Terveys ja hyvinvointi
Apu

Sijaissynnytys on kielletty kaikissa Pohjoismaissa. Muuttuuko tilanne?

Sijaissynnytys on kielletty kaikissa Pohjoismaissa. Muuttuuko tilanne?

Jotkut suomalaiset pariskunnat hankkivat salaa hoitoja ulkomailta, esimerkiksi Venäjältä ja Yhdysvalloista. Ne tosin maksavat kymmeniätuhansia.
Teksti Sonja Huhtaniska
Kuvat Sonja Huhtaniska
Mainos

Keskeinen sijaissynnyttäjyyteen kohdistettu kritiikki on pelko, että lapsista tulee kauppatavaraa. Kohduttomana syntyneen Melissa Mäntylän mielestä rahaa ei tule sotkea järjestelyyn lainkaan, sillä se monimutkaistaisi jo ennestään latautunutta lainsäädäntötyötä liikaa.

Oikeusministeriössä ei ole parhaillaan valmisteilla mitään sijaissynnytykseen liittyvää. Hanke ei myöskään ole hallitusohjelmassa. Ministeriö kuitenkin keräsi vuonna 2012 lausuntoja muutostarvetta selvittääkseen.

Sijaissynnyttämisen rajoitettua sallimista puolsi 21 vastaajatahoa esimerkiksi kohduttomuuden vuoksi tai tilanteissa, joissa synnyttäminen on vaarallista biologisen äidin terveydelle.

Lausunnoissa korostui tarve erityisen selkeään lainsäädäntöön ja ohjeistukseen, jossa lapsen, biologisten vanhempien sekä sijaissynnyttäjän asema määriteltäisiin yksiselitteisesti.

Puoltajien joukossa olivat sosiaali- ja terveysministeriö, ulkoasiainministeriö, Suomen lääkäriliitto sekä Suomen psykologiliitto.

Täyskiellon jatkamista sen sijaan kannatti 13 tahoa. Näiden joukossa olivat muun muassa lapsiasiainvaltuutettu, sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto sekä tasa-arvovaltuutettu. Järjestelyyn liittyvät riskit ja ongelmat miellettiin liian suuriksi.

Huomattava osa vastaajatahoista (21) ei ottanut kantaa puolesta eikä vastaan. Lausunnoissa kehotettiin malttiin; ilmiöön kytkeytyvälle arvokeskustelulle haluttiin varata riittävän pitkä aika ja suositeltiin tarkkailemaan kansainvälisen kehityksen suuntaa.

Suomessa syntyy vuosittain 5–8 tyttöä ilman kohtua. Vuonna 2012 perustettu kohduttomien yhdistys Kohtuuttomat ry pyrkii saamaan hoitojen laillistamisen seuraavaan hallitusohjelmaan.

– Lainsäätäminen edellyttää selvitystyötä, joka kestää monta vuotta. Jos hoidot tulevat mahdollisiksi esimerkiksi kahdeksan vuoden kuluttua, osalle vertaistukiryhmämme naisista se on jo täysin myöhäistä.

– Kyseessä ei ole marginaaliryhmän haaste. On olemassa suuri joukko naisia, joille sijaissynnytyshoidot ovat ainoa vaihtoehto perheellistyä, puheenjohtaja Tanja Tulonen toteaa.

Julkaistu: 19.2.2018