Apu

Sarjakuristajaa ei voitu tuomita elinkautiseen tai pakkohoitoon



Sarjakuristajaa ei voitu tuomita elinkautiseen tai pakkohoitoon

Sarjakuristajaksi kutsuttu Michael Penttilä pidätettiin Pohjois-Helsingissä sunnuntaina. Useista rikoksista tuomittua Penttilää epäillään nyt 52-vuotiaan naisen murhasta. Tekojaan uusivan väkivaltarikollisen liikkuminen vapaana on herättänyt tyrmistystä, mutta se, että Penttilä pääsi vapaaksi viimeisimmän tuomionsa jälkeen, on täysin Suomen lakien mukaista.
Teksti Susanna Luikku
Kuvat Martti Kainulainen / Lehtikuva

Helsingin käräjäoikeuden pakkokanslia on vahvistanut, että poliisi esittää sarjakuristaja Michael Penttilää vangittavaksi epäiltynä 13. huhtikuussa Helsingissä yksityisasunnossa tehdystä murhasta. Kalliosta löytyi perjantaina 4. toukokuuta kuolleena 52-vuotias nainen, joka oli joutunut henkirikoksen uhriksi.

- Tapausta tutkitaan murhana, koska on syytä epäillä, että rikos on tehty vakaasti harkiten ja sitä on kokonaisuutta arvostellen pidettävä törkeänä, kommentoi Helsingin poliisin rikosylikomisario Jari Koski.

Vuonna 1965 syntynyt oululaislähtöinen Michael Penttilä (alkuperäiseltä nimeltään Jukka Torsten Lindholm) on tuomittu vuosikymmenten varrella useista henki- ja väkivaltarikoksista.

Penttilä on kuristanut hengiltä äitinsä, 12-vuotiaan tytön ja naistuttavansa. Lisäksi hänet on tuomittu muun muassa törkeästä raiskauksesta, vapaudenriistosta ja kolmesta törkeästä pahoinpitelystä.

Se, että näin väkivaltaisella ja selkeän toisteisella rikoshistorialla ei ole tuomittu elinkautiseen tai pakkohoitoon, on herättänyt yleistä tyrmistystä. Ymmärrettävästi myös pelkoa niiden alueiden asukkaissa, joilla Penttilä ehti pääkaupunkiseudulla viimeisimmän vapautumisensa (heinäkuussa 2017) jälkeen asua ja liikkua.

Pakkohoito- tai elinkautisedellytykset eivät täyttyneet

Vaikka Penttilä on viettänyt lähes koko aikuiselämänsä vankilassa – alkaen siitä, kun hän kuristi 20-vuotiaana äitinsä vuonna 1985 – häntä ei ole koskaan tuomittu murhasta, vaan tapoista ja kuolemantuottamuksista. Tuomiot on langetettu rangaistusasteikon ylemmästä päästä eikä Penttilää enää päästetty tuomioiden loppuvaiheessa ehdonalaiseen uusintariskin vuoksi. Koska murhatuomiota ei ole ollut, häntä ei kuitenkaan voitu Suomen lakien mukaan tuomita elinkautiseen vankeuteen.

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen muistuttaa, että lainsäädäntö ei tunne tässä asiassa poikkeuksia eikä harkintavaltaa.

- Kun määräaikainen rangaistus on suoritettu, henkilöä ei voi pitää vangittuna. Riskejä voidaan pienentää, mutta ei ole olemassa järjestelmää, joka oikeuttaisi jokaisen potentiaalisesti vaarallisen yksilön lopulliseen eristämiseen yhteiskunnasta, Tolvanen kommentoi.

Penttilälle on tehty useampi rikospsykiatrinen mielentilatutkimus. Aluksi hänet arvioitiin täyttä ymmärrystä vailla olevaksi, myöhemmissä teoissa hän on ollut syyntakeinen. Syyntakeista eli täydessä ymmärryksessä olevaa ihmistä ei voi tuomita tahdonvastaiseen pakkohoitoon, vaikka tämä olisi syyllistynyt millaisiin tekoihin.

Tahdonvastaisessa pakkohoidossa loppuelämänsä viettäneistä rikollisista tunnetuin lienee vuonna 1989 kaksi pikkutyttöä murhannut ja Kuopion Niuvanniemen oikeuspsykiatrisessa vankimielisairaalassa 85-vuotiaana kuollut Jammu Siltavuori.

Kesäkuussa 2010 Oulun käräjäoikeus tosin tuomitsi Michael Penttilän (joka tuolloin käytti nimeä Pentholm) kuudeksi vuodeksi vankeuteen kolmesta tapon yrityksestä ja pahoinpitelystä, joihin kaikkiin liittyi naisten kuristaminen. Tuolloin mielentilatutkimuksessa todettiin, että Penttilää on pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle.

Myös tuolloin Penttilä arvioitiin täydessä ymmärryksessä olevaksi, mutta hovioikeus alensi tuomiot myöhemmin törkeiksi pahoinpitelyiksi.

Helsingin poliisi tiedottaa Penttilän tapauksesta sitä mukaa, kun vangitsemis- ja syyteprosessi etenee. Edellinen Penttilän rikosasiakäsittely on kesken hovioikeudessa. Hovioikeus antanee vielä tässä kuussa tuomionsa tapauksessa, jossa Penttilää syytetään 17-vuotiaan tytön törkeän henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta.

Lähteet: MTV, Helsingin Sanomat, Helsingin Uutiset, Kaleva

Julkaistu: 8.5.2018