Sannan, 35, ura ei jousta lasten takia – ”Jos edellisenä päivänä on ollut keikka, en mene seuraavana päivänä lasten kanssa uimahalliin”

Missä lapsesi ovat, Sanna Laitiselta, 35, saatetaan kysyä, kun hän on työmatkalla. Tai jos perheen 4- ja 7-vuotiaat lapset ovat olleet väsyneitä, joku on saattanut väittää sen johtuvan äidin ikävästä.

Sannan arvostus äitinä olemiseen on korkea. Silti hän ei pidä siitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa edelleen ajatellaan, että äiti on lapselle ensisijainen vanhempi – että on väärin, jos äiti on uransa takia usein kotoa pois.

Sanna tekee vuodessa noin sata työkeikkaa juontajana. Hän on yrityksensä ainoa työntekijä ja teki viime vuonna noin 120 000 euron liikevaihdon. Monet juontokeikat vaativat eri alojen tausta-aineistojen tankkaamista ja tarkkaa valmistautumista. Sanna on juontanut esimerkiksi ydinvoimaseminaaria.

Työ antaa paljon, mutta sillä on myös kääntöpuolensa. Mitä korkeammalla vireystila on töissä käynyt, sitä alemmas se seuraavana päivänä laskee. Sanna on keikkojen jälkeen usein väsynyt ja tarvitsee omaa tilaa palautumiseen.

– Jos edellisenä päivänä on ollut keikka, en mene seuraavana päivänä lasten kanssa uimahalliin.

Silloin puoliso Joni Salovaara, 39, ottaa lapsista ”enemmän koppia” tai perhe pyöräilee yhdessä lähileikkipuistoon. Isä on lasten kanssa myös silloin, kun Sanna on työmatkoillaan.

Perheen koti sijaitsee rauhallisella pientaloalueella Tampereella. Omakotitalon sivupäätyyn on parkkeerattu kaksi autoa, ja ulko-oven vieressä lepää lasten pyöräkärry. Sanna Laitinen on kotoisin tältä seudulta. Perheen esikoinen on aamulla kävellyt samaan kouluun kuin äitinsä aikoinaan.

Sisällä talossa on vaalea laattalattia ja pehmeä keittiönmatto. Seinille on nostettu maalauksia näyttävissä kehyksissä. On Marimekkoa ja kiiltäviä pintoja. Olohuoneen divaanisohvan takaa avautuu näkymä takapihalle, jonka nurmikko näyttää vihreältä ja hoidetulta myös loppukesästä.

Kodin siistinä pitämisessä auttavat robotti-imuri ja siivooja.

– Kyllä me vihataan siivoamista aivan yhtä paljon kuin muutkin, mutta ei se tarkoita, etteikö voitaisi myös itse siivota, Joni Salovaara sanoo.

Arjen pyörityksessä on täällä selkeä jako: Sanna budjetoi ja suunnittelee ja Joni toteuttaa.

Arki on kiireistä. Lapset käyvät ohjatuissa harrastuksissa yhteensä kuusi kertaa viikossa. Sanna tekee juontajana usein matkatyötä ja on kotoa poissa iltoja ja viikonloppuja. Nyt hänen kalenterissaan on myös ensimmäinen ulkomaantyökeikka Sveitsiin. Se on Sannalle iso juttu, sillä hän haluaisi rakentaa uraa myös Suomen ulkopuolella.

Joni työskentelee sähköalan myyntitehtävissä kokopäiväisesti, pyörittää kuntosalia liikekumppaninsa kanssa, valmentaa kilpailevia vapaaottelijoita ja toimii 7-vuotiaan poikansa jalkapallojoukkueen valmentajana väliaikaisesti.

Sanna kokee, että Joni hoitaa kotona paljon enemmän asioita kuin muut lähipiirin iskät. Joni itse suhtautuu rooliinsa kotona vaatimattomammin. Hän sanoo, että hänelle on jaettu helpot kortit.

– Joni ehkä myös vähättelee omaa työpanostaan ihan joka paikassa. Hänellä on urheilijamentaliteetti, jossa pitäisi aina olla vähän parempi, eikä mikään riitä, Sanna sanoo.

Joni toppuuttelee. Hän ei esimerkiksi panosta ruuanlaittoon vaan syö usein lasten kanssa toisten äitien tekemää valmisruokaa tai tekee helppoja perusruokia jauhelihasta, kanasta, perunasta ja riisistä.

– Pääsevät sitten mummit loistamaan, kun tulevat kylään, Joni sanoo.

Jos katsotaan tilastoja, naisten ura joustaa lasten takia miehiä enemmän. Vuonna 2024 alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille tarkoitettua joustavaa hoitorahaa sai yhteensä noin 21 500 huoltajaa, joista naisia oli noin 19 000 ja miehiä noin 2 500. Myös 1–2-luokkalaisten vanhempien osittaisessa hoitorahassa sukupuolten välinen ero on samankaltainen. Tukia voi hakea, jos tekee osa-aikaista työaikaa lapsen hoidon takia.

Jos Sanna on työkeikalla, Joni ottaa lapset mukaansa kuntosalille tai vetämiään vapaaottelutreenejä seuraamaan. Häntä täysi kalenteri ei ahdista, vaikka tuleva syksy näyttääkin ”mielenkiintoiselta”.

Jos kalenterissa on tyhjää tilaa, Joni täyttää sen. Myös lapset ovat tottuneet siihen, että joka päivä on jotain tekemistä.

Perheenisä myöntää, että tänä vuonna hän odotti kesälomaa ensimmäistä kertaa elämässään. Sen verran kevään rutistus otti voimille.

Sannan työt kasaantuvat yleensä juuri kevääseen ja syksyyn. Kesällä on pitkä loma, sillä heinäkuussa yksikään firma ei järjestä tapahtumia tai tilaa niihin juontajaa. Loma-aikoihin Sanna haluaa panostaa.

Viime kesänä perhe matkusti pariksi viikoksi Dallasiin tapaamaan Jonin ystävää.

– En tykkää matkustella, en koe tarvetta mennä jonnekin näkemään jotakin. Mutta Dallasiin lähden aina mielelläni. Sanna osti lentoliput syntymäpäivälahjaksi, Joni sanoo.

Pari tapasi toisensa vuonna 2015. Vaikka seurustelusuhde vakiintui nopeasti, kummallakin oli edelleen oma asunto ja oma elämä. Elämä jakautui Helsinkiin, Espooseen ja Tampereelle.

Yhteen he muuttivat vasta esikoisen odotusaikana vuonna 2018.

Tässä perheessä nainen tienaa nykyään enemmän kuin mies, mutta se ei haittaa kumpaakaan.

– Se on ihan sama, kumman tilillä raha on, Joni sanoo.

Tuloero ei ole kuitenkaan suuri. Ja välillä Jonilla on ollut enemmän rahaa kuin Sannalla.

– Jos on tarve kompensoida, sitten kompensoidaan, Sanna sanoo.

Tällä hän tarkoittaa esimerkiksi aikaa, kun lapset olivat vauvoja ja heitä hoidettiin kotona. Silloin toisen tuloista jaettiin myös kotona olevalle vanhemmalle. Esikoisen kanssa Joni oli kotona vuoden, ja Sanna lähti ”synnäriltä suoraan töihin”.

Toisen lapsen syntymän jälkeen Sanna huolehti vauvasta ja selvitti samalla ajatuksiaan työelämästään.

– Silloin päätin, että panostan täysillä juontokeikkoihin ja esiintymiseen ja jätän kaiken muun vähemmälle, Sanna kertoo.

Toisen lapsen syntymän jälkeinen aika ei ollut helppoa. Vain muutamassa vuodessa oli ehtinyt tapahtua paljon. Joni oli lopettanut kilpailun vapaaottelussa ja kouluttautunut sähköalalle. Sannasta oli kuoriutunut intohimoisesti työhönsä ja henkilöbrändiinsä suhtautuva yksinyrittäjä.

Sitten pitikin miettiä, kuka kukin on tässä ja nyt. Keitä me olemme itsenämme, vanhempina ja yhdessä?

Näitä kysymyksiä Sanna ja Joni selvittivät pariterapiassa parin vuoden ajan.

– Siinä käytiin läpi, miltä meistä molemmista tuntui lasten syntymien jälkeen, Sanna kertoo.

Milloin Sanna ja Joni ehtivät nähdä toisiaan, viettää aikaa aikuisten kesken?

Pienet iltahetket lasten nukkumaanmenon jälkeen ovat tärkeitä. Silloin pariskunta vaihtaa kuulumiset ison keittiönpöydän ääressä.

– Yhteinen aika Sannan kanssa ei ole itsestäänselvyys. Parisuhteen priorisointi ei tule luonnostaan eikä ole kovin helppoakaan, Joni kertoo.

Silloin tällöin kalenterissa kuitenkin lukee Sannan päivä. Siihen Joni on suunnitellut jotain yhteistä tekemistä ilman lapsia. Lastenhoidossa auttavat isovanhemmat sekä joskus myös palkattu lastenvahti.

Tällä hetkellä Sannan ja Jonin parisuhteelle kuuluu hyvää. Kymmenen vuotta yhdessä ollut pari suunnittelee talvihäitään.

– Joni sanoi aina, ettei halua naimisiin, koska ei ole rahaa häihin, Sanna kertoo.

Nyt vihdoin on varaa järjestää juuri sellaiset häät kuin itse haluaa. Vieraslistalla on tällä hetkellä noin 150 nimeä.

– Sellaiset aika isot häät Suomi-häiksi, kommentoi Sanna.

Yksityiskohdat ovat vielä hieman auki, mutta suunnittelu on pitkällä.

Myös häissä pätee sama kaava kuin kotona: Sanna suunnittelee ja Joni toteuttaa.