
Kulosaaren koulussa Helsingissä ei jaeta oppilaita eri ryhmiin uskonnontunneilla. Elämänkatsomustiedon oppilaat, luterilaiset oppilaat sekä muut uskontoryhmiin kuuluvat opiskelevat suurimman osan tunneista yhdessä.
Muutos toteutettiin jo kymmenen vuotta sitten, ja siihen ollaan koulussa tyytyväisiä.
– Meillä on näkemys siitä, että haluaisimme vain yhden aineen, jota opettaisimme kaikille. Tällä hetkellä opetamme yhteisesti kaikki asiat, jotka opetussuunnitelman mukaan saa yhteisesti opettaa, kertoo Kulosaaren koulun uskonnon ja elämänkatsomustiedon opettaja Niilo Mähönen.
Mähönen on opettanut koulussa noin parinkymmenen vuoden ajan. Hänen mielestään uskonnon opettaminen on tärkeää, kun oppilaat muodostavat omaa maailmankuvaansa.
– Uskonto on eurooppalaisen kulttuurin perusta, ja sen ymmärtäminen auttaa havainnoimaan maailmaa ja sitä, mitä oppilas itse ajattelee näistä asioista.
Opetus on tunnustuksetonta. Kirkolla ei ole mitään sanottavaa opetukseen eikä siihen, miten opetusta pitäisi järjestää.
Opetussuunnitelman mukaan jokaisella on oikeus saada joko oman uskontokuntansa tai elämänkatsomustiedon opetusta.
Samalla oppilaille on tarjottava mahdollisuus laaja-alaiseen yleissivistykseen, ja siihen kuuluu perustietämys muista uskonnoista ja katsomuksista.
Kulosaaren opetusmalli on saanut kiitosta, mutta myös kritiikkiä.
– Oppilaiden huoltajilta on tullut huolta siitä, tuleeko oman uskonnon kulttuuria opetettua koulussa. Sitä nostavat esille suurimmaksi osaksi ne huoltajat, joiden lapset opiskelevat vähemmistöuskontoa, Mähönen kertoo.
Opetushallitus on asettanut viime syksynä kehittämisryhmän, jonka tehtävänä on tuottaa ehdotuksia katsomusaineiden opetuksen uudistamisesta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Opetuksen järjestämiseen liittyvistä varsinaisista lakimuutoksista päättää lopulta eduskunta.
Jutun kirjoittaja on kuulunut Nuorten Ääni -toimitukseen vuosina 2017–2020.
Juttu on osa Avun 90-vuotisjuhlanumeroa, joka on tehty yhdessä Nuorten ääni -toimituksen kanssa.