Puheenaiheet
Apu

Salolainen Kaupunkiolohuone Ihme ja Kumma sai Apu-tonnin

Salolainen Kaupunkiolohuone Ihme ja Kumma sai Apu-tonnin

Salossa ihastuttaa kaupunkiolohuone, jossa sekä tunnelma että leivokset ovat tosi isoja. Hyvän tuulen takaavat kahvilassa työskentelevät kehitysvammaiset nuoret.
Teksti Hannu Koskela
Kuvat Kirsi Tuura
Mainos

Kermalla ja tuorejuustolla kuorrutettu vadelmaleivos on uskomattoman iso.

– Meillä ei pihistellä. Painoa herkkupalalla on puoli kiloa, makuelämykset taikonut Ihme ja Kumma -kaupunkiolohuoneen puuhamies Jorma Nurminen huvittaa salolaisen kahvilan vakioväkeä.

Jokainen saa oman, suuren leivoksen, sillä Ihme ja Kumma -väellä on syytä juhlaan. Toukokuun Apu-tonni on myönnetty heille komean kunniakirjan kera.

– Kyllä täällä aina on yhtä hauskaa, ja en millään halua lähteä täältä pois, vaan olla vaan täällä töissä, Ihme ja Kumman työn­tekijä Hanna Ranta juttelee.

Hän sanoo, että on ollut muuallakin lyhyitä aikoja, mutta ”monissa paikoissa petettiin minulle annetut lupaukset”.

Ihme ja Kumma sen sijaan pitää, minkä lupaa. Jorma Nurmisen ohessa toinen yhdistyksen vuonna 2016 perustaneista henkilöistä on Armi Julkunen. Hän kertoo voittoa tuottamattomasta yhdistyksestä, jonka päätavoitteena on tukea kehitysvammaisten työllistymistä ja elämänhallintaa sekä ylläpitää arjen taitoja kehittävää työpajaa Annakadulla Salon keskustassa.

Ihme ja Kumma pitää ovet avoinna kaikille.

– Tervetuloa kahville, nauttimaan monen eri lajin teevalikoimasta, juttelemaan ja katsomaan vaihtuvia taidenäyttelyitä, kaupunkiolohuoneessa tyytyväisinä työskentelevät kaverukset Markus Lehtonen ja Axel Alén toivottavat.

Lehtonen auttelee leivosten tekijä Nurmista, ja tausta-assistenttina tekemistä seuraa Alén. Tarjoilusta meille, Apu-tonnin kunniakirjan Ihme ja Kummaan tuoneille vieraille, huolehtii Hanna Ranta.

– Leivos on iso, ja se tarjoillaan isolla lautasella tomusokerin kanssa. Meidän on aina tapana käydä katsomassa, että kenenkään kuppi ei pääse tyhjenemään, ja kaataa aina lisää vettä tai kahvia, Ranta kertoo.

Katutasossa on vaihtuva taidenäyttely, toukokuussa esillä on Salon kansalaisopiston taiteen eritysopiskelijoiden töitä.

Huonekalut ja muu irtain on saatu pääosin lahjoituksina. Kahvilaa voisi nostalgikon silmin kutsua trendikkääksi ja originelliksi. Toisen kerroksen sohvaryhmät ovat myös erinomaisen viihtyisät.

Kehitysvammaisille on vaikea löytää työtä

Iloisen tunnelman taustalla väijyy suomalaisen yhteiskunnan vakava todellisuus.

– Me havahduimme tilanteeseen, jossa kehitysvammaisille nuorille ei löydy töitä. Halusimme tehdä jotain asian hyväksi, Armi Julkunen selvittää.

Nykyään Ihme ja Kummassa käy päivittäin yksitoista nuorta työharjoittelussa.

– Byrokratia vaikeuttaa hyviä aikeita, ja virallisilta tahoilta meidän kaltaisillemme ei heru tukea, Julkunen sanoo.

Sen sijaan yksityiset ihmiset sekä salolaiset yritykset ja yhdistykset, kuten Rotaryt, ovat tukeneet Ihme ja Kumman hyväksi arvioimaansa työtä. Lahjakirjoja on yläkerran seinällä kymmenisen kappaletta, ja samaan riviin naulattiin myös Apu-tonnin luovutuksesta kertonut kunniakirja.

Mitä Apu-tonnilla sitten tehdään?

– Ensin järjestettiin pieni juhlallisuus porukalle. Pääosin raha käytetään kehitysvammaisten nuorten työllistymiseen yhdistyksen tavoitteiden mukaisesti, Jorma Nurminen selittää.

– Varoista on jatkuvaa pulaa, mutta onneksi tilan vuokranantaja on joviaali meitä kohtaan, Julkunen kiittelee.

"Tänään pistetään suu makeaksi"

Joskus nuoret poikkeavat myös kahvilan ulkopuolella. Hanna Ranta ja Markus Lehtonen kertovat, kuinka he esiintyivät muotinäytöksen mannekiineina paikallisessa hotellissa salolaisten liikkeiden asuissa.

– Minulla oli hieno kesäyhdistelmä, jossa oli rennot housut ja Markuksella meriaiheinen vaatetus, Ranta kertoo.

Ihme ja Kummaan voi tulla viettämään syntymäpäiviä tai muita juhlia. Arkisin kaupunkiolohuone on avoinna kaikille asiakkaille kello 10–16. Tee ja kahvi maksavat kaksi euroa, ja jos tarttuu tarjoukseen ”Tänään pistetään suu makeaksi Hanna-tädin herkuilla”, nauttii kirsikkakakkua kuuden euron hintaan. Samoin kuusi euroa maksavat lämpimät leivät – vaikkapa pepperoni-täytteellä. Omenasieppareiden omenamehu on yksi paikan erikoisuuksista.

– Taatusti yksilöllistä meininkiä, porukka mainostaa, ja kuin vakuudeksi Ihme ja Kumman nimikkopaidasta loistaa teksti: ”Ihminen ensin”. ●

Julkaistu: 31.5.2018