Apu

Salkkareiden kulisseissa: ”Saamme palkkaa siitä, että teemme satuja koko kansalle – Ei ole olemassa tärkeää tai vähemmän tärkeää duunia”

Salkkareiden kulisseissa: ”Saamme palkkaa siitä, että teemme satuja koko kansalle – Ei ole olemassa tärkeää tai vähemmän tärkeää duunia”
Päivittäin esitettävän tv-sarjan valmistaminen on aivan omanlaisensa show, joka ei sovi kaikille.
Julkaistu: 1.3.2021
Salaisuudessa keskeistä on, että sitä ei paljasteta. Toisaalta sen luonteeseen kuuluu, että sitä on vaikea pitää vain itsellään. Salaisuuksien jakaminen on tosielämässä riskaabelia hommaa, mutta Helsingin Pihlajakadulla se on kaiken lähtökohta.
– Mitä isompi salaisuus, sitä varmemmin se tulee kaikkien tietoon. Mutta kun kaikki menee pieleen, ei muuta kuin uuteen nousuun, selittää Marko Äijö luotsaamansa tv-sarjan filosofiaa.
Suomalaista menestyssaippuaa on tuotettu jo 22 vuotta. Salattujen elämien vastaavana tuottajana toimivan Äijön työpöydällä on sarjan 4 000. jakson käsikirjoitus. Jos kuuden jakson viikkovauhdilla valmistuvan sarjan tuottajaa kyllästyttää, hän salaa sen hienosti.
Vastaava tuottaja Marko Äijö on Salkkareiden dynamo, joka pitää tuotantokoneiston käynnissä. Äijön miesluolamainen työhuone sijaitsee studion keskeisimmällä paikalla. Sen ovi on kuulemma aina auki.
Saippuatehtaan tirehtöörin titteli on englanniksi showrunner. Se kuvaa hyvin myös Äijön tapaa ilmaista itseään. Maskin takaa pulppuava juttu ei pysähdy. Lauseet ovat jämäköitä, lähes paaluttavia.
– Tässä työssä ei voi jämähtää paikoilleen, kun joka viikko kaatuu päälle toistasataa kohtausta kaikissa työvaiheissa.
Äijön mukaan Salkkareiden tekeminen on elämäntapa, joka jaksaa yllättää aina uudelleen.
– Saamme palkkaa siitä, että teemme satuja koko kansalle. Jos joskus on kenkä märkä, kahvi loppu ja sähköt katkeilevat kuvauspaikalla, oman onnekkuuden ymmärtäminen auttaa kummasti.
Salatut elämät eivät ole kuulemma vielä lähelläkään päätepistettä. Hahmot ovat alkaneet elää omaa elämäänsä. Jos tuntuu, ettei Ismo Laitelan elämässä ole mitään rajaa, syy voi olla Ismo Laitelassa itsessään.
– Joskus pääkäsikirjoittaja Teemu Salonen saattaa soittaa, että et arvaa, mitä ne taas on siellä Pihlajakadulla keksineet, Äijö nauraa.
Salkkareiden kotitalossa perheet ovat vuosien saatossa tulleet ja menneet, niin kuin kerrostaloelämään kuuluu. Kuvitteellisen Pihlajakatu 23:n julkisivu löytyy tosielämässä Huvilakadulta, Etelä-Helsingistä.

Sekasorto on elinehto

Kerrostaloelämään liittyvät olennaisesti naapurista kuuluvat äänet. Perheet riitelevät, ovia paiskotaan ja rakkautta ilmennetään välillä hyvinkin kuuluvasti. Tunteet saattavat kuohua, kun elinvoimainen yläkerran naapuri usuttaa virtsasuihkunsa aamuyöllä posliinin keskelle.
Toisin on Pihlajakadulla. Kun Konalan-studiolla kuvataan Seppo Taalasmaan pohdintoja, maailma ympärillä vaikenee. Kameroiden käynnistyessä kuvaussihteeri sammuttaa studion ilmastoinnin. Samalla yläkerran toimiston wc:ssä syttyy punainen lamppu. Lampun yläpuolelle on kirjoitettu toimintaohje ”Kun punainen valo palaa, ethän vedä vessaa tai valuta vettä”.
Sarjan aikana katsojia on kuohutettu psykopaatin juonilla, henkirikoksilla, räjähdyksillä ja jopa elävältä hautaamisella. Vuosien varrella kantaa ovat ottaneet kansan syvien rivien lisäksi ministeri ja viestintävirasto.
Ristiriita on Marko Äijön mukaan draaman keskeinen elementti. Jokaisella uudella hahmolla pitää olla salaisuuden ja sisäisten ristiriitojen lisäksi sähköä tuottava ominaisuus ajautua konfliktiin ympäristönsä kanssa.
Sekasorto ja hahmojen ennakoimattomuus ovat Salkkareiden kaltaisen päivittäissarjan elinehto. Yleisö ei jaksaisi hakeutua tv:n ääreen päivittäin, jos luvassa olisi kiikkustuolin narinaa ja päivittäisiä rutiineja. Asioiden on tapahduttava nopeasti. Mitä suoremmin asiat ja ihmiset saadaan törmäytettyä, sen parempi.
Kari Taalasmaata lähes sarjan alusta asti esittänyt Tommi Taurula sanoo toivovansa, että hänen sarjaepäonnistuva roolihahmonsa voisi joskus elää onnellista ja seesteistä aikaa koko tuotantokauden ajan.
Marko Äijöä Taurulan toive naurattaa. Jos Aku Ankka saa joskus setelin, tuuli vie sen onnesta tanssivan ankan hyppysistä takuuvarmasti. Se on myös Salattujen elämien roolihahmojen kohtalo.
Tommi Taurula ja Noel Taalasmaata Salkkareissa esittävä Jarkko Miettinen lähdössä ulkokuvauksiin.

Britit ja ruotsalaiset mukana alkuvaiheessa

Salattujen elämien tilaaminen tuotantoyhti­öltä oli aikanaan MTV3-kanavalta hyppy tuntemattomaan. Marko Äijö ylistää hankintapäätöksen kanavalla tehnyttä kolmikkoa Tauno Äijälä, Sarita Koskelin ja Jaakko Visuri rohkeudesta ja ennakkoluulottomuudesta.
– Tilattiin kerralla kolme kautta uutta päivittäissarjaa, josta ei ollut olemassa kuin kasa ideoita ja tuotantotapa.
Salkkareiden ensimmäisen jakson kirjoittanut Aleksi Bardy muistaa yhä puhelinluettelon paksuisen pelikirjan, jonka sisältämillä ideoilla sarja oli myyty kanavalle. Vaikka hahmot ja sarjan lähtötilanne olivat Bardyn mukaan suomalaisvoimin ideoituja, sarjaa tuotettiin aluksi ulkomaalaisten asiantuntijoiden ohjauksessa.
Se kuuluisa lamppu.
– Mukana oli brittejä ja ruotsalaisia, jotka olivat olleet käynnistämässä vastaavanlaisia sarjoja. He olivat aika voimakkaasti mukana myös ensimmäisten käsikirjoitusten tekemisessä.
Bardyn siirtyessä Kotikadun tuotannosta Salkkareihin Konalan studio oli vielä tyhjä. Pari vuotta myöhemmin Pihlajakadulta lähti aivan uudella tavalla rutinoitunut käsikirjoittaja. Tuolloin sarjan tuotanto oli jo siirtynyt vahvasti suomalaisiin käsiin. Bardyn mukaan Salatuilla elämillä onkin merkittävä rooli kotimaisen osaamisen kehittämisessä.
– Erikoista hommaa, ei sovi kaikille, mutta on monelle käsikirjoittajalle ensimmäinen kunnolla maksettu työ.
Hetki ennen vessan lampun syttymistä. Kuvaaja Taksu Takkunen tähtäilee, Jasmin Voutilainen ja Aku Sipola valmistautuvat parisuhderiitaan.

Suutelukohtausten määrä on vähentynyt

Salattujen elämien tiedottaja Susanna Jyllinmaa huolehtii loungetilan pöytään kahvia ja pikkupurtavaa. Haastattelut on aikataulutettu etukäteen. Tiedottajan tehtäviin kuuluu tietää, kuka tuotantoryhmän jäsenistä on kulloinkin paikalla. Haastattelut toteutuvat tehokkaasti etuajassa.
Seinillä on erilaisia koronaohjeita. Ohjaaja Veli-Matti Kontturin kanssa puhe kääntyy maailmaa riivaavaan pandemiaan. Kontturin mukaan todellisuus ei tule koskettamaan Salkkareita koronan muodossa, mutta sen tekemiseen erilaiset rajoitukset ovat vaikuttaneet.
– Suutelukohtaukset ovat vähentyneet oleellisesti.
Katsojille se ei näy, sillä taitavalla ohjaustyöllä ja kameroiden asettelulla saadaan luotua riittävä vaikutelma ihmisen kauneimmasta kommunikaation tavasta.
Koronapandemia on kampittanut pahasti tv-sarjojen sekä elokuvien tuotantoja, mutta Salatut elämät on onnistunut pitämään tehtaan käynnissä koko ajan.
MTV3:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Susa Valvio kertoo, että studiolla pidetään erityistä huolta työympäristön turvallisuudesta ja hygieniasta.
– Henkilöstö pidetään minimissä, ja sairaana ei tietenkään tulla kuvauksiin eikä tuotantopaikalle.
Salkkareissa riskiryhmiin kuuluvat näyttelijät ovat jääneet vapaaehtoiseen karanteeniin. Maija-Liisa Peuhun esittämä Ulla Taalasmaa lähti sarjassa viime keväänä sukuloimaan. Kukaan ei tainnut tuolloin arvata, että sukulointi tulisi kestämään näin kauan.
"Niin kauan kuin minä tätä pyöritän, me ei ruveta palkkaamaan maailmalta ohjaajasuuruuksia, jotka pyörittävät visioitaan loputtomiin."
Marko Äijö, vastaava tuottaja

Salkkareiden tekijät omistautuvat työlleen

Salattujen elämien tuotantoryhmässä uskotaan ihmisen kasvuun. Vaikka ikä ei tuo aina viisautta Pihlajakadulla, Konalassa kokemus avaa omistautuvalle tekijälle ovia uusiin tehtäviin.
Veli-Matti Kontturi tuli 15 vuotta sitten töihin studion respaan ja kasvoi muuttuvien haasteiden kautta ohjaajan saappaisiin. Leikkaajana ja editkoordinaattorina työskentelevä Tommi Sipilä taas tuli alun perin tekemään avustajakeikan.
Marko Äijö pitää Salattujen elämien tuotantoryhmää kasvun paikkana, jossa annetaan mahdollisuus oppia.
– Painotan sanaa vastuu, en valta. Niin kauan kuin minä tätä pyöritän, me ei ruveta palkkaamaan maailmalta ohjaajasuuruuksia, jotka pyörittävät visioitaan loputtomiin. Tai kaikki maailman tekniset härpäkkeet tarvitsevia huippu­kuvaajia säätämään, että nyt aletaan tehdä Salkkareita näkemyksellisesti.
Tommi Sipilä työskentelee leikkaajana ja editkoordinaattorina.
Vuosien varrella kehittynyt toimintakulttuuri on muovannut tuotannosta hyvin toimivan koneen, jonka jokaisella osasella on tärkeä rooli.
– Me kaikki olemme toistemme toimintaedellytyksiä. Ei ole olemassa tärkeää tai vähemmän tärkeää duunia.
Omistautuminen ja pyrkimys uusille urille on vienyt eteenpäin koko tuotantoa. Puheen kääntyessä sarjan alkuvaiheista 2010-luvulle Äijö ylevöityy lähes pyhään tilaan.
– On tehty kaksi leffaa ja ties kuinka monta nettisarjaa. Ja sitten on tämä kruununjalokivi, Rantabaari. Suomen suurimman tv-sarjan oheen väännettiin Suomen toiseksi suurin sarja, kun puhutaan draamasta.
Suuruudella Äijö tarkoittaa jaksojen ja katsojien määrää. Ne ovat pysyneet Salatuilla elämillä huipputasolla.
Joka ilta Pihlajakadun juonet vetävät tv:n ääreen puoli miljoonaa katsojaa. Kun mukaan lasketaan suoratoisto­palvelut, jokaista jaksoa katsoo vastaavan tuottajan mukaan kaikkiaan lähes 800 000 saippuafania.
Vaikka Salattujen elämien tehdas on toiminut täydellä teholla koko koronapandemian ajan, tuotannossa suhtaudutaan tilanteeseen nöyrästi. Stoppi voi tulla tilanteen pahetessa eteen milloin vain.

Sarjassa on esiintynyt lähes 800 hahmoa

Vaikka koronapandemia ei yllä Salattujen elämien maailmaan, se on tiiviisti läsnä tuotantoprosessissa. Salkkareita vuodesta 1999 käsikirjoittanut Tarja Huhtala vastailee kysymyksiin Nizzasta. Hän asettui sinne pandemian pakotettua kaikki mahdolliset tekijät etätöihin. Konalan vaihtumista Nizzaan Huhtala kuvailee koronan ihanaksi lyönniksi.
– Vaikka työssä studiolla ei ole tietenkään mitään vikaa, Huhtala loiventaa nopeasti.
Salattuja elämiä käsikirjoitetaan noin 20 henkilön voimin. Juonen, hahmojen ja jaksojen kehittelystä vastaa kuuden kirjoittajan tiimi, jota vetää pääkäsikirjoittaja Teemu Salonen. Joka päivä etäyhteyden kautta kommunikoiva ryhmä kuljettaa Pihlajakadun epäonnensotureita haluamaansa suuntaan. Vuorosanat kirjoitetaan noin 10–15 hengen dialogitiimissä.
Vuosien varrella sarjassa kreditoituneita käsikirjoittajia on lähes sata, mutta hahmojen määrä lyö ällikällä: Internet Movie Database IMDb nimeää lähes 800 hahmoa, jotka ovat esiintyneet sarjassa vähintään kahdessa jaksossa.
Jasmin Voutilainen ja Aku Sipola.
Tarja Huhtalaa naurattaa toimittajan pohdinta kokonaisen maailman luomisesta ja mahdollisesta jumalkompleksista, mutta myöntää, etteivät Salattujen elämien juonikartan hallintaan inhimilliset kyvyt riitä. Avuksi onkin otettu Excel-taulukot ja niitä hallinnoiva henkilö, jonka vastuulla on pitää huolta, etteivät juonikuviot mene umpisolmuun.
Tarja Huhtalan mukaan vain yksi kymmenestä ideasta päätyy näyttelijöiden toteutettavaksi. Joidenkin hahmojen akuankkamaisuus on myös Huhtalan mieleen, mutta hän paljastaa näyttelijöiden hakeutuvan silloin tällöin käsikirjoittajan juttusille, jotta hahmoille koittaisi välillä myös hieman parempia aikoja.
– Tommille voi lähettää terveisiä, että Kari Taalasmaan elämään on tulossa kerrankin tavallista enemmän onnea ja hyviä aikoja, Huhtala naurahtaa.
Vaikka hahmoista on tullut vuosien mittaan rakkaita myös käsikirjoittajalle, suurimmat sympatiat Huhtala osoittaa näyttelijöille. Käsikirjoittajan on helppo toimia taustalla, kun näyttelijät ottavat vastaan sosiaalisen median rankan palautteen.
– Tuntuu, että vuosi vuodelta palaute käy vain julmemmaksi, Huhtala suree.
Veli-Matti Kontturi kuuluu viiden ohjaajan tiimiin, joka kuvaa Salkkareita kolmen viikon sykleissä. Yhden syklin aikana valmistuu kuusi jaksoa puhdasta, kotimaista saippuaa.

Mia Ehrnroothin hahmo – saippuaa puhtaimmillaan

Ulkokuvauksissa käynyt Taurula lauleskelee palatessaan studioon. Hiljattain sarjaan palannut Mia Ehrnrooth astelee haastateltavaksi suoraan maskista. Hänen kuvauspäivänsä alkaa kohta.
Ehrnroothin hahmon, Cindy Rintalan, taival sarjassa on ollut puhdasta saippuaa: Cindy on kosmetologi, jonka taustalla on vankilaan joutunut poikaystävä ja adoptioon annettu lapsi.
Satunnaista seksiä seuraa uusi lapsi, jonka Jenni Vainio mustasukkaisuuttaan vaihtaa sairaalassa toiseen. Kolmiodraamat seuraavat toisiaan, kunnes Cindy varastaa poika­ystävänsä rahat ja Ferrarin ja karkaa Suomesta.
Tiedottaja Susanna Jyllinmaa preppaa Mia Ehrnoothia tuleviin pressitilaisuuksiin. Maskeeraaja Suvi Lukkala- Mäkinen huolehtii samalla näyttelijän ulkoisen ole­muksen kuvauskuntoon.
Tosielämässä Cindyä esittävä Mia Ehrnrooth lähti sarjasta vuonna 2014 ja on sen jälkeen esiintynyt elokuvissa ja perustanut perheen sekä oman yrityksen. Hän palasi kuin vahingossa: keskustelu Äijön kanssa johti toiseen. Samoin on käynyt Tommi Taurulalle: kun Äijö on soittanut kysyäkseen jotakin, on Kari Taalasmaa kirjoitettu pikapikaa mukaan sarjaan.
Sosiaalista mediaa tehokkaasti hyödyntävä Ehrnrooth sanoo päässeensä julman palautteen suhteen melko helpolla. Ehrnroothilla on Instagramissa yli 25 000 seuraajaa. ja hänen päivityksensä ylittävät välillä myös iltapäivä­lehtien uutiskynnyksen.
Tommi Taurulakaan ei tunnu stressaantuvan palautteesta, mutta jostakin hän on joutunut luopumaan.
– Sen verran tässä on oppinut, että maakunnissa ei kannata mennä baariin, Taurula naurahtaa.
Siellä saattaa joutua tilille Kari Taalasmaan teoista. Niin hyvässä kuin pahassa.
25.1. vietettiin ensimmäistä kansallista Salatut elämät -päivää. Livetapahtumien sijaan sarjaa juhlistettiin MTV3-kanavalla virtuaalisesti.

Aikatauluttajalla on yli-inhimilliset voimat

Kahden hengen toimistohuoneessa häärää kuulemma lähes yli-inhimillisin voimin varustettu hahmo. Ilman aikatauluttaja Sanna Sutisen organisointia lähes sadan henkilön tuotantotiimi ja kamerat kävisivät vääriin aikoihin väärissä paikoissa.
Päivittäin liikkeellä saattaa olla kaksi kuvausryhmää. Sarjaan tuotetaan vuosittain noin 180 jaksoa, joten aikataulun on syytä olla järjestyksessä.
Ohjaaja Veli-Matti Kontturi kehaisee, että Salkkareissa aikataulu ei ole ohjeellinen, vaan se pitää. Projektiluonteisella alalla kotiin pääsy ajallaan ei ole tavallista.
Kamerat hakeutuvat uusille paikoilleen, työryhmän jäsenet puhuvat yhtä aikaa. Kaikilla näyttää olevan tehtävä, jota ilman mistään ei tulisi mitään.
Tommi Taurulan mielestä Salkkareiden tuotantotapa mahdollistaa näyttelijälle täysipainoisen perhe-elämän. Sitä näyttelijä ei usein pääse kokemaan.
– Freelance-työssä mennään täysillä, kun työtä on. Teatterissa taas ollaan töissä yleensä iltaisin ja viikonloppuisin.
Sanna Sutinen järjestää aikataulut paperilappusten avulla viikoksi kerrallaan. Läpiveto huoneessa olisi kerta kaikkiaan epätoivottu vieras. Jollekin on joskus kuulemma käynyt huonosti, mutta Sutinen on suojautunut puhurikatastrofilta laittamalla paperisuikaleiden taakse teipinpalan.
Tiedottaja Jyllinmaa kuiskaa pilke silmäkulmassa etätyövaiheen olleen Sutisen perheelle haastavaa aikaa. Toimistolle pääsy vapautti perheen ruokapöydän pitkästä aikaa siihen tarkoitettuun käyttöön.
Aikatauluttaja Sanna Sutinen tekemässä taikojaan.

Vihdoinkin vessan lamppu syttyy

Olohuoneen ympärillä on toistakymmentä ihmistä. Kun kuvaussihteeri sammuttaa ilmastoinnin ja sytyttää yläkerran wc:n punaisen lampun, myös ryhmä hiljenee. Näyttelijät näyttelevät. Kameramies istuu kärryssä, jota joku siirtää hiljaa sivusuunnassa. Äänimies todistaa kestävyytensä kannattelemalla näyttelijöiden yläpuolella metrien pituista puomia, jonka päässä mikrofoni tallentaa vuorosanat.
Käynnissä on parisuhderiita. Nuori mies haluaa sovintoa, mutta nainen ei luovuta vähällä. Ohjaaja todistaa kohtausta monitorin välityksellä.
Yhtäkkiä kaikki lähtevät liikkeelle. Ilmastointi alkaa humista. Yläkerrassa saa taas laskea vettä.
Salkkareiden tuotanto on sopeutunut koronapandemian ehdoille. Henkilöstön määrä pidetään minimissä, eikä sairaana tulla tuotantopaikalle.
Kamerat hakeutuvat uusille paikoilleen, työryhmän jäsenet puhuvat yhtä aikaa. Kaikilla näyttää olevan tehtävä, jota ilman mistään ei tulisi mitään. Ja jos aikatauluttaja Sutista ei olisi, kaikki olisivat hukan perimiä.
Näyttelijät harjoittelevat seuraavaa ottoa pari kertaa. Naisen kädessään pitelemät vaatteet pitää kääntää niin, että ne ovat samalla tavalla kuin edellisessä otossa. Nuoripari näyttää hyvältä.
Sitten taas: Kamerat. Yhtäkkinen hiljaisuus. Vessan lamppu.
Kommentoi »