Apu

Salaisella rannalla



Salaisella rannalla

Arja Saijonmaa kirjoitti kirjan Nuori, alaston nainen, jossa hän heittäytyy omaan ja säveltäjä Mikis Theodorakiksen menneisyyteen.
Teksti Liisa Talvitie

Vanhan ylioppilastalon juhlasali marraskuussa 1970. Nuori, vielä hieman pyöreäposkinen Arja Saijonmaa nousee jännityksestä täristen lavalle. Hänen on määrä laulaa juuri Suomeen saapuneen kreikkalaisen säveltäjän Mikis Theodorakisin lauluja. Kesken esityksen Theodorakis hyppää lavalle ja työntää pianistin syrjään.

Arja Saijonmaa on tuolloin Ylioppilasteatterin johdossa ja jo laulanut ja näytellyt muun muassa kuohuntaa herättäneen Lapualaisoopperan kuorossa. Vuonna 1968 hän esitti kreikkalaisia lauluja Kabaree demokratiasta -esityksessä ja aukaisi suunsa kunnolla säveltäjä Kaj Chydeniuksen käskystä. Nämä innokkaat ja kriittiset totuudenetsijät ottivat etäisyyttä länsimaiseen yhteiskuntaan, he kyseenalaistivat ja halusivat muuttaa vallitsevia oloja.

Sitä nuori Arja ei tiedä, mihin marraskuinen ilta Mikis Theodorakisin kanssa johtaa.

Se johtaa pitkään maailmankiertueeseen ja syvään rakkauteen, joka jalostuu vuosien myötä elinikäiseksi ystävyyssuhteeksi.

– Arja lähtee kanssani kiertueelle, Theodorakis sanoo yleisölle ja Arjalle kesken heidän esittämänsä dueton.

Siitä tulee Arja Saijonmaan elämän ratkaisevin käännekohta.

 Helsinki syyskuussa 2011. Arja Saijonmaa kipunoi vahvaan tyyliinsä ja kertoo kirjoittamastaan kirjasta Nuori alaston nainen

– Mikis ja minä (Otava). Kirja ilmestyi vuosi sitten Norjassa ja juuri Ruotsissa. Suomeksi se saadaan lokakuun alussa.

Hän kirjoitti kirjaa kuusi vuotta. Yli 400-sivuinen teos on lukijalle monitasoinen kokemus. Se on kertomus nuoresta suomalaisesta laulajasta ja näyttelijästä, hänen kivuliaastakin kasvustaan suureksi taiteilijaksi. Se on myös kertomus vuonna 1925 syntyneen maailmankuulun kreikkalaisen säveltäjän ja vastarintamiehen rankasta elämästä, hänen taistelustaan sortajia ja kiduttajia vastaan.

Kirja kuvaa myös 1970-luvun taitteen yhteiskunnallista ilmapiiriä ja nuorten taiteilijoiden vahvaa osallistumista, mutta ei juutu liiaksikin jauhettuun taistolaisuuteen.

Arja Saijonmaa pääsee tutustamaan Theodorakisin kautta maailmantähtiin, sellaisiin kuin Melina Mercouri, Irene Papas ja Pablo Neruda – ja moniin muihin. Hän pääsee sisälle kreikkalaiseen kulttuuriin ja elämäntapaan.

Arja Saijonmaa kertoo, miten Mikis Theodorakisin musiikki provosoi ja herätti nukkuvan. Säveltäjään tutustuessaan hän ei tiennyt, että tämä kuului Kreikan sotilasjunttaa vastustaneeseen Kansalliseen Isänmaalliseen Rintamaan, eikä sitäkään, miten tätä oli kidutettu ja miltei luhistettu henkisesti.

– Kirjaa tehdessäni vierailin useaan otteeseen Ateenassa Mikiksen ja hänen vaimonsa Myrton kotona. Haastattelin Mikistä, ja hän kertoi elämästään ja kokemastaan.

Arja Saijonmaa selvitti Mikis Theodorakisin salaisuutta ja sai sen selville. Kirjan rakenne on laadittu taitavasti. Saijonmaa on löytänyt Kreikasta oman salaisen rantansa. Salaisella rannalla -luvuissa hän etsii ja löytää vastauksia vuosikymmeniä mieltään askarruttaneisiin kysymyksiin.

– Kirja oli pitkä matka. Se oli minulle odysseia, jolla etsin ja löysin Graalin maljani. Vyyhti paljastuu luku luvulta.

Sto perijali, salainen ranta, on kuitenkin yhtä kysymystä ja vastausta vailla.

Miksi Mikis Theodorakis pyysi ex tempore Arjaa mukaansa maailmankiertueelleen?

– Hyvä kysymys! En ole ikinä kysynyt sitä häneltä, mutta seuraavalla kerralla tavatessamme se pitää selvittää. Itse en tuolloin miettinyt, lähdenkö. Tietysti lähdin, olin idealisti, joka halusi muuttaa maailmaa. Johtotähtenä minulla oli mies, joka oli istunut aatteensa takia vankilassa. Tunsin pääseväni mukaan oikeaan maailmaan.

Arja Saijonmaa

Kodit Helsingissä, Tukholmassa ja Pariisissa. Kesäpaikka Mikkelin lähellä Korpijärvellä.

Nousi julkisuuteen 1960-luvulla Ylioppilasteatterin näyttelijänä ja laulajana, myöhemmin myös teatterinjohtajana.

Maailmantähteys käynnistyi Mikis Theodorakiksen maailmankiertueesta 1970–72.

Laulanut mm. poliittisia lauluja, chansoneita, jazzia, etnomusiikkia, tangoja ja levyttänyt suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, espanjaksi, italiaksi, kreikaksi, saksaksi ja ranskaksi.

Useita elokuva-, teatteri- ja kabareerooleja.

Tunnustukset: Pro Finlandia 1985, Emma-palkinto vuoden naissolistina ja Eleanor Roosevelt -säätiön palkinto työstä ihmisoikeuksien hyväksi 1988.

Tänä syksynä Suomessa: Kirja Nuori alaston nainen – Mikis ja minä. Kaksi loppuunmyytyä konserttia Helsingin Musiikkitalossa 14. ja 15.10., konsertit 18.10. Porissa, 19.10. Turussa, 20.10. Tampereella, 17.11. Raahessa, 18.11. Oulussa, 19.11. Torniossa, 20.11. Rovaniemellä.

Levy Sydämeni savuaa – kohokohtia 1969–1989 (Warner) ilmestyy 5.10.

Julkaistu: 29.9.2011