Apu

Saimaan seuraaja – Marjo Hämäläinen tarkkailee sademääriä, lintujen saapumisaikoja ja muita luonnon tapahtumia

Saimaan seuraaja – Marjo Hämäläinen tarkkailee sademääriä, lintujen saapumisaikoja ja muita luonnon tapahtumia
Marjo Hämäläinen tarkkailee vedenpinnanmuutoksia mökillään. Seuranta auttaa ennakoimaan luonnon liikkeitä hieman paremmin.
Julkaistu: 3.7.2021
Kiinnostus luonnon tarkkailuun ja muutosten mittaamiseen tuli ammatista ja koulutuksesta, arvelee Marjo Hämäläinen. Hän on koulutukseltaan maantieteilijä ja teki työuransa yliopistolla tulevien opettajien kouluttajana.
Marjo Hämäläinen korostaa, ettei tee havaintoja tieteellisen säännöllisesti. – Kunhan omaa kiinnostustani palvelevat.
Hämäläinen muutti lapsuutensa ja nuoruutensa kotikaupungista Helsingistä Joensuuhun 1970-luvun alkupuolella. Samalla muuttui elinympäristö. Saimaan pohjoispäähän rakennettu Joensuu on ilmastoltaan ja kasvillisuudeltaan varsin erilainen kuin satoja kilometrejä etelämmässä merenrannassa sijaitseva pääkaupunki.
– Omat sademittarit minulla on ollut mukana oikeastaan kaikissa asuinpaikoissa, Hämäläinen kertoo.
Joensuun-kodista on merkintöjä sademääristä, ukkosista, lintujen saapumisajoista ja muista sään ja luonnon tapahtumista ainakin pariltakymmeneltä vuodelta.
– Ei mitenkään tieteellisen säännöllisesti, kunhan omaa kiinnostustani palvelevat. Merkitsen aina kun kerkeän tai muistan näitä kymmenvuotisalmanakkoihin.
Yhtenäisin seuranta hänellä on mökiltä. Nyt mökkihavainnoissa on menossa 14. vuosi. Mökki on saaressa, Joensuusta joitakin kymmeniä kilometrejä lounaaseen, Savonselällä. Siis saman Saimaan rannalla kuin Joensuukin, mutta eri selän äärellä. Sekä kodin että mökin ilmastoa tasoittaa suuri järvi, varsinaisessa mannerilmastossa Hämäläinen ei siis elä, vaikka melko idässä ollaankin.
– Puolivälissä matkaa Ilomantsiin se muuttuu. Maasto nousee ja siellä on kovempia pakkasia. Lumet satavat sinne aiemmin ja lunta tulee enemmän.
Hämäläinen on havainnut, että saaressa näyttää jostain syystä satavan vähemmän kuin mantereen puolella. Toisinaan siitä on haittaa, sillä mökillä pesuvetenä käytetään sadevettä.

Alla seuranta mökkikaudelta 2018:

Kuvaajassa kuukausien korkein ja matalin vedenpinnan taso. Ensimmäisen havainnon korkeus (126 cm) on saatu Syken Arvin­salmen aseman päivän mittaustuloksesta.
Mökillä Hämäläinen seuraa tarkimmin Saimaan pinnan vaihteluita. Mittasysteemi on yksinkertainen: pohjaan kiinni työnnettyyn rimaan on kiinnitetty tavallinen ompelumitta. Sen lukemista voi sitten katsoa, miten vedenkorkeus on muuttunut edelliseen kertaan verrattuna. Muistiinpanoista voi taas verrata vuosia keskenään.
Syken mittauspiste on Savonselän ja Pyhäselän välisessä Arvinsalmessa, samalla vesialueella siis. Hämäläinen seuraa Arvinsalmen lukemia ja vertaa niitä omiinsa. Kiinnostavaa on myös seurata omien havaintojen pohjalta, miten hyvin Ilmatieteen laitoksen tekemät ennusteet vedenkorkeuden vaihtelusta toteutuvat.
Onnistuneesta ennakoinnista on apua arjessa, sillä esimerkiksi mökkilaituria pitää siirrellä vedenkorkeuden vaihtelun mukaan.
– Monesti heittoa kyllä tulee. Sen on huomannut, että varsin vaikeaa vedenkorkeutta on yrittää ennakoida.
Suuressa järvessä esimerkiksi kovien sateiden tai lumen sulamisen vaikutukset tuntuvat viiveellä.
Onnistuneesta ennakoinnista on apua arjessa, sillä esimerkiksi mökkilaituria pitää siirrellä vedenkorkeuden vaihtelun mukaan. Hämäläinen arvelee, että säännöllisen tarkkailun vuoksi järven käytöstä osaakin nyt ennakoida hieman aiempaa paremmin.
Myös maailmanlaajuiset muutokset näkyvät Hämäläisen havainnoissa:
– Talvista on tullut leudompia ja kevääntulo on hieman aikaistunut.
Kommentoi »