Sähkö on Suomessa liian halpaa

Arvaapa, arvoisa lukija, missä Euroopan maassa sähkö on halvinta? Viime päivien otsikoista huolimatta vastaus on Suomi.

Energiateollisuuden mukaan sähkön keskihinta Suomessa oli viime vuonna 4 senttiä kilowattitunnilta. Tuolla sähkön hinnalla parin tunnin saunomisen sähköenergia maksaa noin 30–50 senttiä.

Vaikka sähkö on Suomessa halpaa, otsikoissa se on kallista. Muistetaan mainita, että pörssisähkö maksoi alkuviikosta kalleimmillaan 82 senttiä kilowattitunnilta. Sillä sähkön hinnalla parin tunnin saunomisen sähköt maksaisivat 6–10 euroa.

Saunaa ei tosin olisi ehtinyt lämmittää huippukalliilla sähköllä, sillä sähkö ehti maksaa yli 80 senttiä kilowattitunnilta vain kello 17–17.45 tiistaina.

Ja kuka hullu muutenkaan saunoo tiistaina alkuillasta.

Saunat sikseen. Kyllähän kyrsii, jos nyt sähkölämmittää pörssisähköllä. Kämppä pitää pitää elinkelpoisena itselle ja mahdolliselle lähisukulaisten joukolle myös silloin, kun sähkö on kallista. Helmikuussa sähkö on ollut kallista.

Toisaalta joulukuussa, talvikuukautena, pörssisähkön keskihinta oli 4,5 senttiä kilowattitunnilta.

Ehkäpä kuvio alkaa vähitellen avautua näistä esimerkeistä. Pörssisähkö on markkinahintaista, sen hinta vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Hesari teki pari vuotta sitten vertailun siitä, maksaako pörssisähkö enemmän vai vähemmän kuin kiinteä sopimus. Vuoden 2024 alussa sähkö oli hetken nykyistä kalliimpaa, parin tunnin ajan yli kaksi euroa kilowattitunnilta.

Kalleimpana päivän ison sähkölämmitteisen rivitalon sähkölasku nousi 60 euroon vuorokaudelta. Tästä piikistä huolimatta sähkökulut olivat pidemmällä ajalla alemmat kuin kiinteähintaisessa sopimuksessa.

Yksittäiset hintapiikit eivät kerro todellisista kustannuksista juuri mitään. Sitä paitsi suomalaisista kotitalouksista vain kolmannes on pörssisähkössä.

Kuten tämänkin tekstin numerotykityksestä näkee, aiheesta on aika helppo tehdä juttua: numerotietoa on tarjolla ja hintakäyrä nousee herkullisen jyrkässä kulmassa, kun tilanne on niin sanotusti päällä.

Siksi sähkön hinta on median kestoaihe pakkasilla: lajin helppous viehättää.

Aina löytyy jututettavaksi se eläkeläinen tai yksinasuja, joka kertoo joutuneensa karmeaan pinteeseen hurjan sähkölaskun vuoksi. Suihkussa ei uskalla käydä, huoneita ei lämmittää.

Kymmenien eurojen lisälasku kuukaudessa voi todellakin suistaa ihmisen talouden raiteiltaan. Mutta jos näin todella käy, syynä ei ole sähkön hintapiikki, vaan se, että ihmisellä on ylipäänsä käytössään hiton vähän rahaa.

Taloudellinen epätasa-arvo taas on juttuaiheena ärsyttävän paljon vaikeampi ja tylsempi kuin pörssisähkön hintahuippu.

Jos jotain, sähkö on Suomessa liian halpaa. Ainoa hetki, jona mediassa tai sen vähäjärkisessä sukulaisessa, sosiaalisessa mediassa, keskustellaan sähkön säästämisestä ovat juuri ne päivät, kun sähkö on kallista.

Muuten sähkö maksaa Suomessa niin hiton vähän, etteivät sen käytön säästämisestä jaksa keskustella kuin excel-taulukoitaan hehkuvin silmin tarkastelevat eläköityneet diplomi-insinöörit.

Kuitenkin tässä maailmassa muidenkin pitäisi välttää energian tuhlaamista. Kun tuhlaaminen on kallista, säästeliäisyys alkaa kiinnostaa.