Kun poliisi epäilee henkirikosta, oikeuslääkäri Ursula Vala pukee suojamaskin, kumihanskat ja essun ja käy töihin.
Valan mielestä vainajissa ei ole mitään pelottavaa.
”On lohduttavaa huomata, että nähtävillä on vain ihmisen kuori.”
Onko monta reikää? Tämän kysymyksen oikeuslääkäri Ursula Vala kysyy obduktioteknikolta lähes aina, kun avattavaksi on tullut vainaja, joka on todennäköisesti henkirikoksen uhri. Pistojälkien lukumäärä määrittelee, kuinka työläs ruumiinavaus on tulossa.
– Vainajassa voi olla vaikkapa 11 reikää, joista kolme on sellaista, jotka ovat voineet aiheuttaa kuoleman. Näissä teräase on osunut sellaiseen elimeen tai paikkaan, että kuolema on ollut todennäköinen. Jokainen teräaseen pisto on kuitenkin tarkistettava ja merkittävä ylös, Vala kertoo.
Ursula Vala on työskennellyt oikeuslääkärinä yli 27 vuotta. THL on ollut oikeuslääkinnän vastuuviranomainen vuodesta 2010, ja sitä ennen oikeuslääkärit olivat töissä lääninhallituksissa.
Vala tekee nykyisin vuosittain 400–500 ruumiinavausta. Tämä tarkoittaa, että yhden työpäivän aikana hän tekee kolmesta neljään avausta, ja parhaimpina päivinä avauksia voi olla jopa kuusi.
Työ on fyysisesti kovaa lähinnä kiireisinä aikoina, mutta henkisesti työ ei pitkän kokemuksen jälkeen rasita.
– Vainajissa ei ole mitään pelottavaa. Vainajan täydellinen liikkumattomuus tekee vainajan erinäköiseksi kuin elinaikana. On lohduttavaa huomata, että nähtävillä on vain ihmisen kuori. Sielu on poissa, Vala sanoo.
Oikeuslääketieteelliseen selvitykseen ja ruumiinavauksiin päädytään, kun kuoleman epäillään aiheutuneen tapaturmasta, itsemurhasta, rikoksesta, myrkytyksestä, ammattitaudista tai hoitotoimenpiteestä. Selvitys tehdään myös silloin, kun kuolema on tapahtunut yllättävästi eikä sen tiedetä aiheutuneen sairaudesta.
Kun poliisi epäilee henkirikosta, ruumiinavaus etenee aina samalla kaavalla, mutta pieniä muokkauksia voidaan tehdä tapauksen mukaan.
Ennen avausta oikeuslääkäri Ursula Vala saa poliisin tutkinnanjohtajan lähettämän ruumiinavausmääräyksen turvapostilla. Vala tutustuu potilasasiakirjoihin, poliisilta saatuun materiaaliin ja valokuviin, josta käy ilmi vainajan löytöolosuhteet.
– Haluan perehtyä vainajaan kokonaisvaltaisesti ja selvittää mahdollisimman paljon hänen elinaikansa tapahtumista ja myös siitä ympäristöstä, josta vainaja on löydetty, Vala kertoo.
Ruumiinavauspäivänä obduktioteknikko tuo vainajan THL:n ruumiinavaussaliin, joka sijaitsee Tilkanmäen kampuksella Helsingissä. Yhteistyö oikeuslääkärin ja obduktioteknikon kanssa on saumatonta, ja työparilla on selkeä työnjako. Teknikko valmistelee vainajan ja asettaa tarvittavat tavarat ja instrumentit valmiiksi.
Poliisit ovat paikalla vain henkirikosepäilyissä. Tuolloin ruumiinavaus tapahtuu isossa salissa, jossa on tilaa myös poliisin teknisille tutkijoille ja rikosjutun päätutkijalle. Poliisin tekniikka ottaa salissa valokuvia, ja taktinen tutkija kuulee ensikäden tiedot mahdollisesta kuolinsyystä.
Kun kyseessä on henkirikosepäily, ruumiinavaus tehdään lähes aina kiireellisenä. Näin on varsinkin silloin, kun tekijä ei ole tiedossa. Yleensä avaus tehdään tällöin vainajan löytymistä seuraavana päivänä. Tässä on hieman vaihtelua riippuen poliisin kiireistä.
Poliisi on riisunut vainajan ja poistanut mahdolliset korut etukäteen. Joskus vainaja on ollut tuotaessa niin pahoin mädäntynyt tai palanut, että sormukset löytyvät vasta avausvaiheessa.
Ursula Valan työasuun kuuluvat viruksilta suojaava FFP3-maski, muovinen essu, puuvillaiset sormikkaat ja kumihanskat. Jalkaan Vala vetää kumisaappaat.
Ennen vainajaan koskemista Vala tekee tälle ulkoisen tarkistuksen. Hän tutkii vainajan vatsa- ja selkäpuolen, ja tarkastaa mahdolliset sairauden merkit ja arvet.
Tämän jälkeen obduktioteknikko aloittaa oman urakkansa. Teknikko ottaa näytteen silmän lasiaisesta. Geelimäiseen aineeseen kertyy lääkkeitä ja muita aineita, ja siksi siitä otetaan aina näyte.
Sitten teknikko poistaa aivot, sydämen ja muut sisäelimet. Ne punnitaan ja siirretään oikeuslääkärin pöydälle. Verinäytteen teknikko ottaa reisilaskimosta.
Obduktioteknikon tehtävänä on myös pakata näytteet laboratorioon lähettämistä varten.
Tämän jälkeen Ursula Vala tutkii kaikki sisäelimet tarkemmin. Esimerkiksi sydämen sepelvaltimot ja lokerot avataan. Usein sydän on suurentunut, jolloin se on sairas. Oikeuslääkäri tekee tutkimuksen perusteella ruumiinavauspöytäkirjan, jossa elinten tila ja niiden poikkeavuudet luetellaan.
Ruumiinavauksen lopuksi teknikko palauttaa elimet vainajan sisään, sulkee ja pesee vainajan sekä toimittaa tämän takaisin säilytykseen.
Ruumiinavaukseen kuluu kokonaisuudessaan tavallisesti noin tunti, mutta aika riippuu Valan mukaan oleellisesti tapauksesta.
Omaisille suositellaan vainajan katsomista vasta ruumiinavauksen jälkeen, kun ruumis on pesty ja puettu. Avausviillot eivät näy päällepäin. Poliisin luvalla omaiset voivat nähdä vainajan ennen avausta, mutta silloin vainajaa ei ole vielä siistitty, joten kokemus voi olla epämukava.
– Vainaja voi olla kovin ikävän näköinen, eikä hajukaan ole aina miellyttävä. Esimerkiksi vedessä kuolemanjälkeiset muutokset hidastuvat, mutta kun vainaja nostetaan vedestä, muutokset etenevät nopeasti, Vala kertoo.
– Ei tämä välttämättä aivan herkimmän ihmisen työtä ole.
Joskus oikeuslääkärin pöydälle tulee jo kuukausia aiemmin kuollut ja muumioitunut vainaja. Jos olosuhteet ovat olleet otolliset, eivätkä bakteerit ole viihtyneet sopivassa lämpötilassa ja oikeassa tuuletuksessa, ruumis voi muumioitua.
Oikeuslääkäri vastaa vain kuolemansyyn määrittämisestä eikä ota vainajasta esimerkiksi rikostutkintaan liittyviä näytteitä.
Ursula Vala kertoo, että poliisit haluavat usein tietää, minkälaista voimaa henkirikoksessa on tarvittu. Valan mukaan voimaa ei useinkaan tarvita, koska terävä veitsi menee pehmytkudoksen läpi vaivatta. Henkirikosten uhrien vammat näyttävät usein varsin mitättömiltä, eivätkä haavat välttämättä vuoda juurikaan ulospäin.
Poliisi voi myös pyytää oikeuslääkärin mukaan vainajan löytöpaikalle. Se on hyödyllistä oikeuslääkärille, varsinkin, jos sama oikeuslääkäri vielä avaa ruumiin.
Oikeuslääketieteellisiä avauksia tehdään Suomessa vuosittain noin 8 000. Helsingin lisäksi toimipisteitä on Turussa, Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa. Henkirikoksia tehdään Suomessa vuosittain alle sata, joten useimmiten Valan tutkimien vainajien kuolinsyyksi paljastuu jokin sairaus tai tapaturma.
– Monet ajattelevat, että oikeuslääkärit tekevät vain ruumiinavauksia, mutta se on vasta tämän työn alku. Avauksen jälkeen kerätty tieto pitää muotoilla sellaiseen kirjalliseen muotoon, että ihminen, jolla ei ole lääketieteellistä koulutusta, ymmärtää, mitä on tapahtunut ja mihin vainaja on kuollut, Vala sanoo.
Oikeuslääkäreitä käytetään myös puolueettomina asiantuntijoina eri oikeusasteissa. Oikeuslääkärit eivät ota kantaa syyllisyyteen, vaan kertovat asiantuntijoina oikeudelle, sopiiko esitetty tapahtumien kuvaus ruumiissa olleisiin löydöksiin.
Vaikka ruumiinavaus antaa usein selkeän syyn kuolemalle, ihan kaikkea ei ruumiinavauksessa välttämättä saada selville. Esimerkiksi vauvojen kätkytkuolemat eivät pienessä vainajassa näy.
Ursula Vala on tyytyväinen ammatinvalintaansa. Hän on kirjoittanut työstään myös kirjan Kuoleman monet kasvot – Totuus oikeuslääkärin työstä (Into Kustannus 2022).
Vala kertoo, että äiti oli toivonut tyttärestään silmälääkäriä, koska se olisi siistiä sisätyötä.
– Sisätyötä tämäkin on, vaikkei aina niin siistiä. Työni tekee mielenkiintoiseksi jokaisen vainajan ainutlaatuisuus, eikä tässä työssä mikään inhimillinen jää vieraaksi. Työ ei erityisesti vaikuta minuun ja töistä irtautuakseni ihan tavallinen arkielämä riittää hyvin, Vala toteaa.
Oikeuslääkärin työssä suhtautuminen omaan kuolemaan muuttuu. Vala on ymmärtänyt, että elämä on yllätyksiä täynnä eikä kuolinaikaansa voi ennalta tietää. Hän onkin suunnitellut etukäteen omat hautajaisensa, joskin soittolistaan voi tulla vielä lisäyksiä.
– Omia hautajaisia on mukava suunnitella silloin, kun on täysissä sielun ja ruumiin voimissa. Tarjoilun, vieraslistan ja musiikin valinta on jopa hauskaa, Vala sanoo.
Omaksi hautajaisvaatteekseen hän toivoo luonnonvalkoista pellavakaapua.
– Pellava on erittäin mukava materiaali, kylmässä lämmin ja lämpimässä miellyttävän viileä.
Kuuntele, mitä oikeuslääkäri Ursula Vala kertoo työstään Poliisin mieli -podcastissa:
