Apu

Ruotsin vaalit ja Suomi: mitä samaa, mitä eroa?

Ruotsin vaalit ja Suomi: mitä samaa, mitä eroa?

Ruotsin kolme suurinta puoluetta ovat sosiaalidemokraatit (28,4 prosenttia), maltillinen kokoomus (19,8) ja ruotsidemokraatit (17,6). Hallitusneuvotteluista on tulossa hyvin vaikeat. Sanna Marin (sdp), Juhana Vartiainen (kok) ja Laura Huhtasaari (ps) kommentoivat tulosta suomalaisnäkökulmasta.
Teksti Susanna Luikku
Kuvat All Over Press
Mainos

Ruotsissa oikeisto ja vasemmisto ovat selkeästi erilliset sikäli, että maan politiikka perustuu blokkeihin. Vaihtoehdot ovat olleet sosiaalidemokraattien, ympäristöpuolueen ja vasemmiston punavihreä blokki sekä kokoomuksen, keskustan, liberaalien ja kristillisdemokraattien porvarillinen allianssi. Nyt nämä ovat käytännössä tasoissa: punavihreä blokki sai 40,6 ja porvariallianssi 40,3 prosenttia äänistä.

Koska ruotsidemokraattien kanssa ei haluta puolueen natsi- ja väkivaltajuurien vuoksi tehdä yhteistyötä, vaihtoehdoiksi jäävät blokkirajojen ylittäminen tai vähemmistöhallitus. Etenkin jälkimmäisessä tapauksessa ruotsidemokraattien vaa’ankieliasema ja vaikutusvalta voivat muodostua jopa suuremmiksi kuin hallituksessa, jossa pitää kantaa vastuu myös kannattajille epämieluisista päätöksistä.

Pienemmistä puolueista avainasemassa hallitusneuvotteluissa ovat keskustapuolue (8,6 prosenttia äänistä) ja liberaalit (5,5).

Marin: Hyvä torjuntavoitto loppukirillä

Sosiaalidemokraatit ovat hallinneet Ruotsissa kannatusluvuilla, jotka tuntuvat nykypäivän demokratiassa lähinnä hämmentäviltä. Korkeimmillaan kannatus oli vuonna 1940, lähes 54 prosenttia.

28,4 prosenttia olikin heikoin lukema yli sataan vuoteen. Toisaalta demarit ovat yhä maan suurin puolue, ja tappio oli huomattavasti ennakoitua pienempi.

Sdp:n varapuheenjohtajan Sanna Marinin mukaan nousujohteinen kampanja ja kova loppukiri ovat jotain, josta sisarpuolue Suomessa voi ottaa oppia. Hänen mukaansa ”selvästi vasemmistolaisella viestillä” on menestytty myös Englannissa.

– Ruotsissa soitettiin 1,6 miljoonalle ihmiselle, kierrettiin ovelta ovelta ja saatiin hyvä torjuntavoitto. Se on silti selvä, että hallitusneuvotteluista tulee kimurantit.

Ruotsin demarien johtaja ja pääministeri Stefan Löfven ehti jo esittää blokkirajat ylittävää yhteistyötä kokoomuksen, keskustan ja liberaalien kanssa, mutta avaukseen on suhtauduttu porvarileirissä nihkeästi.

– Kyse on myös valta-asetelmista: jos blokkipolitiikka murtuu, kokoomuksen kannatuksella puolueesta voi olla jatkossa vaikeaa nousta pääministeriksi, Marin huomauttaa.

Vartiainen: Mikä taho mahtoi olla autopolttojen takana?

Suurimman tappion vaaleissa kärsi maltillinen kokoomus. Pitkään Ruotsissa vaikuttaneen ja myös Ruotsin kansalaisuuden omaavan kokoomuksen kansanedustajan Juhana Vartiaisen mukaan tulos on linjassa yleisemmän eurooppalaisen kehityksen kanssa.

– Trendi ääripäiden vahvistumisesta koskee Ruotsiakin. Näistä tuli turvallisuusvaalit, mikä suosi ruotsidemokraatteja. Blokkipolitiikka pitää ajatella uusiksi. Minusta rajan ylittävästä yhteistyöstä kieltäytyminen on irrationaalista, koska käytännön politiikassa vanhat puolueet ovat ruotsidemokraatteja ja vasemmistopuoluetta lukuun ottamatta aika lähellä toisiaan.

Vartiainen ei näe suoria yhtymäkohtia Suomen kokoomuksen tilanteeseen, mutta hänen mukaansa kannattaa varautua siihen, että joku ulkopuolinen yrittää vaikuttaa Suomenkin vaaleihin.

– Kuka tai mikä taho mahtoi olla esimerkiksi autopolttojen takana? hän heittää.

Huhtasaari: Tiivistämme yhä yhteistyötä

Ruotsidemokraatit kasvatti kannatustaan 4,7 prosenttia, ja puoluetta äänesti joka viides ruotsalainen, mutta tulos on silti pieni pettymys. Ennakkokyselyt lupailivat toiseksi suurimman puolueen tai jopa pääministeripuolueen paikkaa.

Perussuomalaiset on viimekesäisen kahtiajakonsa jälkeen lisännyt yhteistyötä muiden äärioikeistolaisiksi luettavien puolueiden ja etenkin ruotsidemokraattien kanssa. Varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari pitää Ruotsin tulosta voittona.

– Ruotsin parlamenttiin on syntynyt vahva kansallismielinen voima, kuten aiemmin Saksaan, Itävaltaan ja Italiaan. Se on Euroopan uusi normaali. Perussuomalaiset aikoo yhä tiivistää yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa Pohjoismaiden neuvostossa ja Euroopan parlamentissa, jossa istumme nyt samoissa ryhmissä. Pyrimme ajamaan isänmaiden Eurooppaa ja vastustamaan EU-federalismin uhkaa.

Ruotsissa turvallisuusvaalit, entä Suomessa?

Suomi ja Ruotsi ovat yhteiskuntina samankaltaisia, mutta politiikassa on eroja vaalitavasta lähtien. Moni asia on tullut Suomeen lahden takaa pienellä viiveellä, mutta missä määrin vaalituloksen voi katsoa vaikuttavan kevään eduskuntavaaleihin?

Kukin puolue pyrkii ainakin tulkitsemaan tilanteen itselleen parhain päin ja poimimaan ne asiat, joissa on vahvoilla.

Sanna Marinin mukaan maahanmuutto tai lähiöiden turvallisuusongelmat eivät ole Suomessa sen luokan kysymys, että niistä olisi vaaliteemaksi.

– Toki täytyy pitää huoli integraatiosta ja siitä, että asuinalueet eivät pääse eriytymään, mutta ihmisten arjessa on paljon muita kysymyksiä kuin maahanmuutto. Perussuomalaiset pyrkii epätoivoisesti nostamaan sitä esille, koska hallituksessa puolueen kannatus ensin puolittui ja sitten se hajosi. Maahanmuutto on ainoa asia, jolla he voivat profiloitua, Marin lataa.

Laura Huhtasaari on vähemmän yllättäen täysin vastakkaisilla linjoilla.

– Vaikka Suomen valtavirtapuolueet haluavat tätä teemaa vältellä, ei maahanmuutossa voida enää työntää päätä hiekkaan. Suomessa ei ole onnistuttu lainkaan paremmin kotouttamisessa, vaan olemme lähes orjallisesti seuranneet Ruotsin esimerkkiä ja toistaneet kaikki virheet.

Juhana Vartiaisen mukaan kokoomuksen ei kannata lähettää epäselviä viestejä siitä, miten suhtaudutaan maahanmuuttoon ja äärinationalisteihin.

– Yleisemminkin tulee pitää erillään turvapaikanhakija-asiat ja työperäinen maahanmuutto. Ei ole mitään yhtä ”maahanmuuttokysymystä”.

Ruotsin valtiopäivät kokoontuvat seuraavan kerran 24. syyskuuta ja valitsevat puhemiehen, joka alkaa tunnustella hallituksen muodostamista. Käytössä on neljä yritystä.

Aiemmin yrityksiä ei koskaan ole tarvittu kuin yksi, mutta nyt väläytellään jopa uusien vaalien mahdollisuutta. Se olisi länsinaapurissa(kin) ennenkuulumatonta.

Julkaistu: 10.9.2018