Apu

Rokottaminen kannattaa – laumasuojan lasku uhkaa myös rokotettuja iäkkäitä ja perussairautta potevia


Rokotteet estävät tehokkaasti tartuntatauteja, mutta rokotuskattavuus on laskenut huolestuttavasti myös Suomessa. Tuhkarokkoon on sairastunut Euroopassa tänä vuonna jo yli 41 000 ihmistä.
Kuvat Fotolia

Euroopan tuhkarokkovuosi on 2010-luvun pahin. WHO varoitti, että alkuvuonna jo yli 41 000 on sairastunut ja ainakin 37 kuollut. Tuhkarokko tarttuu herkästi, eivätkä tartuntaketjut katkea, jollei MPR-rokotteen kattavuus ole vähintään 95 prosenttia. Rokote suojaa myös sikotautia ja vihurirokkoa vastaan. Se pitää ottaa kahdesti, jollei ole sairastanut näitä tauteja.

MPR-rokote kuuluu Suomen kansallisen rokotusohjelman maksuttomiin rokotuksiin, joiden kattavuus on perinteisesti ollut hyvä. Euroopassa kattavuus on paikoin jo alle 70 prosenttia. Epä­vakaassa Ukrainassa varmistui alkuvuonna yli 23 000 tuhkarokkotapausta, mutta myös suosituissa matkailumaissa Kreikassa, Italiassa ja Ranskassa sairastui kussakin yli 2 000 ja kuoli yhteensä kahdeksan ihmistä.

Suomessa vain neljä ihmistä poti Thaimaa-peräisen tuhkarokon, mutta THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan epidemiat ovat mahdollisia meilläkin.

– Myös Suomessa rokotuskattavuus on paikoin alle 95 prosenttia. Mitä useampi rokottamaton kohtaa, sitä nopeammin epidemia laajenee. Vakavimmin sairastuu usein ihminen, jonka vastustuskykyä alentaa perussairaus, sen hoito tai korkea ikä.

Someaika hämmentää

Rokotuskattavuus huolestuttaa esimerkiksi Pohjanmaan rannikolla, jossa jo 1800-luvulla kritisoitiin isorokko­rokotuksia. Rokottamattomuuden taustat ovat nykyään monenlaisia, kuten hankala rokotusmatka, halu luonnonmukaisuuteen tai muita elämänkatsomukseen tai uskontoon liittyviä syitä.

Salaliittoteoriat uskovat lääkeyhtiöiden valtaan salata haittoja. Joskus haittaepäily elää huhuna, ja esimerkiksi MPR-rokote yhdistettiin huijaustutkimuksessa autismiin. Myös pandemiarokotteen narkolepsiahaitat huolettavat, vaikka kausi-influenssarokote ei myötävaikuta niiden syntyyn.

Someaika hämmentää. Valeuutiset sekoittuvat todellisiin, ja yksittäiset mielipiteet ja hurjat tarinat leviävät. Myös perinteinen media nostaa esiin yksilökokemuksia ja monentasoisia kokemusasiantuntijoita tiedeasiantuntijoiden rinnalle.

Laumasuoja voi murentua

Kansallinen rokotusohjelma säästää suomalaisia kärsimykseltä ja yhteiskunnalta arviolta vähintään 110 miljoonaa euroa vuodessa. Kun rokotus katkaisee tartuntaketjun, syntyy laumasuoja, jossa rokottamatonkin pysyy terveenä helpommin.

– Kun tauteja ei enää nähdä, todellisten ja luultujen haittojen suhteelliset osuudet hämärtyvät. Lopulta haittoja pelätään enemmän kuin tautia, Hanna Nohynek harmittelee.

Laumasuoja murenee, jos rokotuskattavuus alenee liikaa. Yhä useampi rokotettukin sairastuu, etenkin iäkäs tai perussairautta poteva. Rokote ei kehitä heillä suojaa yhtä hyvin kuin nuorella ja terveellä.

Suomen rokotusohjelma perustuu vapaaehtoisuuteen. Nohynek toivoo tämän säilyvän, vaikka esimerkiksi Italia ja Ranska ovat lisänneet pakollisia rokotuksia tuhkarokkoepidemian vuoksi. Näissä maissa rokotustodistuksia kysytään nyt päiväkodissa ja koulussa.

Asiantuntija: ylilääkäri Hanna Nohynek, THL.

Lähteet: euro.who.int, thl.fi, Tampereen yliopisto, Suomen Lääkärilehti, Duodecim, Mediuutiset

Kansallinen rokotusohjelma maksutta

Lapset (2 kk–12 v) ­rokotetaan yhtätoista tautia ja niiden jälki­tauteja vastaan. Suojan saa esimerkiksi rotavirus­ripulilta, kurkkumädältä, hinkuyskältä ja poliolta.

Kurkkumätä-jäykkä­kouristus-hinkuyskä­rokote tehostetaan 25-, 45- ja 65-vuotiaana sekä yli 65-vuotiailla 10 vuoden välein.

MPR-rokotuksia pitää olla saatuna kaksi, jollei tuhka- ja vihurirokkoa sekä sikotautia ole ­sairastettu.

Riskiryhmät altistuvat vakaville sairauksille. Alle 7-vuotiaat lapset saavat esimerkiksi tuberkuloosiriskissä BCG-rokotteen.

Kausi-influenssa­rokotetta suositellaan monille. Riskiryhmiä ­suojataan myös lähipiirin rokotuksin.

Pneumokokkirokotteita harkitaan yksilöllisesti.

Aikuisten riskiryhmiä voidaan rokottaa esimerkiksi hepatiitteja vastaan.

Karkota matkataudit

Matkarokotusten tarve kannattaa selvittää vähintään pari kuukautta ennen matkaa. Yksilöllinen riskinarvio perustuu terveysprofiiliin, johon vaikuttavat riskitekijät, perustaudit, lääketieteelliset hoidot, matkailutarve ja maksuhalukkuus. Rokotustarpeeseen vaikuttavat myös matkakohde, matkan kesto, elintavat perillä ja tulevat matkat.

Lisäksi tarvitaan rokotusohjelman perusrokotteet tai sairauden antama suoja. Influenssarokotus hyödyttää usein. Keltakuumerokotus suojaa elinikäisesti. Siitä voidaan vaatia todistus rajanylityksissä.

A-hepatiitti tarttuu esimerkiksi saastuneen ruoan tai heikon vessahygienian kautta ja aiheuttaa maksatulehdusta. Rokotuksen sitä vastaan voi ottaa myös yhdistelmänä hepatiitti-B- tai lavantautirokotteen kanssa. B-hepatiitti tarttuu veri- tai seksikontaktissa. Myös se aiheuttaa maksatulehdusta ja lisää kroonistuessaan maksasyöpäriskiä. Hepatiittirokotteiden suoja on elinikäinen. Lavantautia vastaan on myös suun kautta otettava rokote.

Malariaan ei ole vielä turistirokotetta, joten tautialueilla tarvitaan estolääkitys. Hanna Nohynekin mukaan uusien rokotteiden kehittäminen on yhä pulmallisempaa. Silti esimerkiksi ebolakriiseissä uudet rokotteet ovat olleet valtava apu.

Julkaistu: 3.10.2018