
Minkä ikäisten naisten tauti rintasyöpä on?
Rintasyöpään sairastuminen lisääntyy voimakkaasti 40 ikävuoden jälkeen, ja siihen sairastutaan yleisimmin noin 60-vuotiaana. Rintasyöpää esiintyy myös yli 70-vuotiailla.
Rintasyöpään voi sairastua jo parikymppisenä, mutta alle 35-vuotiaiden rintasyövät ovat edelleen harvinaisia. Ne eivät ole lisääntyneet Suomessa parin viime vuosikymmenen aikana.
Missä vaiheessa naisen kannattaisi ryhtyä käymään mammografiatutkimuksissa?
Väestötason rintasyöpäseulonnat tehdään kahden vuoden välein 50–69-vuotiaille. Seulontojen ulkopuolella mammografiakuvauksia suositellaan lääkärin arvion perusteella.
Jos suvussa esiintyy runsaasti rintasyöpää, voidaan harkita seurantaa mammografiakuvauksella jo ennen 50 vuoden ikää. Mikäli suvussa todetaan varsinainen rintasyövälle altistava geenimutaatio, geenimutaation kantajia seurataan erillisen seurantaohjelman mukaisesti.
Milloin tarvitaan myös ultraäänitutkimus?
Ultraäänitutkimus ei sovellu väestön seulontamenetelmäksi. Se sopii tarkentavaksi tutkimukseksi erityisesti ennen vaihdevuosi-ikää tai jos rintarauhaskudos on muiden syiden takia tiivis.
Ultraäänitutkimuksen ohjaamana voidaan tarvittaessa ottaa kudosnäytteitä mikroskooppista tarkastelua varten.
Mitkä tekijät altistavat rintasyövälle?
Geneettisten syiden lisäksi rintasyövän riskiä nostavat hormonaaliset tekijät ja elintavat.
Kuukautisten varhainen alkamisikä ja myöhäinen loppumisikä lisäävät riskiä sairastua rintasyöpään. Raskaudet ja imetykset suojaavat rintasyövältä.
Myös vaihdevuosien hormonikorvaushoito nostaa rintasyöpäriskiä 3–5 käyttövuoden jälkeen. Ylipaino ja päivittäinen alkoholinkäyttö kuuluvat riskitekijöihin. Aiemmin nuoruudessa rintakehälle annettu sädehoito lisää riskiä sairastua myöhemmin rintasyöpään. Kaikkia rintasyövän riskitekijöitä ei vielä tunneta.
Mitkä ovat vaaran merkit? Missä vaiheessa naisen pitää reagoida rintojensa muutoksiin?
Tavallisin rintasyövän oire on yleensä vain toisesta rinnasta löytyvä yksittäinen kyhmy, joka tuntuu selvästi ympäristöään kovemmalta tai kiinteämmältä. Kyhmy on yleensä kivuton. Se kasvaa eikä katoa kuukautiskierron myötä. Ensimmäinen kyhmy voi joskus tuntua kainalossa.
Rintasyövän oireena voi olla myös nännistä erittyvä kirkas tai verinen neste tai rinnan ihon tai nännin vetäytyminen sisään.
Lääkäriin kannattaa hakeutua matalalla kynnyksellä, jos löytää rinnastaan jotain, mikä huolestuttaa.
Joillekin potilaille tehdään rinnan säästävä leikkaus, mutta joiltakin poistetaan koko rinta. Onko syynä kasvaimen koko vai syövän leviäminen?
Jokaisen potilaan hoito suunnitellaan yksilöllisesti, ja siinä huomioidaan potilaan rinnan ja kasvaimen koko sekä kasvaimen sijainti rinnassa.
Lähtökohtaisesti yleensä pyritään tekemään rinnan säästävä leikkaus, mikäli arvioidaan, että sillä saavutetaan riittävän hyvät tervekudosmarginaalit ja kosmeettinen lopputulos.
Kuinka hyviä rintasyövän hoitotulokset ovat?
Rintasyövän ennuste on sitä parempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa syöpä havaitaan. Valtaosa rintasyöpäpotilaista paranee. Noin 90 prosenttia rintasyöpäpotilaista on elossa viiden vuoden kuluttua ja noin 80 prosenttia kymmenen vuoden kuluttua sairauden toteamisesta.
Keskimäärin joka viidennen potilaan rintasyöpä uusiutuu jossain vaiheessa. Rintasyövän hoitotulokset ovat parantuneet, mutta hoidossa on vielä kehitettävää, erityisesti huonomman ennusteen rintasyövissä, jotta ne uusiutuisivat vieläkin harvemmin.
Miten hoidot kehittyvät tulevaisuudessa?
Rintasyövän hoidot kehittyvät yhä yksilöllisemmiksi. Jo nyt leikkaushoito sekä sitä täydentävät lääkehoidot ja sädehoito suunnitellaan yksilöllisesti.
Hoidoissa otetaan huomioon erityisesti kasvaimen biologinen alatyyppi, mutta myös koko ja mahdollinen leviäminen imusolmukkeisiin.
Tulevaisuudessa niin rintasyövän kuin muidenkin syöpien diagnostiikka ja sitä mukaa täsmähoidot kehittyvät.
Viime vuosikymmeninä olemme jo nähneet, kuinka HER2-positiivisen alatyypin kohdennetut lääkehoidot ovat parantaneet tämän alatyypin ennustetta. Myös lääkehoitojen kesto tulee vaihtelemaan yhä enemmän taudin uusimisriskin mukaan. Hoitojen valintaa ja kestoa voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti ohjata verestä otettavien nestebiopsioiden avulla.
Myös hoidoista toipumiseen ja kuntoutukseen kiinnitetään yhä enemmän ja yksilöllisemmin huomiota.
Asiantuntija: syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, johtava ylilääkäri Johanna Mattson, HYKS Syöpäkeskus.
Teksti Liisa Talvitie, kuva Fotolia