Apu

Ringa Ropo: Vanhemmuus pitää lunastaa joka päivä


Ringa Ropo, Ex-yleisurheilija, valmentaja. 53 vuotta, Riihimäki.
Kuvat Petri Mulari

Urheilu-ura on opettanut minulle oikeastaan kaiken: kuka olen, miten suhtaudun vastoinkäymisiin, miten niistä voi selvitä ja miten hallitsen elämääni.

En tosin suunnitellut urheilusta ammattia. Haave olympiamitalista eli lapsesta asti, mutta kun korkeushyppyura romuttui selkäleikkaukseen ja laji vaihtui pituuteen, pääsin siinä maailman 10 parhaan joukkoon ja pystyin rahoittamaan täysipäiväisen harjoittelun. Ensin jouduin opettelemaan kaiken kävelystä lähtien uudestaan.

Sain paljon palautetta ulkonäöstä ja muusta epäoleellisesta, mutta en juuri piitannut siitä. Minut on kasvatettu elämään jalat maassa, eivätkä ne jutut liittyneet itse asiaan eli urheiluun. Minua ei liioin kiinnostanut juhliminen tai pintajulkisuus.

Esikoiseni Juho kuoli kaksivuotiaana. Lapsen menetyksestä ei selviä koskaan, mutta sen kanssa oppii elämään. Juho on haudattu Kiikkaan, ja sinne pitää päästä aika ajoin. Kun asuimme aikoinamme Savossa ja en päässyt sukuhaudalle, kävin ­Kuopiossa suunnilleen saman ikäisenä kuolleen pikkutytön haudalla.

Juho ja muut ­lapseni ovat tehneet todeksi sen, ­että lapset ovat vain lainaa. Vanhemmuus pitää tavallaan lunastaa joka päivä. Sen huomaa etenkin nyt, kun kotona on pari murrosikäistä.

Avioero 27 yhteisen vuoden jälkeen oli kokemus, joka opetti ainakin sen, miten tärkeää on ruuhkavuosissa ja perhekiireissäkin huolehtia parisuhteesta ja kiinnittää huomiota kumppaniin. Tarvitaan yhteistä aikaa ja tekoja, muuten irtaantuu.

Olen onnekas, kun saan nyt elää kahden aikuisen ihmisen parisuhteessa. Minulla on tilaa keskittyä sekä toiseen että itseeni. Esimerkiksi hitaat yhteiset aamut ovat ihania.

Olen laihduttanut aikuisiällä 20 kiloa. Tunnen, että sain siinä elämäni takaisin ja opin taas huolehtimaan itsestäni. Terveellinen ruokavalio ja liikunta rytmittävät jälleen arkea, mutta mitään askeesia en harrasta. Elämästä pitää myös nauttia.

Selittelin ylipainon kertymistä pitkään erilaisilla asioilla kuten diabeteksellani. Diabetes toki vaikuttaa, mutta se oli silti tekosyy. Lihoin siksi, että söin liikaa.

Paino-ongelmalla on merkitystä siksikin, että siitä selviäminen toi minulle uuden ammatin. Työskentelen Cambridge-laihdutus- ja painonhallintavalmentajana.

Kehopositiivisuus on periaatteessa hyvä asia: jokainen haluaa voida hyvin kehossaan. Tosiasiat pitää silti kohdata. Ei esimerkiksi lääkäri huomauta vakavan ylipainon terveysriskeistä ilkeyttään, vaan koska riskit ovat tosiasia.

20 vuoden päästä olen toivottavasti eläkkeellä, ja meillä on Hessun kanssa jossain mukavuudeton mökki. Ehdoton suosikkiohjelmani on Huvila ja huussi!

Olen kristitty ja uskon, että taivas ja ­helvetti ovat jossakin muodossa olemassa. Matti Nykäsen, Olli Lindholmin ja muiden ikätoverien poismenot ovat vahvistaneet halua elää tässä ja nyt, ei sitku.

Julkaistu: 19.4.2019