Rikard Grönborgin purkaus nosti Liigan uudet sääntötulkinnat tikunnokkaan: "Harmaan alueen tilanteita on paljon"
Tapparan ruotsalaisluotsi Rikard Grönborg ryöpytti tuomarilinjaa HPK-ottelun jälkeen. Aition taustahaastattelemien mukaan Liigan uudet estämissäännöt ovat lipsuneet, tuomarilähteen mukaan estämiset ovat puolestaan vaikeimpia vihellettäviä jäähyjä.
Kun Tappara ja HPK kohtasivat Hämeenlinnassa lauantai-iltana, ottelusta muodostui paljon muutakin kuin vain yksi sarjapeli muiden joukossa. Hallitsevan mestarin 3-2-jatkoaikavoitto jäi sivurooliin, kun keskustelu kääntyi tuomarityöskentelyyn ja sen herättämiin kysymyksiin.
Tapparan päävalmentaja Rikard Grönborg nosti HPK-ottelun jälkeisessä lehdistötilaisuudessa esiin kriittisiä havaintoja, jotka paljastavat ristiriidan sääntötulkintojen ja käytännön välillä. Grönborg nosti esiin hämmästyksensä siitä, että HPK:lle ei annettu estämisjäähyjä tilanteissa, joissa Tapparan pelaajia blokattiin koripallotyylisellä pick-pelaamisella.
Grönborg myös koki, että häntä on kohdeltu eriarvoisesti tuomarien kommunikaation osalta – HPK:n päävalmentaja Mikko Mannerille keskusteltiin juurta jaksain, mutta ruotsalaisvalmentajalle niukasti ja eri otteella.
Liiga käynnisti kauden 2023-24 merkittävillä muutoksilla sääntötulkintoihin. Taustalla oli laaja kysely, joka suunnattiin valmentajille, pelaajille ja urheilujohtajille.
– Estopelin ja kiinnipitämisten vähentäminen nähtiin kehityskohteeksi. Sitä on ollut liikaa, ja se on näkynyt katsomoonkin, Liigan urheilujohtaja Jussi Markkanen kertoi sarjan verkkosivuilla.
Liigan erotuomarijohtaja Jyri Rönn myönsi tilanteen lipsuneen väärille urille ajan kanssa.
– Rajat ovat venyneet Liigassa hieman liikaa, Rönn sanoi Liigan sivuille kauden alla.
”Tapa, jolla joukkue pelaa estämistilanteissa, ei pitäisi olla sallittua.”
Uudet tulkinnat ovat sinänsä selkeät: kiekottoman vastustajan luistelulinjaa ei saa estää liikkumalla tämän eteen, levittämällä itseään tai taklaamalla. Ainoastaan hyvissä ajoin tehty jääalueen peitto on sallittu. Liiga koulutti tuomarit uusiin linjauksiin videopalavereissa ja yhteisillä leireillä.
Aition taustahaastattelemien liigavalmentajien mukaan sääntöjen tulkinta on kuitenkin vesittynyt kauden edetessä.
– Alussa asiaan yritettiin puuttua voimakkaammin, mutta nyt huomattavasti jo vähemmän, kertoo eräs Liiga-valmentaja nimettömänä.
– Olen ottanut sen asenteen, että koska se vaihtelee, niin se vaihtelee. Ei se ole yhdenmukaista, mutta minkä teet valmentajana?
Aitio haastatteli myös nimetöntä Liigan päätuomaria, jonka mukaan tilanteet eivät ole kaikkein selkeimpiä vihellettäviä.
– Estäminen on aiheena tuomareiden mielestä vaikeimpia ellei vaikein, kertoo nimettömänä pysyttelevä Liiga-tuomari.
– Onko kyseessä oikeaoppinen, laillinen skriini, onko törmäys vahingossa – siinä on monta aspektia. Kun on vielä kiekoton tilanne, sitä ei aina näe, vaikka näkisi osumahetkellä. Jos ei ole kauempaa osannut lukea tilannetta, on vaikeaa nähdä.
– Tuomarit katselevat erilaisia klippejä viikoittain. Osan mielestä sama tilanne on estäminen, osan mielestä ei. Harmaan alueen tilanteita on paljon.
Erityisen ongelmalliseksi on muodostunut pelaaminen, jossa kiekottomia pelaajia estetään. Tämä on juuri sitä toimintaa, johon uusilla tulkinnoilla pyrittiin puuttumaan. Liigan ohjeistuksen mukaan "hyökkääjän mahdollisuudet onnistumiseen lisääntyvät tällä kaudella huomattavasti", sillä kiekollisen pelaajan joukkuekaveri ei voi enää estää hyökkääjää.
– Tapa, jolla joukkue pelaa estämistilanteissa, ei pitäisi olla sallittua. Tuomarit ovat puuttuneet siihen vasta, kun ottelun aikana asia on tehty heille selväksi, eräs valmentaja sanoo.
Tuomareiden kanssa käytyyn kommunikaatioon hänellä on selvä kanta.
– Joskus joutuu huutamaan saadakseen huomion, ja toiset tuomarit reagoivat siihen toisin. Joillakin on tarve näyttää valta-asemaa valmentajaan päin. On valmentajia, joiden kanssa keskustelu menee heti huudoksi. Lehdistötilaisuudessakin usein nähdään tilanteet omien lasien läpi.
Tuomari kuitenkin kiistää tarkoituksellisen linjan löystymisen.
– En allekirjoittaisi, että olisimme ruvenneet lipsumaan. Koko ajan on toitotettukin, ettei saa lipsua. Varmaan tilanteita on jäänyt ottamatta, mutta ei sellaista ole, että ei viitsittäisi viheltää jotain tilanteita.
Asetelmat alkavat muodostua, ja se tarkoittaa paitsi joka suhteessa äärirajoilla pelaamista myös henkisellä puolella pinnan kiristymistä.
Tilanne herättää kysymyksen siitä, löytyykö asiaan yhteinen sävel. Vaikka sääntötulkinnat ovat paperilla selkeitä ja Liiga on panostanut koulutukseen, käytännön soveltaminen on osoittautunut haasteelliseksi.
Aition jääkiekkoanalyytikko Petteri Sihvosen mielestä ongelma on vasta oraalla, eli se ei ole rakenteellinen. On joitakin sellaisia merkkejä, että muutamat joukkueet hakevat harmaalla alueella kilpailuetua estämisestä.
– Kyse on siitä, että nyt eletään myös sarjataulukon osalta kriittisiä aikoja. Asetelmat alkavat muodostua, ja se tarkoittaa paitsi joka suhteessa äärirajoilla pelaamista myös henkisellä puolella pinnan kiristymistä. Mikä taas johtaa siihen, että sinänsä erinomaisesti tähän asti onnistuneilta tuomareilta ei siedetä virheitä. Muistutan, että kaikkien osapuolten kannalta jääkiekko on juurikin virhepeli, niitä sattuu, Sihvonen saoo.
– Katsoin uudestaan HPK:n ja Tapparan ottelun. Mielestäni siinä tuomarit onnistuvat varsin hyvin muussa kuin siinä, että kommunikaatio Grönborgin kanssa epäonnistuu, ja sitä on vähemmän kuin Mannerin kanssa. En ymmärrä miksi. Estääkö kielimuuri? Arkaillaanko tulisieluista ruotsalaisvalmentajaa? En tiedä.
