Eeva

Riitta Nykänen: Täydellinen vapaus



Riitta Nykänen: Täydellinen vapaus

"Herkuttelen ajatuksella, että elämästäni poistuisi kokonaan kaikenlainen kiire, ahdistava stressi, enkä tuntisi pelkoa mistään asiasta."
Teksti Riitta Nykänen

Välillä leikin ajatuksella, mitä tekisin, jos elämässä vallitsisi täydellinen vapaus ja kaikki olisi mahdollista. Heti ensimmäiseksi varmasti matkustaisin nykyistä enemmän. Haluaisin kokea Kiinan, tuntea sieraimissani jälleen New Yorkin tuoksun, käydä Afrikassa safarilla ja viettää muutaman kuukauden Australiassa, ja miksen saman tien poikkeaisi Galápagossaarille ihmettelemään jättiläiskilpikonnia.

Uuden kodin olen sisustanut mielessäni satoja kertoja. Miettinyt valmiiksi, mistä luopuisin ja mitä säilyttäisin. Karsisin aika paljon nykyisestä tavaramäärästä. Olisin myös erittäin tarkka siitä, mitä hankkisin tilalle.

Välillä unelmien koti on sisustettu merinäköalalla varustettuun kerrostaloon kaupungin keskustassa, toisinaan taas omenapuiden katveeseen maaseudun rauhaan. Siellä saisin juuri nytkin säilöä hilloja ja sieniä kaikessa rauhassa.

Jos aikaa olisi rajattomasti, lukisinko kaikki ne lukemattomat kirjat, joita kirjahyllyni pursuaa? Harrastaisinko enemmän liikuntaa? Opiskelisinko ehkä uuden vieraan kielen? Perehtyisinkö paremmin historiaan, joka on aina kiinnostanut minua? Kävisinkö useammin taidenäyttelyissä?

Herkuttelen ajatuksella, että elämästäni poistuisi kokonaan kaikenlainen kiire, ahdistava stressi, enkä tuntisi pelkoa mistään asiasta. Meditoisin aamuisin herättyäni, söisin aiempaa terveellisemmin, eläisin hitaammin.

Havahdun haaveistani lopulta miettimään, olenko sittenkin tyytyväinen kaikkeen siihen, mitä elämä on tähän asti tarjonnut.

Olen saanut kokea aika paljon ilman ”täydellistä vapautta”.Ihmeellisiä ja ennenkokemattomia käänteitä on riittänyt pyytämättä.

Tarvitsenko sittenkin rajoja ja tavoitteita enemmän kuin täydellistä vapautta? Osaisinko lopulta nauttia siitä, ettei olisi aikatauluja ja päämääriä? Lähtisinkö lainkaan Galapagossaarille?

Kannatan lämpimästi kaikenlaista haaveilua, mutta on hyvä pysähtyä katsomaan ympärilleen ja olla kiitollinen siitä, mitä on. Ehkä arkeni on juuri se unelmaelämä, josta lopulta olen aina haaveillut?

Huumaavaa syksyä!

Juttu on julkaistu Eevan numerossa 10/2018.

Julkaistu: 4.10.2018