Repusta löytynyt rahatukko käynnisti Suomen suurimman huumetutkinnan – Näin eteni operaatio Magnolia, jonka vaiheet ovat kuin suoraan elokuvista
Helsinkiläisestä kerrostaloasunnosta löytyneistä seteleistä käynnistyi tutkinta, joka paljasti lopulta kokonaisen kansainvälisen huumeorganisaation. Suomen suurin huumausainejuttu todisti, kuinka ammattimaisesti ja hierarkkisesti kansainväliset rikollisryhmät hoitavat huumeet Pohjoismaihin.
Valkoinen pakettiauto kaartaa Sipoonlahden Neste-huoltoaseman pihalle. Vuokrattua autoa ajaa hollantilaismies, joka on aiemmin jättänyt kaverinsa parin kilometrin päässä sijaitsevalle Söderkullan pienelle ostoskeskukselle.
Nesteen pihalla pakettiautoa odottaa hollantilainen kukkarekka, jonka lastin sekaan on kätketty suuri määrä erilaisia huumausaineita. Hollantilaismies ja rekan kuljettaja lastaavat aineet rekasta pakettiauton kyytiin. Tämän jälkeen hollantilaismies noutaa pakettiautolla kaverinsa, jonka ei halunnut näkevän huumeiden luovuttajaa.
Kaksikko lähtee ajamaan kohti Helsinkiä. Kaikki näyttää sujuneen suunnitelmien mukaan.
Miesten epäonneksi huoltoaseman pihalla lastausoperaatiota on seurannut joukko Helsingin poliisilaitoksen ja keskusrikospoliisin tutkijoita. Hieman ennen Porvoon moottoritietä tietyömaan kohdalla poliisin virka-autot suluttavat pakettiauton. Sen kyydistä takavarikoidaan yli 5000 ekstaasitablettia ja lähes 50 kiloa marihuanaa.
Toukokuussa 2020 toteutettuun takavarikkoon ja kiinniottoihin huipentuu kansainvälinen operaatio, joka sai tutkinnan aikana nimen Magnolia. Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtaja Jari Rädyn mukaan operaatio Magnolia on tähän mennessä Suomen rikoshistorian suurin huumejuttu.
Pikkujutusta jättitakavarikkoon
Pakettiautoa ajaneen hollantilaismiehen johtaman huumehaaran tutkinta alkoi varsin onnekkaasti Helsingin poliisin kenttäryhmän ollessa kotietsinnällä pienimuotoisen huumerikoksen vuoksi helsinkiläisessä kerrostaloasunnossa.
Asunnosta löytyi viisikymmentä grammaa marihuanaa. Normaalitapauksessa asia olisi käsitelty antamalla aineen hallussapitäjälle sakko kouraan.
Tässä̈ tapauksessa tilanteeseen toi lisäkierrettä reppu, joka löytyi asunnosta. Repussa oli käteistä rahaa 80 000 euroa. Repun omistanut mies päätettiin tuoda Pasilan putkaan, jotta rahojen alkuperä voitiin selvittää. Eurot olivat tulleet varsin suurella todennäköisyydellä huumekaupasta.
Huumeorganisaatioiden salakuljetusreitit ovat olleet jo pitkään samoja. Alankomaat, Belgia, Baltia ja Espanja ovat pääasialliset lähtömaat, mutta huumausaineet tulevat Suomeen eri reittejä, riippuen hieman organisaatioiden salakuljetuskaluston reiteistä.
– Viime aikoina huumeita on tullut meille myös Ruotsin kautta, ja toisaalta Suomea on käytetty huumausaineiden kauttakulkumaana muihin maihin, kertoo rikoskomisario Mikko Nikkanen Helsingin poliisilaitoksen ammattimaisen rikollisuuden tutkintayksiköstä.
Kenttäryhmän kiinniottaman miehen hallussa olleesta puhelimesta löytyi puhelinnumero, jonka omistajaksi puhelimen haltija oli merkinnyt ”Maestro”. Numero päätettiin laittaa kuunteluun ja aika nopeasti selvisi, että numero kuului ulkomailla mallintöitä tehneelle hollantilaiselle Felicianolle.
Helsingin huumepoliisin tutkijat päättivät tarkkailla Felicianon edesottamuksia ja siirtyivät miehen asunnon ulkopuolelle. Tällä poliisikielessä ”postauksella” Helsingin tutkijat havaitsivat tuttuja poliiseja toisesta yksiköstä. Kävi ilmi, että myös Tampereen KRP:n huumetutkijat olivat kiinnostuneet samasta miehestä.
Pikaisen yhteispalaverin jälkeen poliisit totesivat, että tutkittava organisaatio oli molemmilla ryhmillä sama. KRP:llä oli ennakkotietoa salakuljettajista, ja Helsingin poliisien maalina olivat tavaroiden vastaanottaja ja säilyttäjä.
KRP:n tutkijan työpöydältä löytyi käsivoidetuubi, josta saatiin operaatiolle nimi: Magnolia. Kukan nimi sopi hyvin kohdehenkilöihin, joiden epäiltiin käyttävän hollantilaista kukkakuljetusyritystä huumeiden tuontiin.
Suomalaisten ammattirikollisten kontaktit ulkomaisiin rikollisryhmiin syntyvät pääosin suomalaisissavankiloissa. Isojen ja kansainvälisten huumejuttujen päätekijöitä on otettu Suomessa kiinni tai heidät on luovutettu Suomeen etsintäkuulutusten perusteella kärsimään rangaistustaan.
– Vankiloissa on helppo luoda kontakteja saman alan ihmisten kanssa ja verkostot ovat jo valmiiksi kunnossa, kun vapaus joskus koittaa, rikoskomisario Nikkanen kertoo.
Toukokuussa 2020 tehtyjen kiinniottojen jälkeen tutkintaan osallistuivat KRP:n ja Helsingin lisäksi myös Hämeen poliisilaitos ja Kaakkois-Suomen poliisilaitos. Yhteistyötä tehtiin myös Europolin, Eurojustin sekä Alankomaiden ja Saksan poliisin kanssa.
Tutkinnassa pystyttiin selvittämään päätekijöiden osalta lähes 20 huumausaineiden salakuljetusta ja törkeää huumausainerikosta. Juttua tutkineet poliisit olivat sitä mieltä, että Alankomaista käsin toiminut rikollisorganisaatio oli syyllistynyt huomattavasti laajamittaisempaan toimintaan, kun tutkinnassa kävi ilmi.
Peikonlehtiä ja kokaiinia
Poliisi selvitti, että kukkien ja huonekasvien seassa oli eri puolelle Suomea ja Ruotsia salakuljetettu vuosina 2018–2020 ennätysmäärät kaikenlaisia huumausaineita, yhteensä̈ noin 800 kiloa.
Ryhmä salakuljetti muun muassa 312 kiloa amfetamiinia, 310 kiloa marihuanaa, 15 kiloa kokaiinia, 142 000 ekstaasitablettia, sekä̈ satojatuhansia muita huumeeksi lueteltavia pillereitä̈. Poliisin arvion mukaan huumeiden katukauppa-arvo oli noin kaksikymmentä miljoonaa euroa.
– Suomeen salakuljetetaan huumeita erittäin paljon rekka- ja henkilöautokuljetuksilla. Huumausainemäärät ovat suuria ja huumeet vievät paljon tilaa. Henkilöliikenteessä huumemäärät jäävät pieniksi ja kiinnijäämisriski on melkoisen suuri, rikoskomisario Mikko Nikkanen sanoo.
Tässä kokonaisuudessa rikolliset olivat perustaneet maahantuontiyrityksen, johon palkatut kuljettajat toivat kukkalähetysten seassa huumeet Suomeen ja Ruotsiin. Huumeet luovutettiin vastaanottajille yleensä̈ myymälöihin toimitettavien kukkien ja kasvien kuljetusreittien varrelle.
Huumeita vastaanottivat Suomessa eri rikollisryhmien jäsenet. Feliciano toimi Alankomaalaisen organisaation lukuun ja huumeiden vastaanottajana oli myös yksittäinen merkittävässä asemassa oleva suomalainen huumekauppias.
Kahden lähetyksen vastaanottajat kuuluivat Janne Tranbergin ja Niko Ranta-ahon Katiska-organisaatioon. Myös paljon julkisuutta saaneen Katiska-tapauksen huumeista iso osa tuli maahan tämän kansainvälisen rikollisryhmän toimesta.
Salattuja sovelluksia ja sovittuja tunnussanoja
Rikosten välisessä tiedonkulussa käytettiin pääosin matkapuhelimiin asennettavaa vahvasti salattua Encrochat-sovellusta. Rikollisryhmässä oli omat toimijat puhelimien hankintaan ja huoltamiseen.
Sovelluksella viestiessään toimijat käyttivät erilaisia nimimerkkejä. Keskustelijat eivät välttämättä tienneet toistensa oikeaa henkilöllisyyttä̈. Huumausaineiden tilaukset, niiden kuljettaminen ja toimittaminen, sekä huumausaineista saatavan rahan liikkuminen sovittiin jäsenten kesken salatulla sovelluksella.
Huumeiden vastaanottajille oli annettu koodisana, jonka ilmoittaen vastaanottajat saivat kuljettajalta tilatut huumausaineet. Yksi koodeista oli ”Jari Litmanen”. Osalla vastaanottajista oli myös mukanaan seteli, jota näyttämällä rekkakuski antoi kukkapurkkien joukkoon piilotetut huumepaketit.
Rahaa operaatiossa liikkui niin suuria määriä, että huumeiden ostajat oli merkitty eri numerosarjoilla, jotta toimitetut maksut yksilöityivät oikeisiin ostajiin. Huumeita salakuljettanut rekkakuski valitti välillä kärmeissään, kun rahaa tuovat henkilöt olivat pakanneet eurot niin isoihin paketteihin, että ne eivät mahtuneet piiloon kukkalaatikoiden sisälle.
Huumemaailmassa perinteiset metsäkätköt alkavat olla taakse jäänyttä aikaa.
– Ainemäärät ovat nykyään niin suuria ja maahantuonnin syklit niin tiiviitä, että yhä enemmän huumeita säilytetään huoneistoissa ja erikseen vuokratuissa varastoissa, joista ne levitetään nopeasti eteenpäin. Salakuljetusoperaatiossa käytetään paljon ostopalveluja. Osa organisaatioista on erikoistunut huumeiden hankkimiseen tai valmistamiseen, ja toinen ryhmä hoitaa aineiden pakkaamisen, kuljettamisen ja maahantuonnin, rikoskomisario Mikko Nikkanen kertoo.
Magnolia-tutkinnan päätekijät tuomittiin yli kymmenen vuoden rangaistuksiin. Oikeus alensi muutaman epäillyn tuomioita, koska nämä olivat auttaneet juttujensa selvittämisessä. KRP:n tutkinnanjohtaja Jari Räty kertoi medialle, että tässä̈ tutkinnassa voidaan puhua Suomen rikoshistorian suurimmasta huumejutusta.
Rikostutkintakokonaisuus oli jopa niin laaja, ettei media oikein ymmärtänyt sen kokoa. Jo aikaisemmin kiinni jääneet Katiska-miehet saivat paljon suuremman mediahuomion, vaikka he olivat vain osa tätä isoa kokonaisuutta. Operaatio Magnolista puuttuivat sometähdet ja muusikot, jotka olisivat nostaneet jutun isompiin otsikoihin.
Hollantilainen Feliciano lähti vankilaan saatuaan yli kymmenen vuoden tuomion. Mallina aiemmin työskennelleen Felicianon kuulustelija lohdutti tätä, että tuomion jälkeen vanhemmilla miesmalleilla voi olla hyvinkin kysyntää Dressmanin mainoksissa. Niissä kun nuorempien mallipoikien kanssa hidastettua kävelyä harrastaa aina vanhempi harmaapäinen herrasmies.
Huumeet leviävät käyttäjille verkon välityksellä
Hollantilaisorganisaation salakuljettamista huumausaineista iso osa kaupattiin loppuasiakkaille netissä. Päihteiden ostaminen ”pimeässä” Tor-verkosta on ollut Suomessa erityisen suosittua maailmanlaajuisesti vertailtuna.
Vuodesta 2014 lähtien Tor-verkossa on ehtinyt operoida useampi suomenkielistä päihteiden postimyyntiin keskittynyttä sivustoa. Kun yksi on lopettanut, seuraava on pian jatkanut toimintaa.
Tullin tietojen mukaan pelkästään Silkkitie-sivusto teki viiden toimintavuotensa aikana 50 miljoonan euron liikevaihdon. Silkkitien palvelimelta poliisin löytämien tilaajatietojen mukaan päihteitä ostivat niin opiskelevat, työssäkäyvät kuin jo eläköityneet aivan tavalliset ihmiset.
Silkkitien alas ampumisen jälkeen 2019 meni pitkään ennen kuin Tor-verkkoon ilmestyi uusia suomenkielisiä postimyyntipaikkoja. Tällä hetkellä Tor-verkossa on muutama suomenkielinen sivusto, mutta huumekauppa netissä on pirstaloitunut eri alustoille. Projektikoordinaattori Janne Nahkuri A-klinikkasäätiöstä kertoo, että Tor-verkon lisäksi huumeita hankitaan erityisesti Telegram- ja Wickr-pikaviestiryhmissä.
A-klinikkasäätiön blogikirjoituksen mukaan Tor-verkkopalvelun kulta-aikana pelkästään Helsingin kaupungin alueen myynti-ilmoitusosastolle lisättiin joka ikisenä päivänä vähintään 200 uutta päihteiden myynti-ilmoitusta. Lähes jokaisessa myynti-ilmoituksessa oli eri myyjä.
Muiden suurien kaupunkien osastoille lisättiin myös useita kymmeniä tai yli sata uutta ilmoitusta päivässä. Useat myyjät ilmoittivat tarjoavansa kotiinkuljetusta ja nopeimmat toimittivat tuotteen jopa puolessa tunnissa perille.
Harva palvelu Suomessa on vaikuttanut toimivan yhtä hyvin kuin laittomien päihteiden kauppa. Palvelu on auki seitsemänä päivänä viikossa, valikoima on laaja ja tuotteet toimitetaan kotiovellesi vuorokauden ajasta riippumatta joko jalan tai postin mukana heti seuraavana päivänä.
Jonkinlainen käänne tapahtui, kuin huumeita välittäneisiin sivustoihin kuuluneen Sipulikanavan ylläpitäjä tuomittiin korkeimmassa oikeudessa törkeästä huumausrikoksesta. Sittemmin aatteen vuoksi sivustoja ylläpitävät henkilöt ovat vähentyneet, ja yhä useammat myyjät ja ostajat ovat siirtyneet tekemään kauppoja salattujen yksityisviestisovellusten kaupunkikohtaisiin ryhmiin.
– Näihin ryhmiin ei pääse linkkiä painamalla, vaan jonkun ryhmässä olevan tai ylläpitäjän on lisättävä henkilö sinne henkilökohtaisesti. Sovelluksen asentaminen puhelimeen käy yhtä helposti kuin Whatsappin. Ainoa ero on, että käyttäjätilin voi perustaa ilman puhelinnumeroa. Näin henkilöllisyyttä pyritään salaamaan ulkopuolisilta, Nahkuri selittää.
Nopeaa kasvua
Päihteitä ostetaan ja myydään Suomessa satojen miljoonien eurojen vuosiliikevaihdolla. Pelkästään amfetamiinimarkkinoiden arvo jo vuonna 2014 on arvioitu olleen 70 miljoonaa euroa.
THL:n jätevesitutkimusten perusteella amfetamiinin käyttömäärät ovat tämän jälkeen nelinkertaistuneet vuosien 2014 ja 2020 välillä.
