Apu

Rehevöitynyt Moisionlampi kunnostettiin Lempäälässä – Haiseva suo palasi eläväksi vesistöksi, kun sieltä poistettiin 11 000 kuutiometriä biomassaa – Nyt lammella viihtyvät kalat ja joutsenet

Rehevöitynyt Moisionlampi kunnostettiin Lempäälässä – Haiseva suo palasi eläväksi vesistöksi, kun sieltä poistettiin 11 000 kuutiometriä biomassaa – Nyt lammella viihtyvät kalat ja joutsenet
Maatalouden päästöt ja rakentaminen olivat muuttaneet Lempäälän kirkkaan Moisionlammen haisevaksi suoksi. Edessä oli talkootyötä, luparumbaa, rahankeräystä ja 11 000 kuutiota poistettavaa biomassaa.
Julkaistu: 1.9.2020
Lempäälän Lohilantien varrella näkymä on kuin missä tahansa suomalaisessa pientaloidyllissä. Lapset kulkevat kouluun ja päiväkotiin turvallista pyörätietä pitkin.
Vanhemmille yksi tärkeä syy muuttaa alueelle on ollut Ideaparkin ostosparatiisi vain muutaman kilometrin päässä.
Lohilantien varrella tiheä puusto kätkee taakseen vasta tänä kesänä uuteen kukoistukseen heränneen Moisionlammen.
Vanhasta ilmakuvasta näkyy, että lampi oli vuonna 1947 täysin avoin kasvillisuudesta. Vielä 1970-luvulla sen vesissä kalasteltiin ja uitiin. Ennen pitkää lampi-idylli kuitenkin muuttui pajupuskien ja osmankäämien täyttämäksi suoksi.

Moisionlammen muutos vuosikymmenten kuluessa

1947.
1977.
1995.
2006.

Peltojen lannoitus vauhditti umpeenkasvua

Moisionlammen umpeenkasvu oli alkanut vähitellen jo 1960-luvulla. Viimeisen kerran se on ollut kunnolla auki 1980-luvulla. Yläpuolisilta pelloilta irtoamaan päässyt saviaines valui lampeen kiihdyttäen osmankäämin ja samalla muun kasvimassan voimakasta leviämistä. 
Epäsuotuisaa kehitystä vauhditti myös Moisionjoen yläpuolisten peltojen lannoitus, jonka myötä lammen veteen valui saveen ja veteen sitoutunutta fosforia.
Umpeenkasvua kiihdytti myös alueella 2000-luvulla lisääntynyt pientalorakentaminen. Moisionlampi on altis rehevöitymiselle erityisesti pienen kokonsa ja mataluutensa takia.
"Nopeasti näin, että tuosta haisevasta suosta saisi tosi hienon lammen. Kunhan vain jostain löytyisi rahaa ja muutakin innostusta."
Jami Aho
– Kun muutimme tänne keväällä 2012, ajatus lammen kunnostamisesta takaisin oikeaksi lammeksi tuntui vielä hyvin kaukaiselta ajatukselta, Laura Aho myöntää.
Viime keväänä pahoin rehevöityneestä lammesta poistettiin 11 000 kuutiota biomassaa kaivinkoneella ja proomulla.
Kun kaivinkoneet poistuivat, alueen asukkaat jatkoivat kunnostustyötä talkoovoimin. Rämettynyt suo muuttui takaisin lammeksi, jolla voi jälleen kalastaa ja tehdä souturetkiä laskevassa auringossa.
– Keväällä täällä nähtiin joutseniakin, hymyilee suojeluyhdistyksen aktiivi ja koko Moisionlampi-projektin isä Jami Aho.
Vielä syyskuussa 2014 Moisionlammessa ei juuri ollut avoimia paikkoja, vesistö oli saanut vuosikymmenten ajan kasvaa rauhassa umpeen.
Näkymä Moisionlammella ruoppaustöiden alkaessa helmikuussa 2020. Pajukkoa ja osmankäämiä täyteen kasvaneesta Moisionjoesta poistettiin kevään aikana 11 000 kuutiota biomassaa kaivinkoneella ja proomulla.
Moisionlampi kesällä 2020.

Kunnostus vaatii rahaa ja innostusta

Ilman Laura ja Jami Ahoa Moisionlampi-projekti ei luultavasti olisi käynnistynyt. He muuttivat Kotkasta Lempäälään Moisionlammen rannalle keväällä 2012.
Laura oli saanut uuden työpaikan tuotekehittäjänä Urjalasta, ja yhden miehen suunnittelutoimistoa pyörittävän Jamin oli firmoineen helppo muuttaa perässä Pirkanmaalle. Perheessä ei silloin ollut vielä lapsiakaan.
Ahot löysivät pientaloidyllin Lempäälästä Moisionlammen rannalta. Takapihan näkymää ei kuitenkaan voinut kutsua lammeksi edes hyvällä tahdolla: se oli yhtä valtavaa pajukkoa ja osmankäämipeltoa.
Lauraa näkymä ei häirinnyt, mutta Jamia se mietitytti yhä enemmän: olihan hän vesistönsuunnittelijaksi kouluttautunut diplomi-insinööri.
– Nopeasti näin, että tuosta haisevasta suosta saisi tosi hienon lammen. Kunhan vain jostain löytyisi rahaa ja muutakin innostusta, Jami kertoo.
Moisionlammen kunnostus tuskin olisi lähtenyt käyntiin ilman alueelle keväällä 2012 muuttaneita Laura ja Jami Ahoa. Jami suunnitteli palkatta, Laura hoiti hankkeen rahoituksen ja innosti naapuruston mukaan.

Lupa heltisi helposti

Jami Aho on vastannut Moisionlammen kunnostuksen suunnittelutyöstä ja töiden valvonnasta. Lisäksi hän on suunnitellut lampeen yhtyvän Moisionjoen kunnostuksen. Tämän kaiken hän on tehnyt muiden töidensä ohessa vapaaehtoistyönä ja ilman palkkaa.
– Pelkkään suunnittelutyöhön kului nelisensataa tuntia. Ilman Lauran panosta en olisi koskaan saanut tätä tehtyä, Jami kiittää vaimoaan.
Kun Jami piirsi työpöytänsä ääressä, Laura vei hanketta muuten eteenpäin: mainosti ja innosti naapureita mukaan. Hanke ei olisi muuten edes toteutunut.
Valtio ja kunnat eivät enää tee vesistöhankkeita itse ja ELY-keskus myöntää avustusta vain, jos hankkeeseen löytyy paikallista kiinnostusta, intoa ja rahaa.
"Kaikkiaan lähestyimme noin 180 paikallista yritystä, yhteisöä ja yksityistä taloutta. Niistä 50 lähti mukaan."
Laura Aho
Rahoituksen hankintavaiheessa Laura kiersi naapurinsa Kaija Tuokkolan kanssa 150 lähialueen taloutta: soitti ovikelloja ja vei postilaatikoihin tiedotteita ja maksusitoumuksia allekirjoitettavaksi. Yksityisten lahjoittajien lisäksi tukea haettiin alueen yrityksiltä ja yhteisöiltä.
– Kaikkiaan lähestyimme noin 180 paikallista yritystä, yhteisöä ja yksityistä taloutta. Niistä 50 lähti mukaan, Laura kertoo.
Moisionlammen vesialueen omistaa Kuokkala-Kuljun osakaskunta. Rannat ja lampea ympäröivän pienen puistoalueen taas omistaa osittain Lempäälän kunta. Ahon perheellä ja naapurustolla ei ole osuuksia Kuokkala-Kuljun osakaskuntaan eikä ruopattaviin alueisiin. 
Puhdistusta edelsivät neuvottelut niin Kuokkalan-Kuljun osakaskunnan kuin Lempäälän kunnankin kanssa. Koska Moisionlampi ympäristöineen on asemakaava-aluetta, sen kunnostamiseen tarvittiin kunnalta myös maisematyölupa.
– Kitkaa ei ollut. Kunta antoi maisematyöluvan ja Kuokkalan-Kuljun osakaskunta antoi vielä 2 000 euroa puhdistuskeräykseemmekin, Jami kehuu.
Moisionlampea kiertävien pitkospuiden varrelta löytyy myös levähdyspaikka pöytineen ja tuoleineen. Vielä on tarkoitus rakentaa nuotiopaikka makkaranpaistajille, uintipaikka lapsille ja tarkkailulava lintubongareille.

Lammen eläimistön turvallisuus piti varmistaa

Ennen Moisionlammen kaltaisen ison vesialueen ruoppausta oli varmistuttava siitäkin, ettei alueella ollut sen enempää uhanalaisia eläimiä, hyönteisiä kuin kasvillisuuttakaan. 
– Matalat rannat ja niihin usein liittyvät tulva-alueet ovat monimuotoisia elinympäristöjä, joiden lajisto voi kärsiä ruoppauksista tai kadota niiden takia kokonaan. Ruoppaustoimenpiteistä voi aiheutua myös veden samentumista, ravinteiden vapautumista pohjasedimentistä veteen, kalojen kutualueiden tuhoutumista, ranta-alueiden syöpymistä ja sortumista sekä maiseman rumentumista, muistuttaa ylitarkastaja Anu Peltonen Pirkanmaan Ely-keskuksesta.
Esimerkiksi soistuneissa vesistöissä viihtyvä viitasammakko on liito-oravan tavoin uhanalainen ja suojeltava laji.
– Selvitysten perusteella Moisionlammessa ei ollut mitään menetettävää, sieltä ei löytynyt esimerkiksi viitasammakoita eikä uhanalaisia korentolajeja. Päinvastoin, kunnostettu Moisionlampi vain lisää kohteen monimuotoisuutta, Jami kertoo.
Erityisen tarkkaa lupaprosessi on, jos ruopattava kohde sijaitsee EU:n erityissuojelualueen eli Natura-alueen läheisyydessä.
Rantakukka-kosteikkokasvi kasvaa ja viihtyy Moisionlammen rannalla hyvin ruoppauksen jälkeenkin.

Lapset mukaan kunnostushommiin

Kaija Tuokkola ja kunnostustalkoissa aktiivisesti mukana ollut naapuri Jutta Hautamäki pyöräyttävät oikean koodin lammen rannalle puun runkoon kiinnitetyn laatikon lukkoon. Laatikosta löytyvät avaimet rannalle tuotuun soutuveneeseen ja kahteen kanoottiin. Suojeluyhdistykseen liittyneet ja vähintään 300 euron maksusitoumuksen allekirjoittaneet ovat saaneet käyttöoikeuden niihin.
Kaija ja Jutta työntävät soutuveneen veteen ja hyppäävät sen kyytiin. Mukaan souturetkelle lähtee myös Jutan kolmevuotias Hertta-tyttö.
– Olemme tehneet täällä paljon epävirallistakin talkootyötä perheiden kesken. Otamme Jutan kanssa lapset mukaan ja lähdemme niittämään oksasaksilla pajukkoa. Lapsetkin kantavat mielellään risuja. Tämä on tuottanut perheille hirveästi iloa. Olohuoneen ikkunastakin on kiva katsoa ilta-auringossa kylpevää lampea, Kaija kehuu.
Hertta ja alueen muut lapset odottavat innolla, milloin rannan uimapaikalle tuodaan hiekkaa.
– Lammen vesi on uimakelpoista jo nykyäänkin, mutta savi tekee sen sameaksi, Jami sanoo.
Kunnostetusta Moisionlammesta on tarkoitus virkistyskeidas makkaranpaistopisteineen ja nuotiopaikkoineen.

Rantaan lava lintubongareita varten

Lammen rantaan on tulossa myös ponttoonin päälle rakennettu tarkkailulava lintubongareille. Lampea pitkospuita pitkin kiertäessä matkan varrella on retkipiste pöytineen ja penkkeineen.
Kaivinkoneet pääsivät Moisionlammella töihin vasta helmikuussa 2020. Nyt ne ovat jo poistuneet, mutta asukkaiden talkootyö jatkuu edelleen. Vielä puuttuu rannalta nuotiopaikka makkaranpaistajille, ja edelleen saa kaislaviikate heilua jäljelle jääneitä vesikasveja niittäessä.
Moisionlammesta on tarkoitus tehdä lopulta kokonainen virkistyskeidas makkaranpaistopisteineen ja nuotiopaikkoineen.
Kunnianhimoisena päämääränä on raivata melontareitti Moisionlammelta Moisionjokea pitkin kilometrien päähän, aina 3 000 asukkaan Kuljun taajamaan asti.
Kaikkiaan kunnostukseen on tähän mennessä tarvittu rahaa vajaat 100 000 euroa. Siitä 40 000 euroa on saatu yksityisiltä ihmisiltä, yrityksiltä ja yhteisöiltä.
– Suurin yksityisen tekemä lahjoitus oli 5 000 euroa ja eräs firma lähti mukaan 10 000 eurolla, Jami kertoo.
Keräystuotoilla ei vielä kaivinkoneita ja proomuja kustannettu, mutta ilman niitä ei myöskään olisi saatu Pirkanmaan Kantri ry:n koordinoimaa EU:n maaseudun kehittämiseen suunnattua Leader- rahaa.
Vaikka Jami ja Laura Ahon kasvava perhe muutti keväällä Moisionlammen rannalta muualle Lempäälään, perheen pojat Kasper ja Sameli tekevät sinne yhä mielellään onkiretkiä.

Lampi kuhisee kaloja

Juuri kun Moisionlammella alkoi olla lähes valmista, sen rannalta ostettu talo kävi liian pieneksi ja Ahojen nelilapsiseksi kasvanut perhe muutti seitsemän kilometrin päähän.
– Lähtiessämme sanoin yhdistyksen muille aktiiveille, että nauttikaa te nyt meidänkin edestä, Jami naurahtaa.
Edelleen Laura ja Jami kuitenkin palaavat lastensa kanssa Moisionlammelle aina, kun hetki vain on siihen sopiva.
– Käymme täällä soutelemassa ja pojat käyvät ongellakin. Täällä liikkuu tosi hyvin särkikalaa ja loiskahtelevat tässä lammessa hauetkin, Jami hymyilee.
Jamin suunnittelutoimistolla on riittänyt Pirkanmaalla paljon muitakin vesienkunnostusprojekteja. Moisionlammella on kuitenkin sydämessä aivan erityinen paikka.
– Ihan senkin takia, että nyt näen konkreettisesti suunnittelutyöni toteutuksen. Yleensä lähetän suunnitelmat tietokoneelta eteenpäin enkä aina näe niiden toteutumista käytännössä, Jami sanoo.
Heinäkuussa 2020 Moisionlampi heräsi uuteen kukoistukseen. Lammen vesistö näyttää pitkälti samalta kuin se oli sotien jälkeen. Umpeen kasvamista kiihdyttivät 1960-luvulla alkanut läheisten peltojen lannoittaminen ja lähialueen pientalorakentaminen 2000-luvulla.

Talkootyöllä lähivesistö kuntoon?

Pirkanmaan ELY-keskuksen vesienhoidon asiantuntija Salla Taskinen kehuu Moisionlampea ainutkertaiseksi hankkeeksi.
Kun ruopattavaa biomassaa kertyy yli 500 kuutioita, sen poistaminen vaatii aluehallintoviraston vesilain mukaisen luvan: Moisionlammessa sitä oli peräti 11 000 kuutiota.
– Vesistöhankkeisiin voi hakea avustusta maakunnan ELY-keskuksen vesiyksiköstä, mutta rahoitusta myönnetään vain kahdella ehdolla: hankkeen täytyy olla yleishyödyllinen ja se vaatii myös paikallista innostusta. Nykyisin vesistönkunnostus vaatii paikallisia vapaaehtoisia toimijoita ja valtion rooliksi jää rahoituksen jakaminen. Yksittäisen mökkirannan ruoppaamiseen avustusta ei myönnetä, kertoo Taskisen kollega Anu Peltonen.
Avustuksen osuus on lähtökohtaisesti 50 prosenttia kustannuksista, ja toisen puolikkaan voi kattaa talkootyöllä, omarahoituksella tai muilla avustuksilla.
– Jos asukkaiden paikallista intoa ei ole, niin mitään ei tapahdu. Yhteistyö on avain onneen myös vesistön kunnostuksessa, Taskinen sanoo.
Erityisesti ilmastonmuutoksen takia idyllisiä lampia ja jokia kasvaa umpeen vastedeskin.
– Vesien ekosysteemi reagoi hitaasti vesienhoitotyön aikaansaamiin muutoksiin. Toissa vuonna ei ollut talvea käytännössä ollenkaan ja vettä satoi hirveitä määriä. Se taas edisti rantakasvillisuuden kasvua, Taskinen sanoo.
Ilmastonmuutoksen lisäksi epäsuotuisaa vesistöjen rehevöitymistä edistävät maatalous, metsätalouden ojitukset, tiivis yhdyskuntarakentaminen, teollisuuslaitokset ja jätevedenpuhdistamot.
Kommentoi »