Apu

Regina Linnanheimo, kreivitär ja Suomen ainoa elokuvatähti: "Olen kyllästynyt tähän touhuun" – Valkokankaan varjot 7/10

Regina Linnanheimo, kreivitär ja Suomen ainoa elokuvatähti: "Olen kyllästynyt tähän touhuun" – Valkokankaan varjot 7/10
Regina Linnanheimo oli lumoava kaunotar, kunnes yleisö käänsi hänelle selkänsä. Mitä enemmän Reginalle karttui vuosia, sitä enemmän hän karttoi ihmisiä. Sarja esittelee kymmenen suomalaisen elokuvan legendaa.
Julkaistu: 30.10.2021

Kaikista neljästä liikemies Juho Leinon tyttärestä tuli näyttelijöitä. Esikoinen Ragnhild päätyi teatteriin, harrastajanäyttelijä Ellen (Elli Ylimaa) esiintyi elokuvien sivuosissa ja nuorimmat tyttäret Rakel ja Regina olivat suorastaan tähtiä. Kuopus loisti kaikkein kirkkaimmin.

Isä Juho kärsi liikemiehenä liian yleisestä sukunimestä, joten vuonna 1924 perheestä tuli Linnanheimoja. Nimi kuulosti suorastaan aateliselta, mutta Regina Linnanheimosta tuli kreivitär vasta myöhemmin. Ensin valkokankaalla, sitten oikeassa elämässä.

"Se oli oikea sensaatio, kun sai jättää kirjat ja lähteä koulusta noin vain keskellä päivää."
Regina Linnanheimo

Syyskuun 7. päivänä 1915 Helsingissä syntynyt Regina oli niin kaunis lapsi, että kadulla ohikulkijat pysähtyivät ihastelemaan häntä. Silti hänen ensimmäinen roolinsa oli pieni poika. Isosisko Ragnhildin mukana kuusivuotias Regina pääsi oikealle näyttämölle, mutta ihmisten edessä hän jähmettyi kauhusta ja alkoi itkeä.

Pari vuotta myöhemmin Regina sai toimia kuiskaajana Rakel-siskonsa näytellessä. Kun Rakel piti vuorosanoissaan pitkän tauon, Regina kuiskaili hänelle hätääntyneenä repliikkejä yhä kovemmalla äänellä. Lopulta kuiskaaja kiljaisi:

– Raku, etsä kuule?

Katsomossa naurettiin. Regina vannoi, ettei enää koskaan työskentelisi teatterissa.

Reginan suuret silmät ja lumoavaan, syntiseksikin luonnehdittu katse herättivät huomiota. Ne vetosivat myös Teuvo Tulioon, josta tuli Reginan merkittävin tukija ja suurin rakkaus.

Jääkärin morsian

Reginan elämän ensimmäinen suuri suru koitti vuonna 1931, kun Ragnhild kuoli keuhkokuumeeseen. Samaan aikaan sanomalehdessä etsittiin näyttelijöitä elokuvaan Jääkärin morsian.

Rakel valittiin Ainoksi. Hän suoriutui osastaan hyvin, mutta kun teknisistä syistä epäonnistunut kohtaus olisi pitänyt uusia, Rakel oli jo matkalla Kuopioon. Tytärten äiti Aksa Linnanheimo keksi, että 15-vuotias Regina voisi toimia siskonsa sijaisnäyttelijänä.

– Se oli oikea sensaatio, kun sai jättää kirjat ja lähteä koulusta noin vain keskellä päivää, Regina muisteli.

Pienen sijaisroolinsa jälkeen Regina halusi palavasti näyttelijäksi. Aivan pian kohtalo puuttui taas peliin, kun Rakel esitteli pikkusiskonsa Fazerin kahvilassa kahdelle nuorukaiselle. Pojat olivat jo kuvanneet yhdessä muutamia elokuvia ja lupasivat ottaa Reginan mukaan.

Molemmat heistä olivat tulevia suomalaisen elokuvan merkkitekijöitä: Valentin Vaala ja Theodor Tugai, joka tunnettiin paremmin nimellä Teuvo Tulio.

Etenkin Teuvo Tulio osasi heti kiinnittää huomiota Reginan suuriin silmiin ja lumoavaan katseeseen, jota vielä nykyäänkin luonnehditaan syntiseksi. Hänestä tuli Reginan merkittävin tukija ja samalla suurin rakkaus.

Kaivopuiston kaunis Regina -elokuvan (1941) päähenkilön nimi vaihdettiin näyttelijänsä mukaiseksi.

Tauno Palon vastanäyttelijä

Regina eteni Vaalan ja Tulion filmeissä nopeasti näkyviin rooleihin. Helsingin kuuluisimmassa liikemiehessä vastanäyttelijänä oli nouseva tähti Tauno Palo. Regina jännitti suuresti heidän yhteisiä kohtauksiaan.

– Katsot vain minua silmiin. Hyvin se menee, Tauno sanoi ja Regina rauhoittui.

Vaala ei antanut näyttelijöidensä katsoa kuvattuja kohtauksia etukäteen. Kun Reginalta kysyttiin elokuvateatterissa, miltä tuntui nähdä itsensä valkokankaalla, hän vastasi:

– Kurjalta.

Vaikka katsojat ylistivät lahjakasta kaunotarta, Reginasta oli epämukavaa olla huomion keskipisteenä. Omaan työhönsä hän suhtautui jopa ylikriittisesti.

Kaunotar, jota luonnehdittiin Suomen ainoaksi filmitähdeksi. Kuva vuodelta 1939.

Vain muutaman leffan jälkeen muutkin elokuvantekijät alkoivat kiinnostua Reginasta. Suomi-Filmin Risto Orko nappasi hänet oman jännityselokuvansa VMV 6 naispäärooliin. Pian Suomen Filmiteollisuuden T. J. Särkkä kiinnitti Reginan yhtiönsä vetonaulaksi.

Regina Linnanheimoa tituleerattiin ”Suomen ainoaksi filmitähdeksi”, mutta samaan aikana myös muistutettiin, että hän oli vain elokuvanäyttelijä ja kouluttamaton harrastelija.

Huippuroolien vuodet

Regina teki ikimuistoisimmat roolinsa SF:n elokuvissa vuosina 1941–42. Suomen kaikkien aikojen toiseksi katsotuimmassa elokuvassa Kulkurin valssi hän hurmasi Tauno Palon esittämän kulkurin tummatukkaisena Rosinkana, suorastaan estottoman eroottisena romaninaisena.

Kaivopuiston kaunis Elsa -romaanin päähenkilön etunimi vaihdettiin elokuvaa varten. T. J. Särkkä ymmärsi, että Kaivopuiston kaunis Regina saa ihmiset varmemmin lippuluukuille. Niin kävikin.

Eksoottinen tummatukka Väli-Amerikkaan sijoittuvassa jännärissä Herra ja ylhäisyys (1944).

Katsojat rakastivat yli kaiken myös Katariina ja Munkkiniemen kreivi -elokuvaa, mutta siinä vaiheessa Regina itse oli jo kurkkuaan myöten täynnä rooleja, joiden ainoa tehtävä oli näyttää kauniilta komeiden miesnäyttelijöiden rinnalla.

Hän vaihtoi hetkeksi takaisin Suomi-Filmiin ja lopulta palasi Teuvo Tulion tähdeksi. Hän sai tehdä komeita, aistillisia ja vahvoja rooleja, mutta yhtäkkiä huomasi pudonneensa suosituimpien filminäyttelijättärien listoilta. Ensin alemmas, sitten kokonaan.

Hän oli vasta vähän yli kolmekymppinen, mutta nuoruutta palvovan yleisön silmissä jo hohtonsa menettänyt.

Teuvo Tulion filmeissä Regina sai paitsi näytellä, myös käsikirjoittaa. Hänen kirjoittamansa Rikollinen nainen ja Olet mennyt minun vereeni sisälsivät paljon aineksia hänen omasta rakkauselämästään, josta Regina muuten vaikeni.

Kullervo Kalske sai painaa päänsä Reginan syliin elokuvassa Intohimon vallassa (1947).

Sitkeiden juorujen aihe

Suosionsa huipulla Regina sai kärsiä monenlaisista juoruista. Hänen ja Leif Wagerin huhuttiin seurustelevan, samoin kerrottiin Reginan kihlautuneen sodassa kadonneen lentäjän kanssa. Sitkeimmän tarinan mukaan Regina synnytti aviottoman lapsenkin, mutta virkatodistuksen mukaan hän oli koko ikänsä lapseton.

Kirjailija Mika Waltari rakastui Reginaan, mutta tunteet eivät rikkoneet ihmissuhteita. Regina oli myös Mikan vaimon Marjatan läheinen ystävä, ja kolmikko matkusti ahkerasti yhdessä.

Aviomiehen Regina kyllä otti. Jopa läheistensä suureksi yllätykseksi Regina solmi keväällä 1948 avioliiton ruotsalaisen kreivi Carl Robert Mörnerin kanssa. Rakel-siskon mukaan Regina halusi naimisiin saadakseen Ruotsiin kaksoiskansalaisuuden.

Regina hyvän ystävänsä Marjatta Waltarin seurassa.

Avio-onnea – jos sitä koskaan olikaan – kesti vain neljä vuotta. Häämatkan jälkeen puoliso joutui auto-onnettomuuteen ja sai vakavia vammoja, joista toipui useita kuukausia. Kreivi Mörner kuoli kesällä 1952.

Avioliitto ei muuttanut Reginan elämää, johon kuului edelleen kiihkeä rakkaussuhde Teuvo Tulion kanssa. Regina ja Teuvo eivät koskaan kihlautuneet, menneet naimisiin tai asuneet yhdessä, mutta olivat erottamattomia. Työpaikalla he käyttäytyivät kuin aviopari: naljailivat ja kinastelivatkin.

Suhde jatkui vielä senkin jälkeen, kun yhteistyö loppui. Elokuvat Regina jätti pysyvästi taakseen vuoden 1956 jälkeen. Silloin hän totesi:

– Olen kyllästynyt tähän touhuun.

Elokuvauransa jälkeen Regina vetäytyi julkisuudesta lähes täydellisesti.

Viimeinen kerta julkisuudessa

Regina oli taitava näyttelijä, mutta elokuvayhtiöille muuten hankala työntekijä. Hän antoi erittäin nihkeästi haastatteluja edes työstään eikä paistatellut parrasvaloissa. Elokuvauransa jälkeen Regina vetäytyi julkisuudesta lähes täydellisesti.

Kuten toinen filminäyttelijä Lea Joutseno, myös Regina työskenteli myöhemmin elokuvien kääntäjänä – ensin freelancerina ja lopulta Yleisradiossa. Katsojat eivät osanneet kiinnittää huomiota kääntäjä Regina Mörnerin nimeen.

Reginaa ei silti unohdettu. Lehdet kirjoittelivat menneen ajan tähdestä, joka nykyisin oli salaperäinen kuin Greta Garbo. Reginalla oli laaja ystäväpiiri, mutta kukaan ei juorunnut hänen asioistaan. Hänen puhelinnumeroaan vaalittiin kuin valtionsalaisuutta.

Ikääntyneeltä naiselta tiedusteltiin, oliko hän Regina Linnanheimo. – Anteeksi, kuka? Regina vastasi jäätävällä kreivittären äänellään, eikä keskustelu enää jatkunut.

Viimeisen kerran Regina Linnanheimo nähtiin julkisesti Suomi-Filmin juhlissa vuonna 1983. Kun valokuvaaja huomasi hänet ja kohotti kameransa Reginaa kohti, tämä hymyili hiukan ja pudisti päätään. Kuvaaja säikähti ja laski kameransa alas.

Joskus ikääntynyt nainen tunnistettiin kaupungilla ja häneltä tiedusteltiin, sattuiko hän olemaan Regina Linnanheimo.

– Anteeksi, kuka? Regina vastasi jäätävällä kreivittären äänellään, eikä keskustelu enää jatkunut.

Koko ikänsä runsaasti tupakoinut nainen sairastui vakavasti 1990-luvun alkupuolella. Tammikuussa 1995 Regina nousi uutisaiheeksi ilman, että hän itse saattoi siihen vaikuttaa.

Mystinen kreivitär oli kuollut 79 vuoden ikäisenä.

Axa Regina Elisabeth Linnanheimo

Leskeksi jäänyt kreivitär vuonna 1961. Tämän tuoreempia kuvia Regina Linnanheimosta ei ole juuri nähty. Kuva: Lehtikuva.
  • Syntyi 7. syyskuuta 1915 Helsingissä, kuoli 24. tammikuuta 1995 Helsingissä. Sukunimi vuoteen 1924 asti Leino, vuodesta 1948 alkaen kreivitär Mörner af Morlanda.

  • Elokuvanäyttelijä ja -käsikirjoittaja sekä kääntäjä. Näytteli yli 30 elokuvassa, mm. Kaivopuiston kaunis Regina, Kulkurin valssi ja Katariina ja Munkkiniemen kreivi.

  • Naimisissa Karl Robert Mörnerin kanssa miehen kuolemaan asti 1948–1952. Suhde ohjaaja Teuvo Tulion (1912–2000) kanssa.

  • Haudattu Pornaisten hautausmaalle Linnanheimojen sukuhautaan.

Lähteet: Jaana Nikula: Polttava katse – Regina Linnanheimon elämä ja elokuvat (Like 2000) & Sisko Rytkönen: Ihanat naiset kankaalla (Majakka 2008)

Valkokankaan varjot

Kommentoi »