Puheenaiheet
Apu

Räty: Suomella ei ole Nato-optiota

Räty: Suomella ei ole Nato-optiota

Onko Suomen puolustuksella tulevaisuutta? kysyttiin Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän seminaarissa. "On" vastasi puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty - ja puhui lisäksi Natosta, kyberturvallisuudesta, Ruotsista, asevelvollisuudesta ja armeijan rahoista.
Teksti Susanna Luikku
Kuvat Puolustusvoimat
Mainos

Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka kuuluu aiheisiin, josta Suomessa on perinteisesti ollut vaikea keskustella asiallisesti. Puoluepoliittiset intohimot, sotatraumojen värittämä historia, Venäjän läheisyys ja yleisen asevelvollisuuden kaltaiset ikuisuuskysymykset tekevät kommunikaatiosta enemmän tunnepitoista ohipuhumista kuin aidosti faktoja, näkemyksiä tai edes arvoja punnitsevaa pohdintaa.

Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty myöntää, että osasyy kehnoon kommunikaatioon on takavuosina ollut armeijassa itsessään. Sotilassalaisuudet ovat edelleen erikseen, mutta eduskunnan saati kansalaisten on vaikeaa hahmottaa asiakokonaisuuksia, mikäli niitä esitellään vain valituissa sauna- ja muissa "salaseuroissa".

- Puoluerajat ylittävä, puolustuksen pitkän aikavälin parlamentaarinen selvitysryhmä on iso askel avoimuuden suuntaan, samoin tällaiset tilaisuudet. Kun vaihtoehdot, tilanteet ja luvut ovat pöydällä mahdollisimman selkokielisesti ja suoraan, päätöksiä on helpompi tehdä. Salaseuroja ei ole eikä tarvita, Räty korosti.

Kansliapäällikkö luetteli tuttuja lukuja. Puolustusvoimien vuosien 2004-15 säästö- ja uudistusohjelman aikana työpaikkoja arvioidaan lähtevän noin 4700, tosin luonnollinen poistuma ja eläkejärjestelyt pienentävät lukua roimasti.

Varuskuntia on lakkautettu, rakenteita purettu, painopisteitä muutettu ja niin edelleen. Uudistus on puolustusvoimien itsensä räätälöimä ja väistyvän komentajan Ari Puheloisen siunaama.

- Tässä ei ole epäselvää. Varusmiesten määrä laskee, kun ikäluokat ja palvelukseen tulijoiden määrä pienenevät; kaikkia varuskuntia ei tarvita, kun maanpuolustuksen haasteet muuttuvat; osa rakenteista on sellaisia, että ne eivät toimi nyky-ympäristössä, Räty kertasi.

- Mutta se ei muutu, että puolustusvoimien ydintehtävä on sotilaallisen uhkan ja voimankäytön uskottava ennaltaehkäisy. Tämä muuttuu vaikeaksi, mikäli määrärahojen leikkauksia jatketaan tulevaisuudessa. Ydinkysymyksiä ovat kyberuhkien hallinta ja käsiin vanheneva Itä-Saksan aikainen kalusto Suomen maa- ja merivoimissa, ei se, kuinka iso massa sotilaita on.

Useasti Rädyn puheessa toistuneet kyberuhat tarkoittavat muun muassa kykyä tieto- ja asejärjestelmien suojaamiseen, tiedusteluun ja yhteiskunnan avaintoimintojen varjeluun hyökkäyksiltä.

- Puolustusvoimat haluaa toimia yhteistyössä poliisin, eduskunnan ja yritysten kanssa. Kyse on sopeutumisesta ulkopuolelta tuleviin nykyajan uhkiin, ei halusta urkkia tai valvoa maan omia kansalaisia, hän vakuutti.

Ukrainan kriisi on osaltaan vauhdittanut puhetta Nato-jäsenyydestä, Ruotsin puolustusratkaisuista ja niiden kytköksistä Suomeen. Sekä Räty että selvitystyöryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) painottivat, että mitään mystistä estettä keskustelulle ei ole.

 - Kyllä Natosta saa puhua ihan vapaasti ja puhutaankin paljon, etenkin kannattajien suulla Itse toivoisin, että jokainen puolue - myös omani - ottaisi asiaan selkeän kannan, Kanerva heitti.

- Pitää muistaa, ettei Suomella ole mitään "Nato-optiota"tai muuta automaattia sisään. Jäsenyyttä joko haetaan tai ei haeta, ja hakemus pitää jokaisen jäsenmaan hyväksyä. Jäsenet ja ei-jäsenet erottaa toisistaan artikla 5: Naton puolustusvelvoite koskee vain jäsenmaita, jos niitä kohtaan hyökätään. Olivat puolustuspoliittiset ratkaisut mitä tahansa, ne pitää tehdä pitkäjänteisesti eikä kriisitilanteessa, Räty muotoili.

Pohjoismainen puolustus NORDEF on strategioihin, koulutukseen, kriisinhallintaan, harjoitteluun ja nyt myös materiaalihankintoihin painottuvaa rauhanajan yhteistyötä viiden Pohjoismaan kesken. Räty muistutti, ettei se silti ole merkityksetöntä:

- Sotilaat eivät toimi tyhjiössä, eikä toimintaa polkaista käyntiin vain hätätilassa. Yhteistyöstä Ruotsin kanssa voisi konkreettisina etuina mainita vaikka alueellisen huoltovarmuuden, modernin hävittäjäkaluston, sukellusveneet ja poliittisen painoarvon.

Ruotsi on ilmoittanut, ettei tee Natoa koskevia ratkaisuja "neuvottelematta Suomen kanssa". Ruotsi on kuitenkin ammattiarmeijan maa, Suomi ei - ja muitakin eroja löytyy.

-  Mikään liittoutuminen tai liittoutumattomuus ei muuta sitä, että tällä budjetilla (2,7 miljardia euroa) Suomea ei ole mahdollista puolustaa kuin asevelvollisuusarmeijalla. Sillä on myös vahva kansallinen tuki. Puolustusvoimien on pidettävä huoli, että tämä legitimiteetti pysyy eikä eriytymistä tapahdu, Räty sanoi.

Kaikkien on siis oltava yhtä ja samaa puuta, rauhan aikanakin?

- Ei, missään nimessä. Ehkä joskus meillä oli ongelmia erilaisuuden käsittelyn kanssa, mutta nykyisin sukupuoli, uskonto, etnisyys tai muut erot eivät merkitse asevelvollisuudessa mitään. Siihen ei ole varaa, etteivät palvelus ja puolustusvoimat työpaikkana olisi sulatusuuni.

Julkaistu: 1.4.2014