Tässä on mies Raskasta joulua -ihmeen takana – Erkka Korhosen päähänpistosta syntyi ainutlaatuinen joulutraditio

Tapaan ammattilaiskitaristina vuodesta 1996 toimineen Erkka Korhosen hänen Espoossa sijaitsevassa studiossaan. Verkkareihin ja huppariin pukeutunut kitarataituri venyttelee olkapäitään, sillä edellisenä päivänä on ollut taekwondo-harjoitukset.

– Aloin harrastaa lajia 13 vuotta sitten terveydellisistä syistä. Kroppa oli koko ajan jumissa ja tajusin, että mun on pakko tehdä sille jotain. Vanhinta poikaani alkoi tuolloin kiinnostaa lasten taekwondo ja mentiin yhdessä kokeilemaan. Kropan ongelmat ratkesivat alle vuodessa.

Mainittakoon vielä taustatietona, että kymmenen vuotta sitten nelikymppisenä Erkka saavutti jopa pronssia Taekwondon Berlin Openissa harrastajasarjassa.

Kävelemme äänityshuoneen läpi ja istumme studiotekniikkaa täynnä olevaan miksaushuoneeseen. Sukellan heti syvään päätyyn ja kysyn, miten syntyi menestyskonsepti nimeltä Raskasta joulua.

Erkka sanoo muistavansa kuin eilisen, kun hän tuskaili työtilannettaan vuonna 2004. Kitaravirtuoosina tunnettu nuorimies oli solminut aikuisrockia soittaneen Urban Tale -yhtyeensä kanssa levytyssopimuksen vuonna 2000. Sen tiimoilta syntyi kaksi levyä Ruotsissa. Ne julkaistiin myös Japanissa ja Euroopassa. Myyntiä tuli julkaisualueeseen suhteutettuna vaatimattomasti, vain 10 000 kopion verran.

Bändillä ei ollut paljoakaan keikkoja. Muut jäsenet soittivatkin leipätyönään ruotsinlaivalla house-bändinä ja Erkka järjesteli Suomessa asioita.

– Olivat sitten laivasaunassa porukalla sopineet, että mä saan potkut. Erikoinen tilanne, kun potkittiin ulos bändistä, jonka itse perustin. Olin sananmukaisesti ihan paskana, Erkka sanoo.

Istuessaan turhautuneena ja mieli tulevaisuuden visioista tyhjänä Erkalla kävi yhtäkkiä mielessä yhdysvaltalainen Trans-Siberian Orchestra. Hän oli tutustunut bändin musiikkiin vuotta aiemmin. Kyseinen yhtye soittaa klassista musiikkia ja joululauluja hardrock-kokoon­panolla.

Erkka laittoi stereoista soimaan kyseisen metallibändin sovituksen Tšaikovskin jouluisen Pähkinän­särkijä-baletin musiikista. Silloin kolahti.

– Pääni päällä syttyi sananmukaisesti lamppu. Innostuin, että voisikohan tämä toimia myös Suomessa.

Erkka ryhtyi tuumasta toimeen ja vakuutti ideallaan tuntemansa keikkamyyjän. Seuraavaksi ryhdyttiin tekemään levy-yhtiötä varten demoa. Erkka valitsi käsittelyynsä kaksi jouluklassikkoa, Varpunen jouluaamuna ja Oi jouluyö, joista hän taituroi heviversiot.

– Aluksi mulla oli vain tarkoitus työllistyä itse tällä projektilla. Kun demolla irtosi levytyssopimus, alkoi tulla kutina, että tästähän voi tulla jotain suurempaakin.

Keikkamyyjän avulla Erkka tutustui Nightwish-yhtyeessä tuolloin soittaneeseen Marko Hietalaan.

– Kun keikkamyyjä esitteli asian hänelle, Marko vastasi, että ”tuo kuulostaa jo niin hullulta idealta, että pakko olla mukana!”. Markon jälkeen oli huomattavasti helpompaa saada mukaan muitakin hevigenren laulajia.

Erkka puntaroi mielessään, että okei, katsotaan nyt sitten tämäkin kortti. Ensimmäinen levy, Raskasta joulua, julkaistiin loppuvuonna 2004.

Erkan kipparoiman yhtyeen solisteina levyllä toimivat Marko Hietalan lisäksi muiden muassa Anthony Parviainen ja Taage Laiho.

Seuraavaksi lähdettiin ensimmäiselle keikalle. Paikkana oli Helsingissä sijaitsevat VR:n makasiinit.

– Kaikilla tuntui olevan muita soittomenoja juuri samaan aikaan ja jouduin kasaamaan nopeasti paikkausmiehistön tuurailemaan. Keikka oli umpisurkea, eli se meni päin persettä. Mä ajattelin, että tämä oli nyt sitten tässä, Erkka kertoilee.

Keikkamyyjä oli kuitenkin asiasta eri mieltä ja kartoitti kiinnostusta muiltakin laulajilta, kuten Teräs­betoni-yhtyeessä tuolloin laulaneelta Jarkko Aholalta.

– Mukaan alkoi ilmoittautua sen verran kovia nimiä, että innostuin projektista uudelleen.

Uudella kokoonpanolla bändi soitti kolme keikkaa, joista yksi oli maan kuululla Tavastialla Helsingissä.

– Se oli myyty kolmea pääsylippua vaille loppuun. Jos olisin sen silloin illalla saanut tietää, olisin käynyt itse ostamassa ne pirun kolme jäljelle jäänyttä lippua, Erkka nauraa.

Tavastialla yleisön joukossa oli edustajia myös Warner-levy-yhtiöstä.

– Seuraavana keväänä istuttiinkin sitten Warnerilla ja allekirjoitettiin levytyssopimus.

Raskaampaa joulua -levy ilmestyi vuonna 2006. Sitten alkoi kymmenen keikan kiertue.

– Se meni loistavasti. Keikkojen väkimäärät kasvoivat koko ajan.

Vuosien mittaan kiertueohjelmistoa alettiin laajentaa myös konserttisaleihin.

– Tajusin, että ne lapset ja mummot, jotka ei kapakkakeikalle välttämättä tulisi ja pääse, voivat tulla konserttisaleihin. Yleisössä alkoi olla paljon perheitä ja ihan kaiken ikäisiä.

Hevimusiikin ja joulun yhdistäminen alkoi nousta ilmiöstä isoksi menestykseksi. Joululauluperinteen uudistamisella oli myös iso merkitys yksilötasolla.

– Mulle on keikan jälkeen monesti tulleet eri-ikäiset ihmiset juttelemaan omista joulukokemuksistaan. Jotkut sanovat löytäneensä meidän musan kautta joulun uudella tavalla, kun on aikoinaan halunnut unohtaa koko juhlan lapsuuden huonojen kokemusten vuoksi. Osuu aika syvälle tuollaiset kiitokset.

Vuonna 2013 kolmas Raskasta joulua -levy myi nopeasti platinaa ja myöhemmin nelinkertaista platinaa.

Vuonna 2015 keikkataltiointia alettiin näyttää televisiossa jouluaattona.

Suosio sen kuin kasvoi.

Esimerkiksi vuonna 2016 konsertit keräsivät kuukaudessa yleisöä huimat 35 000. Kiertue pysähtyi 27 paikkakunnalla tehden 33 suurta konserttia, joista lähes kaikki olivat loppuunmyytyjä.

Seuraavina vuosina kiertue kansoitti jo jäähallejakin.

Oli ilmiselvää, että Suomen kansa oli ottanut Raskasta joulua -konseptin osaksi jouluperinteitään.

– Ulkopuoliselle voi näyttää siltä, että kaikki tapahtui kovin nopeasti. Kun suurempaa menestystä alkoi tulla, siinä kohtaa oli paiskittu ankarasti töitä jo yli 10 vuotta. Moni ei välttämättä tiedä asian historiaa ja sitä hillittömän isoa työmäärää, jota tähän on käytetty, Erkka painottaa.

Tänä vuonna Raskasta joulua -kiertue lähtee liikkeelle suurempana kuin koskaan.

Perinteikäs sähköinen bändi nähdään kahdellakymmenellä Suomen suurimmalla estradilla. Akustisesti Raskasta joulua kiertää kahdeksassa eri kirkossa.

Erkka laskee, että kiertueella on täyspäiväisiä työntekijöitä mukana 12.

– Jos ajatellaan välillistä työllistämistä järjestysmiehineen, ravintolatyöntekijöineen ja vaikkapa keikkapaikan siivoajineen, puhutaan useista sadoista henkilöistä. Tämän vuoden kiertueella on mukana myös ihan oma jännitysmomentti, sillä perustin sen tuottajaksi yhtiön, jonka toimitusjohtaja olen itse.

Kysyttäessä Erkalta, oliko kirk­koihin helppo saada myytyä akustisesti toteutettavaa Raskasta joulua -ideaa, miehen kasvoille leviää vieno hymy:

– Ei siinä mitään sen kummempaa vääntöä tarvittu… Biisilista haluttiin nähdä etukäteen ja kysyttiin, että eihän siellä ole mukana mitään saatananpalvontakappaleita.

On aika lopetella mielenkiintoista haastattelua, sillä Erkan puhelin on alkanut piristä tauotta.

– Muusikot, ääniteknikot, kaluston kuljettajat… ja on tänne näköjään vaimonkin puhelu tullut!

Onhan se vielä kysyttävä, että minkälainen on Erkan perheen oma joulu?

– Perinteitä vaalitaan. Mä olen kiertueen jälkeen niin tyhjä ja puhki, että iso kiitos perhepiirin naisväelle, jotka huolehtivat joulun laittamisesta sapuskoineen. Kuusen mä haluan kuitenkin aina itse hakea metsästä, mutta se on kevyt homma, Erkka vinkkaa silmää. ●