Ensimmäinen asia, johon huomio Jare ”Cheek” Tiihosen kohdatessa kiinnittyy, on miehestä huokuva tyyneys. Jo muutama vuosi sitten lopettamispäätöksen tehnyt räppäri paketoi komean uransa syksyllä. Sitä ennen vuorossa on yhtenä kruununa tällä viikolla ensi-iltaan tuleva omaelämäkerrallinen elokuva Veljeni vartija.
- Nautin jo tästä. Enää ei ole hirveästi paineita, tuntuu vain hyvältä – seuraavaa etappia ei ole. Nyt ei tarvitse luoda muuta kuin tulevat keikat. Se vaatii vielä vähän kekseliäisyyttä, että saamme hienot kesäkeikat ja jäähallirundin. Mutta ne eivät ole ikinä olleet sellaisia asioita, joista olisin saanut paineita, Cheek mietti elokuvansa pressitilaisuudessa Helsingissä.
Sen sijaan paineita on tullut musiikista – siitä, että pitäisi aina tehdä uutta ja parempaa.
- Mitä uutta? Ettei tee aina samaa. Musiikin tekeminen on parhaimmillaan parasta, mutta kun blokki on päällä, sitä on itselleen niin ankara. Välillä paineita kertyy onnistumisesta.
Siitäkin huolimatta, että Cheekin viimeisintä Enkelit-biisiä on kehuttu jopa artistin parhaaksi.
- Vaikka olisi paras draivi päällä ja kaikki näpeissä, on juuri hyvä aika lopettaa. Kun tekee parastaan verrattuna siihen, kun ei enää tee. Ehkä pahinta on pelko itsensä toistamisesta tai huonomman albumin tekemisestä – kun ei enää olekaan bensaa tehdä.
Uransa aikana Cheek on tehnyt yhdeksän levyä, pari omakustannealbumia, kolme albumia lahtelaisen 5th Elementin kanssa ja lisäksi musiikkia Herrasmiesliigan riveissä sekä mixtapeja.
- Aika paljon on tullut räpättyä monesta kulmasta ja monesta aiheesta. Älkää vaatiko tai pyytäkö multa enää mitään – samalla se on myös, että älä enää itse vaadi itseltäsi. Yritän päästä omasta vankilastani, jossa koko ajan pitää tehdä sitä tai tätä. Nyt ei enää tarvitse vaatia.
Elokuvansa suhteen Jarella ei ollut sensuuritoiveita.
- Viimeistään kirjani (JHT – Musta lammas, Otava 2016) myötä oli selvää, että mutsikin saa tietää monesta asiasta. Mutta ehkä joidenkin asioiden näkeminen on vähän pahempaa kuin lukeminen.
Elokuvaa katsoessaan Cheekille teki tiukkaa kohtaus, jossa Antti Holma esittää Cheekinä englanninkielistä räppiä open mic -illassa.
- Se oli tyyliin ensimmäinen biisi, jonka olin ikinä tehnyt. Siinä kohtaa joudun aina pitämään korvistani kiinni.
Erästä versiota Jare katsoi puolestaan ohjaaja Dome Karukosken ja musiikkituottajien Antti Riihimäen ja Jukka Immosen kanssa.
- Meitä oli neljä äijää ja katsoimme rakkauskohtauksia. Silloin tuntui, että en pysty tähän! Mutta ei minua hävetä mikään, varsinkaan kirjan jälkeen. Parempi vain, kun ei tarvitse salailla mitään. Asiat ovat niin kuin ne ovat, minkäs niille mahtaa. Joku juttu olisi voinut jäädä tekemättä, mutta tässä ollaan.
Holman suoritukseen elokuvassa Tiihonen on tyytyväinen.
- Kertaakaan en ajatellut, että ei hitto, en mä tuolla tavalla tee. Ei tietenkään kukaan voi olla minä, mutta ostan selkeästi ajatuksen, että tuossa on meitsi. Ja kyllä meistä on kavereita tullut siviilissäkin.
Teksti Annika Vuorensola, kuvat Jaakko Jaskari
Lue myös:
