Rakennusinsinööri Kimmo Anttonen puhuu rakkaudesta perusmiehille – Elämä paranee, kun vähentää viinaa ja pornoa

Päivä ennen tämän jutun haastattelua kuopiolainen Kimmo Anttonen, 44, oli puhumassa rakennuslaista suuren rakennusalan yrityksen tilaisuudessa. Siellä hän kertoi, että hänestä ollaan taas tekemässä juttua ja pohti, mitä siitä päivätyössä seuraa.

Anttonen on nimittäin vähän erilainen insinööri. Sen lisäksi, että hän on Talonrakennusteollisuus ry:n Itä-Suomen aluepäällikkö, hän on myös ”rakkauden rakennusinsinööri”, joka somettaa ja opettaa rakkaudesta, kosketuksesta ja seksuaalisuudesta.

Perinteisellä, miehisellä alalla Anttosen jutut ovat joillekin liikaa. Hänellä oli esimerkiksi tapana päättää myös työsähköpostinsa rakkauden ja hyvyyden toivotuksiin. Edellisen hänestä julkaistun rakkausteemaisen artikkelin jälkeen työnantaja kielsi sen.

Anttosesta tällainen kertoo siitä, että erityisesti miesten tunteista ja seksuaalisuudesta puhuminen uudella tavalla herättää osassa kuulijoista hankalia tunteita.

– Niinpä he yrittävät rajoittaa minun juttujani, jotta eivät itse joutuisi kohtaamaan asioita.

Anttonen ei näe ristiriitaa siinä, että hän työskentelee päätoimisesti esimiehenä rakennusalalla ja pohtii samalla sivutyössään yrittäjänä sellaisia asioita kuin ”ihmisyyden viisi tasoa”, ”virtaava seksuaalienergia” ja ”feminiini miehessä”.

Hän on lapsesta asti tuntenut kutsumusta johtamiseen, tykännyt tehdä käsillään ja hahmottanut hyvin kokonaisuudet. Samalla hän on myös aina pohtinut rakkautta ja etsinyt yhteyttä niin itseensä kuin johonkin isompaan.

– Mistä se tulee, että meidän pitäisi olla ihmisenä yhdessä laatikossa, Anttonen kysyy Talonrakennusteollisuuden Kuopion aluetoimistossa, jonka yhdessä huoneessa hän pitää iltaisin lyhytterapeutin vastaanottoa.

Ainakin osa Anttosen ajatuksista voi olla vähän liikaa muillekin kuin insinööreille. Nettisivuilla myydään esimerkiksi ohjausta ”kaksoisliekkien kasvumatkaan”. Hinta on 400 euroa. Kyseessä lienee parien kasvumatka, sillä 400 eurolla saa kaksi yhteistapaamista, erillistapaamiset molemmille ja yhden seurantatapaamisen.

Osa Anttosen ajatuksista taas on sellaisia, että niille nyökyttelisivät varmaan myös laillistetut terapeutit. Vapaaehtoistyön vetäjänä miehiä esimerkiksi eroneuvokahviloissa kuullut Anttonen haluaa esimerkiksi ravistella suomalaisten käsityksiä seksuaalisuudesta. Hänen mielestään suomalaisen ”perusmiehen” käsitys seksuaalisuudesta on varsin kapea.

Perusmieheksi Anttonen määrittelee miehen, joka tykkää katsoa urheilua ja puhua autoista ja seksistä. Sellainen hän kokee olevansa itsekin.

Osa perusmiehistä suhtautuu Anttosen mielestä seksistisesti naisiin ja edustaa muutenkin toksista maskuliinisuutta.

– Minulla on iso kosketus siihen maailmaan, sillä rakennusala edustaa sitä osittain yhä. Siellä pääsee porukkaan, kun puhuu avoimesti seksijuttuja tai käyttää reippaasti alkoholia. Tai käy maksullisissa naisissa. Olen tehnyt sitäkin.

Perusmiehen elämään kuuluu usein myös porno. Anttosen mielestä niin sitä kuin alkoholin käyttöä kannattaisi vähentää. Anttonen tietää mistä puhuu, sillä hän kertoo olevansa viisi vuotta sitten raitistunut alkoholisti.

– Nukutin itseni ja tapani ajatella alkoholilla ja käytin sitä siteenä maskuliiniseen maailmaan.

Alkoholin lailla pornokin katkaisee Anttosen mielestä yhteyden omaan mieleen ja nautintoon. Mieluummin miehen kannattaisi pohtia, mitä muuta oman seksuaalisuuden saralla voisi olla olemassa kuin penetroitumiseen ja miehen laukeamiseen suoraviivaisesti tähtäävä suoritus ja sitä toistavat videoklipit.

Anttonen uskoo paremman, kestävämmän nautinnon rakentuvan läsnäolosta, hitaudesta ja kehon joka kohtaa kokeilevasta kosketuksesta.

Anttonen kannustaa miehiä kokeilemaan, mitä tapahtuu, jos yhdyntää viivyttää ja keskittyy sen sijasta muuhun koskettamiseen. Joskus voi pidättäytyä orgasmista. Seksuaalienergiaa voi padota ja käyttää hyödykseen esimerkiksi tiukkana ajanjaksona töissä.

Nyt jotkut miehet saattavat pyöräyttää silmiään ja pohtia, eikö siis enää saisi katsoa pornoa ja tykätä yhdynnästä. Anttonen ymmärtää epäluulon, mutta kehottaa silti kokeilemaan uutta.

– Tarjolla on tutkimaton taivas. Seksuaalisuus on ihmisyyden suurin lahja.

Toiset miehet taas saattavat pyöräyttää silmiään siksi, että heille tällainen on itsestään selvää ja Anttosen jutut liian yksinkertaisia. Tosiasiassa Anttonen kyllä osaa puhua ja puhuukin syvällisempiä, mutta on paljon miehiä, joita pitää lähestyä ainakin ensin eri tasolta.

– Kun menin miesten viikonloppuun kolmenkymmenen miehen keskelle, heitin heille, että oletteko miettineet sielun ja egon kamppailua. Itselleni se on perusasia, mutta ei siellä ollut sellaista mietitty.

Anttonen ymmärtää, että monen miehen mielen valtaa yhä nopeasti pelko ja häpeä. Siihen voi riittää pelkkä ajatus esimerkiksi siitä, että itseään pitäisi kosketella tai seksiä koittaa uudella tavalla. Anttonen toivoo, että jokaisella miehellä olisi joku, kenen kanssa jutella omasta miehisyydestä ja mieltä kaihertavista asioista.

Ehkä vähiten tuskallista on puhua toiselle miehelle, vaikkapa veljelle tai työkaverille.

Kumppanin kanssa syvempää keskusteluyhteyttä voi yrittää avata koskettamalla ensin.

– Voi vaikka olla ihokkain tunnin. Sekin on keskustelua. Ihojen keskustelua.

Monella ei ole toista ihoa, jota vasten olla. Anttonen tuntee myös kaipuun ja yksinäisyyden. Rakkauden rakennusinsinööri on itse eronnut kolmen lapsensa äidistä ja monesta muustakin rakastamastaan naisesta.

– Olen eroamisen ammattilainen, Anttonen virnistää.

Muiden miesten eroista ja kaipuusta hän on kuullut vapaaehtoistyössään miesten piirin vetäjänä ja eroneuvokahviloissa. Anttonen toivoo, että eronneet ja yksinäiset uskaltaisivat pohtia tilannettaan eri näkökulmasta.

Ihan ensimmäiseksi voisi lopettaa eronkin häpeämisen.

– Meidän tulisi osata erota, Anttonen väittää.

Omassa ihmiskäsityksessä tärkeää on kasvu. Harvoin se onnistuu vain yhden ihmisen kanssa. Siksi on normaalia kasvaa erilleen.

– Minä en olisi minä, jos en olisi saanut rakastaa niin montaa upeaa naista.

Samalla Anttonen arvostaa ihmisiä, jotka sitoutuvat yhteen ihmiseen koko elämäkseen. Anttosen mielestä onnellisena pysyvä pitkä parisuhde edellyttää kasvun sallimista.

– Kun toiselle pystyy antamaan tilan kasvaa, niin parhaimmillaan kasvetaan koko ajan toista kohti, vaikka sitä kasvua käydään koko ajan erillisinä ihmisinä.

Anttonen toivoisi ihmisten pohtivan myös sitä, miten kristinusko ja muu yhteiskunta vaikuttaa tapaamme ajatella parisuhteista. Hän luonnehtii monogamiaa normiksi, johon ovat ohjanneet ihmiskunnan historiassa valtauskonnot ja valtaa pitävät. Avioliittoinstituutiolla on hoidettu taloutta ja perhesuhteita ja suitsittu ihmisten seksuaalisuutta.

Anttonen uskaltaa kysyä niin itseltään kuin toisilta, mitä olisit, jos saisit päättää ihan itse. Ketä kaikkia koskettaisit, miten pukeutuisit ja mitä tekisit, minkälainen esimerkki haluaisit olla.

Anttonen uskoo, että moni ihminen löytäisi itselleen sopivan suhdemuodon ja kumppanin ja saisi purettua yksinäisyyttään, jos ensin keksisi kuka itse on ja rakastaisi itseään.

– Elämä on heijastus meistä itsestämme. Jos olemme yksin eikä ole rakkautta eikä kosketusta, niin olemme itse rajanneet elämämme sellaiseksi.

Tällä Anttonen ei tarkoita sitä, että ihminen voisi löytää itselleen kivan kumppanin ja seksielämän noin vaan sormia napsauttamalla. Anttonen tarkoittaa, että rakkaus on muutakin kuin romanttisen rakkauden tunne.

Hänelle rakkaus on kaiken taustalla oleva ja kaikkien saatavilla oleva energia, elämisen merkitys, syy, miksi olemme täällä.

Sellaisesta voi ammentaa hyvää itselleen silloinkin, kun ei ole parisuhteessa.

Oman itsen hyväksyminen ja hyvinvointi voi houkutella lähelle muita samalla tavalla eläviä ystäviä ja potentiaalisia kumppaneita. Helppoa hyvä elämä ja ihmissuhteet eivät kuitenkaan ole kellekään.

Haastatteluhetkellä miehen omassa etäsuhteessa on menossa vaikeampi vaihe. Rakkauden rakennusinsinööri itsekin kaipaa juuri nyt parempaa yhteyttä toiseen ihmiseen.

– Olen kaivannut sitä koko elämäni.

Anttonen alkoi blogata ja työskennellä rakkauden rakennusinsinöörinä raitistumisensa jälkeen 2020-luvun alussa. Rakkauden eri teemat ja muiden auttaminen oli kuitenkin kiinnostanut häntä jo paljon aiemmin.

Anttonen kasvoi ”mahtavassa kasvuympäristössä” maatilalla. Oli maa, kivet ja puut, työt pelloilla ja metsissä.

Jo lapsena Anttonen koki suurta yhteyttä luontoon. Hänestä juuri yhteys suurempiin voimiin on seksuaalisuuden lisäksi toinen asia, jossa nykyihmisellä on yhä eniten opeteltavaa.

Se ei ole niin oleellista, onko suurempi voima ja uskonkohde luterilainen jumala vai maapallon luonto.

– Ihmiselle tekee hyvää ymmärtää, että on paljon suurempaa kuin minä itse, Anttonen sanoo.

Lapsuutta varjostivat isoisän sotatraumat ja puhumattomuuden kulttuuri. Pieni poika näki ympärillään miehiä, jollaiseksi hän ei halunnut aikuisena tulla.

Mutta onneksi oli myös vahvoja, viisaita naisia.

– Äitini on rakkauteni alkulähde. Hän on feminiinisellä viisaudellaan opettanut minua puhumaan kaikista asioista.

Myöhemmin kiinnostus ihmismieltä kohtaan kasvoi töissä. Niin raksalla kuin rakennusalan opettajana Anttonen ymmärsi, miten paljon ihmisten väliset suhteet vaikuttavat kaikkeen myös teollisuudessa.

Nykyään Anttonen on sitä mieltä, että jokaisessa ihmisessä virtaa maskuliini ja feminiini energia. Hänestä ongelmat niin ihmissuhteissa kuin maailmanpolitiikassa tulevat siitä, etteivät nämä energiat ole tasapainossa.

Anttonen toivoo, että jokainen vaalisi itsessään niin johtavaa, määrätietoista puolta kuin herkkyyttä ja lempeyttä.

Jos joku pitää tällaisia juttuja typerinä, se on rakkauden rakennusinsinöörille ihan ok. Sisäinen kutsumus on tärkeämpää kuin muiden mielipiteet.

– Olen tullut tänne näyttämään, miten perusmies voi tehdä, ajatella ja elää.