Apu

Raija Oranen: Juomisen lopettaminen vaikutti omakuvaani



Raija Oranen: Juomisen lopettaminen vaikutti omakuvaani

– Meni vuosia, etten tuntenut peilikuvaani. Olin ihan eri ihminen kuin tunsin olevani, sanoo kirjailija Raija Oranen.
Teksti Ville Hartikainen
Kuvat Toni Härkönen

Kirjailija Raija Oranen täyttää 70 vuotta. Hän on ehtinyt uransa aikana kirjoittaa kymmeniä romaajena ja menestyneitä tv-sarjoja. Arvostusta hän ei omasta mielestään ole aina saanut.

1990-luvun lopulla Oranen alkoi huomata muuttuneensa yhä alakuloisemmaksi, ja varsinkin talven lähestyessä synkät ajatukset valtasivat mielen. Lääkärissä hänellä diagnosoitiin keskivaikea masennus.

Tarkkaa syytä sairastumiselleen hän ei osaa edelleenkään sanoa, mutta arvelee olleensa erityisherkkänä luonteena tavallista alttiimpi mielen ailahteluille. Eivätkä elämäntavat ainakaan auttaneet asiaa: kurjistuvaa oloaan Oranen lääkitsi lähinnä lisääntyvällä alkoholin kulutuksella.

Orasen työtahtiin juominen ei kuitenkaan vaikuttanut.

– Ei mulla ole mitään jäänyt tekemättä juomisen takia. Päinvastoin, juominen oli se piiska, joka poisti itseltäni yliminän ankaran otteen. Mutta onneksi en enää tarvitse mitään sellaista kirjoittaakseni.

– Nykyisin riittää, että saan omaa rauhaa, tarpeeksi unta ja käydä koiran kanssa ulkoilemassa. Pelkästään niillä löydän kirjoitusvireen. Aiemmin en sitä osannut.

Vuonna 1998 Oraset tekivät päätöksen muuttaa talvikuukausiksi asumaan Espanjan Aurinkorannikolle. Melko pian he huomasivat maisemanvaihdoksen tehneen ihmeitä kirjailijan hyvinvoinnille.

Oranen sanoo tuntevansa itsensä nykyisin täysin toiseksi ihmiseksi kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Reilut kolme vuotta sitten Oranen tunsi olonsa jo niin hyväksi, että päätti lopettaa masennuslääkkeiden käytön yhdeltä istumalta.

Niin hän oli tehnyt aikanaan juomisenkin kanssa.

– Tietysti siinä oli taustalla valmistelua ja pohtimista, mutta päätöksen olemus on itselleni sellainen, että siitä pidetään kynsin hampain kiinni. Siitä ei ole enää paluuta, hän perustelee.

Aina välillä Orasta silti harmittaa, ettei hän voi enää juoda illallisen yhteydessä hyvää viinilasillista tai ottaa päivän päätteeksi tuhtia konjakkitujausta.

– Siinä samassa kuitenkin muistan, miten siinä käy, miten hirvittävän huono olo siitä tulee. Silloin sitä vain toteaa, ettei elämässä voi saada kaikkea.

Lue koko juttu Avusta nro 32/2018

Julkaistu: 2.8.2018