Rääseikkö tai jätelampi on paljon puistoa kiinnostavampi – Siitä voi tulla lintuparatiisi
Kolumni
Rääseikkö tai jätelampi on paljon puistoa kiinnostavampi – Siitä voi tulla lintuparatiisi
Lintuja löytyy kaupungistakin, etenkin sieltä missä ei vielä ole järjestystä, kirjoittaa Avun AD Samuli Häkkilä kolumnissaan.

Lintuja havaitakseen ei välttämättä tarvitse lähteä ulkoluodolle tai Synkmetsään. Kaupunkiluontokin voi tarjota lintuharrastajalle upeita elämyksiä.

Monelle kaupunkiluonto tarkoittaa puistoa, mutta lintuharrastajan kannalta paljon mielenkiintoisempia ovat erilaiset joutomaat, rääseiköt, pöheiköt ja jätelammet. Paikat, joita ihminen ei ole asetellut suorakulmaiseen järjestykseen.

Tuollaiset alueet saattavat kuhista lintuja ja jopa harvinaisuuksia etenkin muuttoaikaan. Parhaimmillaan niistä voi kehittyä suoranaisia lintuparatiiseja.

Mielenkiintoisia paikkoja ovat erilaiset joutomaat ja pöheiköt.

Hyvä esimerkki paratiisista on Espoon Finnoon allas. Entinen merenlahti pengerrettiin vuonna 1963 jäte­vedenpuhdistamon saostusaltaaksi. Saostuksen loputtua 1970-luvulla altaaseen alettiin kipata täyttömaata. Kun Espoo kaupungistui ja asfaltin määrä kasvoi, alueelle laskeva Finnoonpuro tulvi kevät keväältä enemmän viereiselle niitylle.

Lähes vahingossa syntyi erinomainen lintukosteikko, joka on nykyään Suomen tärkeimpiä pesimäpaikkoja esimerkiksi liejukanalle, mustakurkku-uikulle ja punasotkalle. Altaan lintuja suojelee pedoilta tehokkaasti Suomen toiseksi suurin naurulokkiyhdyskunta.

Ei puistoissakaan mitään pahaa ole, etenkin jos niihin on jätetty edes hitunen hämyisiä pensaikkoja tai vanhempaa puustoa. Helsingissä vaikkapa Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha tai Tähtitorninmäki keräävät syksyisin mukavia määriä etelään muuttavia pikkulintuja, jotka viipyilevät niissä keräten ravintoa ja voimia tulevaa meren­ylitystä varten.

Monelle lintulajille kaupunki tarkoittaa rajatonta buffetpöytää.

Oma lukunsa ovat aika ajoin vaeltavat linnut, jotka saattavat tupsahtaa isoina massoina puistojen marja-apajille. Hyvänä pihlajanmarjavuonna tilhet herättävät taattua huomiota koheltamalla kaupunkien keskustoissa.

Itse todistin vuonna 2001 taviokuurnien massavaellusta lauttasaarelaisessa puistossa, jossa sadat sinne tänne hyppivät ja lennähtelevät linnut kirjaimellisesti pysäyttivät pyöräretkeni.

Monelle lintulajille kaupunki tarkoittaa rajatonta buffetpöytää. Lokit hengailevat jäteasemien bioaumoilla ja toreilla, varpuset terassipöytien alla ja varikset pikaruokalan roskiksilla.

Rottien ja kanien lisääntyminen on tuonut kanahaukat, huuhkajat ja jopa korpit urbaaniin ympäristöön. Uskaliain huuhkaja pesi jokunen vuosi sitten kauppakeskus Forumin katolla aivan Helsingin ytimessä.

Kannattaa siis pitää silmät ja korvat auki, sillä keskeltä kaupunkiakin voi löytää monenlaisia lintuja. Etenkin jos poikkeaa välillä niihin vähän hämärämpiin ja epämääräisempiin sopukoihin.

Kommentoi »