Kaksi presidenttiä – Putin laski varjonsa Niinistön presidenttikausien ylle
Sauli Niinistön ja Vladimir Putinin puheet karkauspäivänä 2024 olivat kuin kahdesta eri maailmasta. 12 vuotta sitten kukaan ei olisi uskonut, että kahden presidentin tiet kulkevat näin erilleen, kirjoittaa toimituspäällikkö Samuli Isola.
Karkauspäivänä 2024 oli kaksi presidenttiä äänessä. Ensin kansakunnalleen alkoi puhua viidennelle presidenttikaudelleen valmistautuva Vladimir Putin, sitten toisen presidenttikautensa jälkeen virkansa jättävä Sauli Niinistö.
Putin aloitti kylmäävällä katsauksella Kremlin maailmankuvaan, jossa on lännen syy ja vika, että Venäjä ei ole saanut jyrätä heikompiaan.
Ja perään Putin kalisteli ydinasevarastonsa portteja ja ilmoitti, että jos länsi ei ymmärrä, täällä oven takana on ydinaseita käyttövalmiina. Lännen syytä on myös luonnollisesti Ukrainan ”natsismi” ja se, että Venäjän on varustettava länsirajaansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden vuoksi. Toki siinä sivussa tuomionsa sai perinnäisten tapojen turmeltuminen, sekin lännen mädännäisyyden syytä. Tosin Putin saattoi kiitellä kansan vankkumatonta tukea Ukrainan ”erikoisoperaatiolle”.
Tämän jälkeen kahden viikon päässä pidettävien ”presidentinvaalien” ehdokas Putin kehui sitä, miten Venäjällä on kaikki edistynyt mallikkaasti. Ja sitten kiitettiin lapsiperheitä, invalideja, maataloustuottajia, ympäristönsuojelua, tekoälykehittäjiä, ennätyksellistä talouskasvua, lupailtiin rahaa alueille.
Salillinen paikalle saateltuja uskollisia kuulijoita muisti vähän väliä puhujaa raikuvilla aplodeilla. Siinä puhui nykyinen ja tuleva presidentti, sillä aikaa sitten oli perustuslaista poistettu presidenttikausien rajoitukset. Kahden viikon päästä Venäjällä jatkuu Putinin presidenttiys ja Kremlin hirmukoneiston valta.
Kun Putin oli jatkanut pian kahden tunnin ajan vuotuista linjapuhettaan, asteli länsirajan takana Suomessa presidentinlinnassa tiedotusvälineiden ja kansan eteen viimeistä kokonaista päiväänsä presidenttinä istuva Sauli Niinistö.
Niinistö päätti puheensa toteamukseen, että tilanne on koko lailla toinen kuin 12 vuotta sitten, kun hän aloitti tehtävässään.
Kuten arvata saattoi, oli presidentin puheen sisältö, painotukset ja tyyli täysin toinen kuin samaan aikaan kuultiin Putinin suusta Moskovan Gostinyi Dvorin suuressa hallissa.
Niinistö aloitti lyhyen puheensa kiittämällä siitä syvästä kansan kosketuksesta, joka on saatellut häntä 12 vuoden ajan.
”Työni olen tehnyt hyvillä mielin, niin hyvin kuin osasin”, Niinistö sanoi ja päätti puheensa siihen toteamukseen, että tilanne on koko lailla toinen kuin 12 vuotta sitten, kun hän aloitti tehtävässään.
12 vuotta sitten naapurimaissa käytiin presidentinvaalit, jossa kaksi miestä sai vankan kannatuksen. Tai sanotaan, että käytiin presidentinvaalit ja ”presidentinvaalit”. Ensin uurnille käytiin Suomessa, jossa Euroopan investointipankista saapunut Sauli Niinistö tuli valituksi toisella kierroksella 62,6 prosentin kannatuksella.
Sitten kannatustaan asettui mittauttamaan Venäjällä pääministeri Vladimir Putin, joka oli tosin jo istunut vuosituhannen alussa kaksi kautta presidenttinä. Maaliskuun alun erittäin tehokkaasti ennalta pedatuissa ”presidentinvaaleissa” entinen presidentti sai 63,6 prosenttia äänistä.
Vuonna 2012 maailma oli siirtynyt kohti Venäjän ja muun maailman törmäyskurssia. Mutta vallalla oli vielä aitoa halua ylittää nousevia muureja. Näin Venäjäkin halusi näytellä.
Niinistön johtama Suomi jatkoi seisomistaan neljällä ulko- ja turvallisuuspoliittisella pilarilla. Ensimmäinen niistä oli oma uskottava puolustuskyky, toinen läntiset kumppanuudet, johon kuuluvat EU, Ruotsi, Nato ja Yhdysvallat, kolmas hyvät suhteet ja hyvä yhteistoiminta Venäjän kanssa, ja neljäs YK ja muut kansainväliset yhteisöt.
Kahden vuoden päästä Venäjä oli täydessä toimessa ja valtasi Ukrainalle kuuluneen Krimin niemimaan. Jo silloin Niinistö lausui ääneen venäläisen sananlaskun: Kazak berjot što ploha ležit eli kasakka ottaa sen, mikä on huonosti kiinni.
Mutta jatkoa seurasi, kun Venäjä sai toteuttaa voimapolitiikkaansa ilman lännen kovaa ja vankkumatonta vastarintaa.
Kuudessa vuodessa Suomen ja Venäjän tiet olivat kulkeneet entistä etäämmälle toisistaan.
Maailmanpoliittinen tilanne alkoi samaan aikaan polarisoitua, kun USA:ssa nousi 2016 presidentiksi populistinen Donald Trump, jonka erityisominaisuuksiin liittyi vankkumaton usko omiin voimiin ja kykyyn tehdä diilejä. Sopimuspohjainen maailmanjärjestys ja lännen yhteinen linja alkoi entisestään murentua.
Vuonna 2018 Sauli Niinistö tuli valittua toiselle kaudelleen jo vaalien ensimmäisellä kierroksella 62,7 prosentin ääniosuudella. Pian tämän jälkeen Venäjällä yhä sotaisammaksi puheitaan ja toimintaansa muuttanut Putin sai presidentinvaaleissa 76,7 prosenttia äänistä.
Kuudessa vuodessa Suomen ja Venäjän tiet olivat kulkeneet entistä etäämmälle toisistaan. Vaikka Niinistö oli ehditty maailmallakin jo huomata Venäjän mielenliikkeitä ymmärtävänä valtionjohtajana, eräänlaisena Putin-kuiskaajana. Tästä huolimatta Venäjä jatkoi varustautumista suuren sotaan ja hakeutumista avoimeen konfliktiin lännen kanssa.
Uudenvuodenpuheessaan tammikuussa Niinistö lausui enteelliset sanat: ”Suomen osalta tilanne on mielestäni selvä. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on vakaa. Se on rakennettu kestämään vaikeitakin aikoja. Nopearytmisessä maailmassa on entistäkin arvokkaampaa tietää, milloin kiiruhtaa, milloin malttaa. Kansallinen turvallisuus, itsemääräämisoikeus ja liikkumatila ovat pienille aivan yhtä arvokkaita kuin suurille. Niistä huolehtimalla puolustetaan samalla Suomen kansainvälistä asemaa. Ja todettakoon taas kerran: Suomen liikkumatilaan ja valinnanmahdollisuuksiin kuuluu myös mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä, jos niin itse päätämme.”
Pian Venäjä teki pitkään valmistelemansa liikkeen ja hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022.
Kymmenen vuoden ajan rakennettu diplomaattinen tie ja dialogi oli heitetty Venäjän toimien vuoksi syrjään ja Suomi siirtyi nopeasti rakentamaan uusiksi ulko- ja turvallisuuspoliittisia pilareitaan. Neljästä pilarista poistui yksi – eli hyvät suhteet ja hyvä yhteistoiminta Venäjän kanssa – ja vahvistui toinen – eli läntinen yhteistyö.
Kun Niinistö päätti viimeisen lehdistötilaisuutensa, oli Moskovassa jo päättynyt yli kaksituntinen näytös.
Jo keväällä 2022 Suomi jätti jäsenhakemuksensa Natoon. Ja vuoden päästä Suomi oli jo Naton täysivaltainen jäsen. Ja Sauli Niinistö oli viemässä Suomea Nato-jäsenyyteen.
Ja Putinin johtama, hirmuvaltioksi kehittynyt Venäjä oli valinnut oman tiensä ja oli nyt läntisen maailman eristämä. Ja jatkoi entistä sotaisempaa retoriikkaansa.
Kun Sauli Niinistö päätti viimeisen lehdistötilaisuutensa karkauspäivänä 2024, oli Moskovassa jo päättynyt yli kaksituntinen näytös. Äänensä jo pauhaamisellaan heikentänyt Putin oli uhonnut ja lietsonut ja lopulta päättänyt puheensa lauseeseen: "Me olemme yhtä suurta perhettä".
12 vuotta presidenttikausiensa alkamisesta Vladimir Putin ja Sauli Niinistö ovat eri tilanteissa. Putin on koneistoineen irrottanut Venäjän sääntöpohjaisesta maailmasta ja siirtänyt maansa kohti sotaisaa ja hyökkäävää diktatuuria. Putinin Venäjän yhä tummemman varjon alla toiminut Niinistö on ohjannut Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista laivaa karikoiden ja aaltojen keskellä kohti läntistä yhteisöä, rauhallisesti, hätäilemättä, provosoitumatta ja harkiten. Ja sitten kun aika ja tilanne on vaatinut muutoksia, on muutokseen ripeästi lähdetty. Kuten Mauno Koivisto toimi aikanaan.
Maaliskuussa 2024 Suomessa jatkaa elämäänsä eläkkeelle lähtevä presidentti Sauli Niinistö. Venäjällä viidennellä kaudellaan presidenttinä jatkaa Vladimir Putin. Kummastakin varmasti kuullaan vielä.
Toivottavasti Niinistöstä paljon useammin.
