Apu

Purjehtija Tuula Tenkanen lähtee viimeisiin olympialaisiinsa mitalin kiilto silmissä

Purjehtija Tuula Tenkanen lähtee viimeisiin olympialaisiinsa mitalin kiilto silmissä
Purjehtija Tuula Tenkanen lähtee kolmansiin olympialaisiinsa mielessään Riosta saadut kokemukset ja taskussaan diplomi-insinöörin paperit.
Julkaistu: 24.7.2021

Tuula Tenkanen lähtee edustamaan Suomea olympiaregattaan kokeneena purjehtijana.

Hänen luokkansa Laser Radial on yhden hengen purjejolla, joka korvasi E-jollan olympiaohjelmassa Pekingissä 2008. Sen pituus on 4,23 metriä ja leveys 1,37 metriä.

Purjeen pinta-ala on 5,76 neliötä ja rungon paino 56,7 kiloa.

Kilpailussa käytettävät veneet ovat keskenään lähes identtisiä, joten purjehtijan taidot ratkaisevat. Miehillä vastaava veneluokka on Laser Standard, jossa käytetään samaa venettä isommalla purjeella.

Kun Tenkanen leireilee ja kilpailee Euroopassa, oma vene kulkee mukana auton perässä olevassa trailerissa, mutta muualle veneet on rahdattava konteissa. Tarvittaessa Laser-veneen voi myös vuokrata käyttöön.

Tenkasen purjehdusluokka on Laser Radial, jonka olympiakarsintoihin osallistui 199 kilpailijaa 53 eri maasta. Paikan Tokioon sai heistä 44. Yksi heistä on Tuula Tenkanen.

– Olympialaisissa kaikilla on samanlaiset, uudet varusteet, koska veneet arvotaan ennen kilpailua. Tokiossa arvonta tehtiin noin kolme viikkoa ennen ensimmäistä kisapäivää.

Tokion olympialaisissa purjehduskilpailut käydään Enoshiman saaren ympärillä, kuutisenkymmentä kilometriä Tokion keskustasta lounaaseen. Purjehtijoilla on siellä oma kisakylä.

Purjehduksessa kilpaillaan kymmenessä veneluokassa, joista miesten luokkia on viisi, naisten luokkia neljä ja yksi on sekaluokka. Suomea Tokiossa edustaa viisi purjehtijaa.

Voitti konkarin 17-vuotiaana

Moni saattaa muistaa Tuula Tenkasen nimen Pekingin olympialaisista 2008. Silloin hän voitti 17-vuotiaana katsastuskilpailuissa lajin kokeneen konkarin, nykyisen kansanedustaja Sari Multalan, ja tuli valituksi kisajoukkueeseen.

Tuula Tenkanen purjehti Suomen lipun väreissä jo Pekingin olympialaisissa 2008 ja Riossa 2016.

Neljä vuotta myöhemmin kaksinkamppailu kääntyi Multalan eduksi ja hänet valittiin Lontoon olympialaisiin ja jälleen valinnat herättivät keskustelua.

– Oli siitä paljon spekulaatiota ja osa kantautui omiin korviinikin. Ei se silloin tuntunut niin mukavalta, mutta ei se ole jäänyt vaivaamaan.

Pekingistä vuonna 2008 tuomisina oli 22. sija, mutta Riossa hän ylsi jo viidenneksi.

– Ennen Pekingiä minulla ei oikein ollut odotuksia, joten karsintoihin oli helppo lähteä. Ennen Lontoota tiesin jo, että Sari on kova vastus. En ole kokenut, että valintaspekulaatiot olisivat vaikuttaneet minuun. Olen vain keskittynyt omaan valmistautumiseen ja suoritukseen.

Rion olympialaisiin Tenkasen ei tarvinnut karsia kotimaassa paikasta. Pekingistä vuonna 2008 tuomisina oli 22. sija, mutta Riossa hän ylsi jo viidenneksi.

Vuonna 2013 Tenkanen saavutti luokassaan MM-hopeaa ja vuosina 2015 ja 2016 EM-pronssia.

Tokion maapaikasta hän kilpaili seurakaverinsa Monika Mikkolan kanssa tiukasti viime vuoden alussa. Helmikuussa selvisi, että paikka on Tenkasen, joten tällä kertaa aikaa olympiavesille valmistautumiseen on ollut reilusti.

"Siellä tuulee usein mereltä, mistä tulee mukava aallokko"

Tenkanen matkusti Japaniin pari viikkoa ennen omaa kilpailuaan valmistautumaan sekä sopeutumaan aikaeroon ja olosuhteisiin.

Hän on purjehtinut viime vuonna Enoshiman kisavesillä maailmancupissa sekä olympialaisten esikilpailuissa ja pitää paikasta.

– Siellä tuulee usein mereltä, mistä tulee mukava aallokko. Tuuli voi tulla myös maalta, eli mitä vain on odotettavissa.

– Tykkään purjehtia aalloissa, eli siinä mielessä olot ovat kivat. Ihmisetkin ovat mukavia siellä. Kuumuus ja kosteus on kyllä pieni haaste, mutta se on kaikille sama.

"Kukaan ei ole koskaan valmis, mutta nyt olen niin valmis kuin tässä kohtaa voi olla."

Isoihin kisoihin lähtevällä Tenkasella on jo hyvin kokemusta arvokilpailuista ja olympialaisiin valmistautumisesta.

– Tärkein oppi Rion olympialaisista on se, että ennen tuntui, etten ole ehtinyt harjoitella tätä tai tuota, mutta nyt ymmärrän, että pitää vaan kisata niillä taidoilla, mitä on. Kukaan ei ole koskaan valmis, mutta nyt olen niin valmis kuin tässä kohtaa voi olla.

Tenkasen oma tavoite on tietää viikon kestävän olympiaregatan jälkeen, että on purjehtinut hyvin. Tasaiset suoritukset ja hyvät lähdöt ovat keskeisessä roolissa.

Aiemmin hän on maininnut myös tavoittelevansa kisoista mitalia.

– Uskon, että jos onnistun purjehtimaan hyvin, se on mahdollista. Sarjassani on ehkä 15 osallistujaa, jotka voivat hyvän viikon tullen olla mitaleilla. Tiukkaa se tulee olemaan.

Tutut kilpakumppanit

Laser radialin olympiakarsintoihin osallistui 199 kilpailijaa 53 eri maasta. Paikan Tokioon sai heistä 44. Tenkanen tuntee omat kilpakumppaninsa hyvin, sillä samat purjehtijat kiertävät muissakin kilpailuissa. Hän tietää myös, miten eri kelit vaikuttavat eri purjehtijoihin. Keleistä riippuu, kuka pääsee hyödyntämään vahvuuksiaan.

Hänen omia vahvoja puoliaan ovat vauhti keskituulessa ja aallokkoajo. Myös lähtöjä on hiottu, ja ne ovat olleet kehityskohteena ennenkin.

– Tänä keväänä tuntui, että lähdöissä on menty eteenpäin. Tokiossa haluan onnistua niissä.

Huhtikuun lopulla Tenkanen purjehti Portugalin Vilamouran vesillä olympiakarsintaregatassa. Siellä purjehdittiin samankaltaisissa oloissa, jotka voivat olla edessä Japanissa.

– Siellä olin viides, eikä kärki ollut kovin kaukana. Oli kiva nähdä, että jos purjehdin hyvin, voin taistella kärkisijoista.

Ensikosketus purjehdukseen tuli seitsemänvuotiaana

Tuula Tenkanen sai ensikosketuksen purjehdukseen seitsemänvuotiaana kesäleirillä, jonne hänet oli ilmoittanut oma isä, joka myös harrasti purjehdusta.

Nuorena hän harrasti myös muodostelmaluistelua ja trampoliinivoimistelua, mutta purjehdus vei lopulta voiton, sillä se tuntui heti omimmalta.

"Koska tämä on ulkolaji, jokainen treeni- ja kisapäivä on erilainen. Se on myös taktisesti mielenkiintoista."

Parasta lajissa on hänen mielestään monipuolinen harjoittelu ja ulkona urheileminen.

– Koska tämä on ulkolaji, jokainen treeni- ja kisapäivä on erilainen. Se on myös taktisesti mielenkiintoista, Tenkanen kertoo.

Optimistijollien jälkeen Tenkanen siirtyi Laser 4.7 -luokkaan ja siitä pari vuotta myöhemmin Laser radialiin. Laser 4.7 on Laser radialin junioriluokka.

Vene on siinä sama, mutta purje on pienempi.

– Halusin purjehtia olympialuokkaa, ja yksin. Tämä on ainut yhden hengen olympialuokka, joten valinta oli selkeä.

Kesällä purjehtija pyöräilee ja talvella hiihtää

Purjehtijan treeni koostuu sekä vesillä että maissa tehtävistä harjoituksista. Yhteensä treeniä tulee kevyellä viikolla kymmenisen ja kovimmilla viikoilla yli parikymmentä tuntia.

Noin puolet ajasta kuluu vesillä.

Maissa tehdään fysiikkatreeniä, eli kesällä usein pyöräilyä ja talvella hiihtoa. Kovat intervallit Tenkanen tekee soutulaitteella, koska sen rasitus on lähimpänä oman lajin vaatimuksia. Ohjelmassa on lisäksi voimaharjoittelua.

Matkapäiviä hänelle kertyy vuodessa 150–200. Koronapandemian takia reissaaminen oli viime keväästä syksyyn jäissä, mutta Tenkasella oli hyvät harjoitusolosuhteet myös kotimaassa.

Treeniseuraa ja -vastusta hän sai muun muassa kanssaan olympiapaikasta mitelleestä saman seuran Monika Mikkolasta.

– Syksystä alkaen on taas käyty leireillä ulkomailla, mutta ne ovat olleet pidempiä, koska olemme välttäneet edestakaisin matkustamista. Niiden välillä on oltu sitten tavallista pidempään kotona.

Vuosibudjetti 60–80 000 euroa

Purjehdus on monen mielikuvissa kallis laji. Tenkasen vuosibudjetti vaihtelee vuosittain noin 60 ja 80 tuhannen euron välillä. Hän saa tukea Suomen olympiakomitealta, muun muassa 20 000 euron urheilija-apurahan muodossa.

Vertailun vuoksi suomalaisen huippuyleisurheilijan vuosibudjetti saattaa vaihdella noin 20 ja 60 tuhannen euron välillä.

Osan budjetista turvaavat Purjehdusliiton yhteistyökumppanit, oma seura sekä Kilpapurjehduksen Tukisäätiö.

Loppu tulee Tenkasen kahdelta omalta tukijalta.

Varojen keruussa mukana on manageri, mutta myös urheilija on vastuussa rahoituksen löytämisestä.

Alkujaan hänen oli määrä keskittyä viime vuosi ainoastaan purjehtimiseen.

Olympialaisten lykkääntyminen vapautti kuitenkin aikaa urheilu-uran ehdoilla edenneelle opiskelulle, joten Tenkanen viimeisteli biotekniikan diplomityönsä, joka liittyi metabolian mallintamiseen.

Hän valmistui Aalto-yliopistosta diplomi-insinööriksi tämän vuoden toukokuussa.

– Opiskeleminen auttoi henkisesti epävarmassa tilanteessa, kun en tiennyt, ovatko olympialaiset tänä vuonna. Sain muutakin ajateltavaa.

Viimeinen kausi kilpapurjehtijana

Tuula Tenkanen on kertonut, että kuluva kausi on hänen viimeisensä kilpapurjehtijana.

Jatkossa odottavat mahdollisesti jatko-opinnot yliopistolla. Vielä hän ei kuitenkaan pohdi niitä, vaan keskittyy olympialaisiin.

– Tuntuu kivalta päästä kisaamaan. En mieti vielä liikaa sitä, että tämä on viimeinen kerta olympialaisissa tässä kohtaa.

Tuula Tenkanen

  • Syntynyt: 11.8.1990 Espoossa.

  • Seura: Suomessa Esbo Segelförening.

  • Taustatiimi: Lajivalmentaja Jon Emmet, fysiikkavalmentaja Mika Saari, psyykkinen valmentaja Paula Thesleff, fysio­terapeutti Pia Nirkko ja purjehduksen maa­joukkuevalmentaja Joakim Wilenius.

  • Parhaat saavutukset: MM-hopea 2013, EM-pronssi 2015 ja 2016, Rion olympialaisissa 5.

  • Muuta: Tuore bioteknikan diplomi-insinööri.

  • Tokiossa: Laser Radial -luokan olympiapurjehdukset Tokion olympia­laisissa käydään 25.7.–1.8.

Kommentoi »