Miten teinille kannattaa puhua seksuaalisuudesta ja rajoista? – Toimi näin – 7 vinkkiä

1. Tee toisten rajojen kunnioittamisesta arkista puhetta

Kenen tahansa lapsi voi ylittää toisten rajoja. Omien ja toisten rajojen kunnioittamisesta puhuminen on helpompaa, jos aihe on luonteva osa arkea. Kaikki lähtee siitä, että aikuinen on kiinnostunut lapsen ajatusmaailmasta. Kun televisiossa tulee vastaan läheisyys-, seksi- tai seksuaaliväkivaltakohtaus, voi teiniltä kysyä, miltä kohtaukset tuntuvat ja mitä hän niistä ajattelee. Sama pätee myös somessa vastaan tulevia videoita.

Kysy nuorelta, mitkä olisivat vaihtoehtoisia tapoja toimia tilanteessa? Vanhemman kannattaa osoittaa selkeästi ne kohdat, joissa toisen rajoja kunnioitetaan ja ne, joissa niitä rikotaan.

2. Älä teilaa tai naureskele

Seksuaalisuus on herkkä aihe, jota kannattaa käsitellä kunnioittavasti. Kun keskusteluilmapiiri vanhemman ja lapsen kesken on kunnioittava, lapsi uskaltaa kysyä ja tuoda omaa näkökulmaansa esille ilman pelkoa teilatuksi tulemisesta. Vanhemman ei kannata naureskella nuoren ihastuksille tai suhteille, vaan ottaa ne yhtä vakavasti kuin aikuistenkin parisuhteet.

Nuoret saattavat ylittää toistensa rajoja myös tietämättömyyttään. Moni omaksuu käyttäytymismalleja pornosta, josta nousee myös nuorten elämään kulkeutuvia trendejä. Nuori saattaa esimerkiksi ajatella, että toisen kuristaminen seksin aikana kuuluu hyvään seksiin. Jos toinen osapuoli ei pysty tilanteessa kommunikoimaan, toisen rajoja tulee rikkoneeksi ikään kuin vahingossa. Hiljaisuus ei kuitenkaan koskaan tarkoita “kyllä”. Ainoastaan “kyllä” tarkoittaa kyllä. Asenteita ja oppia tulee muualtakin. Iso vaikutus on medialla, tv-sarjoilla, vaikuttajilla, sosiaalisella medialla ja musiikilla. Ne koskettavat valtaosaa nuorista, pornoa taas eivät katso kaikki.

3. Puhu oikeilla käsitteillä

Puhu nuorelle väkivallasta väkivaltana, älä silottele tai vähättele sitä. Seksuaaliväkivalta on kattokäsite itsemääräämisoikeutta loukkaaville, seksuaalissävytteisille teoille. Seksuaaliväkivallan käsite kattaa kaiken kuvien luvattomasta jakamisesta raakoihinkin raiskauksiin. Kehon kommentointi, huorittelu, homottelu, dick picien eli peniskuvien lähettäminen, salaa kuvaaminen, luvaton koskettelu – ne ovat seksuaaliväkivaltaa.

4. Tutustu seksuaalirikoslakiin myös itse

Tiedätkö vanhempana, mitä suostumus seksuaalisessa kanssakäymisessä tarkoittaa? Uusi, suostumusperusteinen seksuaalirikoslaki tuli voimaan vuoden 2023 alussa, ja se on edelleen monelle vaikea sisäistää. Perussäännöksi nuorelle kannattaa kertoa, että vapaaehtoisuuden ja suostumuksen vaade koskee kaikkea seksuaalissävytteistä kanssakäymistä sekä kasvokkain että verkon välityksellä. Jos aikuinen lähestyy seksuaalisessa tarkoituksessa alaikäistä tai jos aikuinen tarjoaa alaikäiselle vastinetta seksuaalisesta teosta, kyseessä on aina rikos.

5. Älä syyllistä, vaan kiitä rohkeudesta kertoa

Jos lapsi tai nuori kohtaa häirintää tai seksuaaliväkivaltaa, se ei koskaan ole hänen vikansa. Älä syyllistä lasta päihteiden käytöstä, provosoivasta pukeutumisesta tai aloitteellisuudesta. Esimerkiksi groomingissa aikuinen manipuloi lasta tekemään seksuaalisia asioita, eikä niihin mukaan lähteminen ole lapsen syy. Pahinta, mitä lapselle voi sanoa, on muistuttaa: “minähän varoitin sinua.”

Vanhemman ei kannata loukkaantua, jos nuori ei kerro juuri omalle vanhemmalle kokemuksistaan. Yleensä vaikeista asioista puhuminen on helpompaa kaverille tai kaverin vanhemmille tai jollekin muulle turvalliselle aikuiselle. Kun lapsi kertoo joutuneensa väkivallan tai häirinnän uhriksi, kiitä häntä rohkeudesta puhua. Aikuisten tehtävä on edistää asiaa oikealla tavalla. Nuoren läheisen ei tarvitse tietää tai arvioida, ovatko rikoksen tunnusmerkit täyttyneet. Pelkkä huoli riittää siihen, että voi konsultoida esimerkiksi poliisia tai lastensuojeluviranomaisia. Mahdollisen viranomaisavun lisäksi voi olla hyvä hakea nuorelle psyykkistä apua.

6. Kysy, millainen toisen kokemus tai näkökulma voi olla

Jos oma lapsi rikkoo toisen rajoja, kannattaa ensin käydä läpi nuoren oma näkemys tapahtuneesta. Sen jälkeen on hyvä kysyä, mitä nuori ajatteli näin toimiessaan ja ymmärtääkö hän, mitä tilanteessa on toisen näkökulmasta tapahtunut. Joskus toisten rajojen rikkominen juontaa juurensa pettymykseen tai kostoon. Sen takia pettymyksensietokykyä on hyvä harjoitella jo ihan pienen lapsen kanssa.

Jos oma lapsi on osallisena seksuaaliväkivallassa, kyseessä on usein koko perheen kriisi sekä tekijän että uhrin perheessä. Hae matalalla kynnyksellä apua myös itsellesi lapsen kokemuksen käsittelyyn.

7. Tunnista omat haavat

Seksuaalisuudesta puhumiseen vaikuttavat omat kokemukset. Jos vanhemman omassa seksuaalihistoriassa on kipeitä kohtia tai traumoja, voivat muistot triggeröityä keskustelussa nuoren kanssa. Tällöin lapsen oma kokemus saattaa jäädä huomiotta tai se saattaa värittyä toisenlaiseksi vanhemman oman kokemuksen kautta. Nuoren tehtävä ei kuitenkaan ole hoitaa vanhemman traumoja, eikä toisaalta ole oikein kanavoida lapseen omia kaunojaan. Vanhemman tehtävä on tarjota tukea lapsen terveen, omia ja toisten rajoja kunnioittavan seksuaalisuuden vahvistamiseksi. Vaikka se tuntuisi vaikealta.

Apu360 haastatteli artikkelia varten Exit ry:n toiminnanjohtajaa Erja Saarelaa.