
Portion Boysin Tiina Forsby kaipaa edesmennyttä isäänsä: ”Yksi isoimmista hiteistämme pohjautuu hetkiin isän kanssa”
Portion Boysin Tiina Forsby on aina halunnut esiintyä ja rakastaa kohdata yhtyeen faneja: ”He haluavat myös tavata minut, halata ja jakaa omia tarinoitaan, esimerkiksi kokemuksia kiusaamisesta.”
Artikkelin kuunneltava versio on tehty tekoälyn avulla. Anna palautetta audiosta sähköpostilla apu360@a-lehdet.fi tai artikkelin lopussa olevalla lomakkeella.
Viimeksi rakastuin keikan eturivin vanhempaan naisen, joka tanssi ja lauloi täysillä koko keikan ajan. Se oli aivan uskomatonta. Siinä ymmärsi, että ilolla ja rakkaudella ei ole mitään ikärajaa. Olen päättänyt, etten koskaan anna iän estää minua tekemästä asioita täysillä.
Teini-iässä ihailin erityisesti Carrie Bradshawn tyyliä. Minua inspiroi se, miten rohkeasti voi yhdistellä erilaisia tyylejä, käyttää värejä ja rikkoa rajoja. Suomessa se saattoi ainakin ennen tuntua haastavalta. Nyt olen kuitenkin uskaltanut tuoda omaa tyyliäni esiin. Vaikka olisi kuinka harmaa päivä, mä olen yleensä se väripilkku.
Viimeksi kiljuin riemusta, kun katsoimme bändini kanssa Petollisten finaalin. Osallistuin ohjelmaan ja olin joutunut pitämään kaiken ohjelmaan liittyvän salassa niin pitkään, joten kun onnistuminen viimein näytettiin maailmalle, annoin itselleni luvan iloita täysillä. Kiljuin onnesta. Ohjelma oli pitkä ja rankka prosessi, ja siinä hetkessä tuntui, että nyt saan nauttia siitä kaikesta.
Lapsuuteni haave oli esiintyä. Minulla oli todella vahva esiintymisvietti, ja esiinnyinkin oikeastaan kaikkialla, minne menimme perheen kanssa. Oli kyse sitten torista tai jostain muusta paikasta, jossa oli yleisöä, tanssin ja lauloin. Koulun juhlissa olin mukana, ja usein minut pyydettiin esiintymään myös muiden luokkien tilaisuuksissa. En ollut ujo, kuten useat lapset sen ikäisenä.
Minuun jäi pysyvät jäljet, kun isäni kuoli äkillisesti vuonna 2016. Rakkaimman ihmisen menetys jätti sisäiset arvet, jotka ovat paljon suuremmat kuin mitkään fyysiset vammat. En osaa sanoa, paranevatko ne koskaan, mutta niiden kanssa on oppinut elämään. Fyysisesti näkyvimmät jäljet ovat jääneet viime kesän keikalla sattuneesta loukkaantumisesta. Reisi avattiin takaa asti, ja nyt siinä on aika iso arpi, oikea taistelujälki.
Jos saisin miljoona euroa, tekisin jotain hyvää. Olen aina halunnut auttaa ihmisiä ja voisin tehdä kiusaamisen vastaista työtä. Tuntuu, että saan enemmän hyvää mieltä auttamisesta kuin mistään, mitä hankkisin itselleni. Rakastan myös matkustamista, joten ehkä yhdistäisin nämä kaksi intohimoa.
Ennen oli paremmin se, ettei nettikiusaaminen ollut mahdollista. Tuntuu, että some on tuonut paljon hyvää, mutta myös paljon ikäviä lieveilmiöitä, kuten nettikiusaamista. Kiusaamista on varmasti ollut aina, mutta nyt se on saanut uudenlaiset väylät ja kasvot. Ennen oli ehkä siinä mielessä paremmin, että ei ollut näin helppoa satuttaa toista ilman, että joutui itse kohtaamaan sen.
Antakaa minun edes kerran soittaa isälle. Sanoa hänelle, kuinka paljon rakastan häntä ja kuinka valtava vaikutus hänellä on ollut elämääni. Esimerkiksi Vauhti kiihtyy – yksi meidän isoimmista hiteistämme – pohjautuu juuri hetkiin isän kanssa. Tuntuu tosi merkitykselliseltä, että olen saanut tuoda tätä hänen istuttamaa paloa meidän musiikkiimme.
Annoin viimeksi lahjaksi aikaa faneilleni. Se on tärkeää sekä heille että minulle, sillä siitä saavat voimaa molemmat. Vaikka meillä on paljon keikkoja, pidän silti tärkeänä priorisoida aikaa fanien kanssa. He eivät tule vain keikalle, vaan haluavat myös tavata minut, halata ja jakaa omia tarinoitaan, esimerkiksi kokemuksia kiusaamisesta. Se on lahja, jonka koen tällä hetkellä tärkeimmäksi antaa. ●