Apu

Pohjoinen huumereitti Tornion ja Haaparannan välissä on noussut Suomen suurimpiin


Suomen ja Ruotsin rajan ylittää Torniossa joka vuosi 20 miljoonaa ihmistä. Samaa tietä kulkee myös Suomen suurimpiin kuuluva huumereitti. Ruotsin poliisi ei kuitenkaan voi tulla apuun, jos Suomen puolella on iso hälytystilanne päällä. Keväällä yhteistä rajavalvontaa aiotaan tehostaa.
Kuvat Vesa Ranta

Kenttäjohtaja Jari Seppälä Lapin poliisista istuu poliisiautossa parkissa Handolinin sillan vieressä Torniossa. Vastarannalla näkyy Ruotsin puolen Haaparanta. Iltapäivän aurinko paistaa matalalta huolestuneen Seppälän kasvoille. Hän suorittaa valvontaa rajalla.

Volkswagen, Opel, vanha Volvo. Rekka, toinen, kolmas peräkkäin. Minuutissa kulkee useita kymmeniä autoja Ruotsista rajan yli Suomeen.

– Ei voi mitenkään tietää, mitä noissakaan rekoissa on. Ja lasken myös samalla henkilöautoja, Seppälä sanoo.

Torniosta Haaparantaan ja takaisin on niin helppo mennä, että ei edes tajua vaihtavansa maata. Kaksoiskaupunki on tehnyt jopa matkailuvaltin siitä, että rajan ylittäminen onnistuu ilman muodollisuuksia. Edes henkilötietojaan ei tarvitse missään välissä kertoa, kun sinkoilee maiden välillä. Erityisen helppoa maiden välinen surffailu on juuri Tornio–Haaparannassa, mutta myös koko muu Ruotsin raja on tunnetusti avoin Schengen-sopimuksen mukaisesti.

Handolinin silta yhdistää vilkkaalla E4-tiellä Tornion ja Haaparannan.

Huomaamattoman rajan on valitettavasti ottanut omakseen myös rikollinen aines. Niin sanottu pohjoinen reitti on noussut 10 viime vuoden aikana yhdeksi kolmesta isoimmasta huumeiden salakuljetusreiteistä Suomeen.

Poliisin kenttäjohtaja Jari Seppälä kertoo, että viimeksi salakuljetusyritys saatiin Torniossa satimeen edellisenä viikonloppuna.

– Salakuljettaja ajoi huumeiden vaikutuksen alaisena, ja pysäytyksen jälkeen autosta löydettiin lasti amfetamiinia. Poliisilla oli ennakkotieto, että tällaiseen henkilöön on syytä kiinnittää huomiota, Seppälä sanoo.

Poliisi ja tulli tekevät rajalla tiukkaa yhteistyötä ongelman kitkemiseksi. Yhteistyö ei rajoitu pelkästään Suomen eri viranomaisten välille, vaan apua voidaan saada myös Ruotsin tullista tai poliisista. Rajan molemmin puolin vaihdetaan tietoja päivittäin.

– Voimme saada esimerkiksi Ruotsin puolelta ennakkotiedon, jolloin osaamme varautua tiettyyn kulkuneuvoon. Tai jos resurssimme eivät riitä tällä puolella, voimme pyytää Ruotsin tullin apuun, tulliylitarkastaja Kari Hannu sanoo.

Tulli kiertää valvomassa myös kaupungilla. Se voi pysäyttää epäilemänsä auton liikenteen joukosta. – Silloin täytyy kuitenkin olla tieto, että auto on nimenomaan ylittänyt rajan, kertoo tulliylitarkastaja Kari Hannu.

Paisuneen ongelman poistamiseksi poliisi on tammikuussa käynnistänyt tehostettua kenttävalvontaa rajaseudulla.

– Projekti keskittyy paljastavaan huumausainevalvontaan ja ennalta estävään toimintaan. Siihen osallistuu poliisin lisäksi myös muita viranomaisia ja järjestöjä. Yksi painopisteistä on kehittää yhteistyötä ruotsalaisten kollegoiden kanssa, projektia johtava rikoskomisario Reko Silvenius kertoo.

Kenttäjohtaja Jari Seppälä rypistää kulmiaan.

– Se, mitä me saamme huumeiden salakuljettajista rajalla kiinni, on vain pintaraapaisu. Emme tiedä todellista määrää. Tarvitsisimme paljon enemmän resursseja.

Rikoskomisario Olli Murtola Lapin poliisista kertoo, että törkeiden huumausainerikosten tilastot viime vuodelta ovat karua luettavaa Lapin poliisilaitoksen alueella. Törkeitä huumausainerikoksia kirjattiin 24, kun se edellisenä vuonna luku oli 10. Viitenä aiempana vuonna törkeitä huumausainerikoksia on kirjattu vähimmillään 3 ja enimmillään 17 vuodessa.

Murtolan mukaan törkeät huumausainerikokset Lapin alueella ovat käytännössä kaikki salakuljetusrikoksia Ruotsin rajan yli.

– Kun tutkinta etenee, tulee lähes aina ilmi, että Ruotsi on ollut kauttakulkumaana. Tornio–Haaparanta-raja on vilkas raja, josta on helppo jakaa huumausaineita Suomeen. Rikollinen aines yrittää hyödyntää sitä, Murtola sanoo.

Myös tullin tutkinnan Tornion yksikön esimies Tuomo Kunnari kertoo, että Tornion tullin tutkimat törkeät huumausainerikokset ovat lisääntyneet viiden viime vuoden sisällä huomattavasti verrattuna aiempaan.

Nykyisin isoja määriä eli törkeän huumausainerikoksen tunnusmerkit täyttäviä huumelasteja takavarikoidaan Torniossa noin kymmenkunta vuodessa, kun tapauksia vielä viisi vuotta sitten oli yksi tai kaksi per vuosi. Pienempiä tapauksia on vähintään kerran kuussa.

Tarkastaja luottaa intuitioon

Kaksi tullitarkastajaa seisoo tiellä sillan kupeessa huomioliivit yllään. Autoja ajaa ohi kiivaaseen tahtiin. Hetken päästä toinen tarkastajista nostaa kätensä ja ohjaa beigen henkilöauton erilliselle kaistalle Tullin pysäytyspaikalle.

– Tullista päivää. Minne olet matkalla ja mistä tulossa? Onko sinulla huumausaineita?

Auto jatkaa matkaa. Koulutettu tarkastaja tietää yleensä lyhyenkin haastattelun perusteella, onko syytä tutkia auto tarkemmin.

– Meille kehittyy intuitio, että tuon auton minä haluan pysäyttää. Osumatarkkuus on aika hyvä, toinen tarkastajista sanoo.

Turvallisuutensa vuoksi tullitarkastajat pysyttelevät mediassa nimettöminä.

Seuraavaksi pysäytetään valkoinen pakettiauto, jonka takaikkunoista pilkottaa läjä ruosteista metallitavaraa.

– Minne olet matkalla ja mistä tulossa?

Yleensä autot pysähtyvät ja kuljettajat suhtautuvat asiallisesti, kuten nyt. Suurin osa myös antaa tutkia auton. Jotkut pakenevat.

– Pakotilanteessa tulli ja poliisi toimivat yhdessä. Jos emme saa itse salakuljettajaa kiinni, poliisi ottaa tämän kiinni kauempana. Poliisin avulla tullin koura yltää pitkälle, kertoo tulliylitarkastaja Kari Hannu.

Uusi ilmiö salakuljettamisessa

Tuomo Kunnari kertoo, että uusi ilmiö Tornio–Haaparannassa ovat henkilöt, jotka salakuljettavat huumeita jalkaisin tai julkisen liikenteen avulla.

Tätä on erityisesti lisännyt se, että vuonna 2014 Tornio–Haaparantaan valmistui Krannikadun rajanylityspaikka ja kaupunkien yhteinen Matkahuolto.

– Jäädään pois bussipysäkillä, joka on Ruotsin puolella, ja sitten jatketaan jalkaisin Tornioon, Kunnari sanoo.

Esimerkiksi viime vuoden heinäkuussa tulli takavarikoi jalankulkijan repusta kuusi kiloa amfetamiinia.

Myös joitakin rautatiesiltaa pitkin käveleviä huumeiden salakuljettajia on Kunnarin mukaan saatu kiinni. Lisäksi huumekuriirit yksinkertaisesti kävelevät talvisin Tornionjoen yli jäätä pitkin.

Tullitarkastajat nousevat Tullin virka-autoon ja lähtevät kierrokselle kaupunkiin. Samalla he tarkkailevat ympäröivää liikennettä ja ihmisiä. Epäilyttävä tapaus voi olla millainen auto tahansa, ei välttämättä se ränsistynyt Volvo.

Jos jokin auto haluttaisiin nyt pysäyttää ja sitten tutkia, se siirrettäisiin Tullin tarkastusrakennuksen autohalliin. Siellä käy autoja tutkittavana joka päivä.

Mielikuvituksellisia kätköjä

Kätköt voivat olla mitä vain. Usein huumausaine löytyy repusta auton penkiltä. Myös erittäin kieroja viritelmiä on saatu kiinni.

– Muutama vuosi sitten saimme tullissa kiinni salakuljettajan, jonka auton bensatankissa oli 30 kiloa hasista. Rikolliset olivat tarkistaneet etukäteen huumekoiran avulla, ettei koira haista sitä. Mutta niin se vain jäi täällä kiinni, Hannu sanoo.

Viranomaiset olivat seuranneet autoa ja havainneet palaneen käryä siinä, että auto tankkaa huomattavan monella huoltoasemalla. Tankkiin ei mahtunut paljoa bensaa.

Poliisin kenttäjohtaja Seppälä kertoo, että huumeiden salakuljetusta kitketään moniulotteisemmin kuin vain pysäyttämällä autoja tiellä.

– Ei riitä, että saadaan kiinni se käyttäjä, jolla on autossaan pari grammaa jotain ainetta. Sen lisäksi on tärkeää päästä niiden jäljille, jotka salakuljetuksen järjestävät ja saavat siitä rahaa. Eli täytyy saada välittäjäporras kiinni, Seppälä sanoo.

Tämä taas vaatii aikaa hankkia tietoa ja liittää tietoja yhteen. Tieto pienestäkin, täysin huumeisiin liittymättömästä rikoksesta voi auttaa poliisia pääsemään huumeiden välittäjän jäljille.

Tullin autotallin seinän vieressä seisoo 20 pahvilaatikkoa, joiden kylkeen on kirjoitettu mustalla tussilla rikosnumerot. Laatikot täytyy lehtikuvaa varten kääntää toisin päin, jotta numerot eivät näy.

– Tuo satsi on takavarikoitu viikonloppuna yhdestä autosta. Siinä on 60 kiloa nuuskaa, tulliylitarkastaja Asko Saukkonen kertoo.

Tullin autotalliin pinotuissa laatikoissa on 60 kiloa nuuskaa, jotka takavarikoitiin yhdestä autosta. Varsinaisten huumausaineiden lisäksi myös nuuskaralli on iso ongelma Suomen ja Ruotsin rajalla.

Huumausaineiden lisäksi myös nuuskan salakuljetus Haaparannasta on iso ongelma, Saukkonen kertoo. Nuuskaa saa Suomessa käyttää mutta ei myydä eikä luovuttaa eteenpäin. Ruotsi on ainoa EU-maa, jossa nuuskan myynti on erikoisluvalla sallittua.

Saukkosen mukaan Tornion tulli takavarikoi viime vuonna noin 4000 kiloa nuuskaa.

Suurin osa pohjoisen reitin kautta tuoduista aineista jatkaa Etelä-Suomen markkinoille, mutta osa jää aina myös paikalliseen käyttöön ja Lappiin. Poliisin Seppälä kertoo, että Tornion ja Haaparannan asukkaat ovat yhtä porukkaa. Asukkaita ei voi siis jakaa kahtia siten, että haaparantalaiset olisivat pahempia huumeiden käyttäjiä kuin torniolaiset.

– Huumeiden suunta kuitenkin on, että käyttäjät hankkivat huumeita Ruotsin puolelta Suomen puolelle, Seppälä sanoo.

– Käyttäjistä suurin osa kertoo, että ovat hankkineet huumeensa rajaseudulta tai Ruotsin puolelta, Lapin poliisin Olli Murtola vahvistaa.

Ongelma on siis Suomen ja Ruotsin yhteinen. Mitä Ruotsin puolella tehdään huumeongelman poistamiseksi?

Poliisin kenttävalvontaprojekti helpottaa arkea

Ruotsin Haaparannan poliisi on tammikuisena iltapäivänä parhaillaan Stadshotelissa kunniaväkivallan vastaisessa konferenssissa, josta ryhmänjohtaja Ulf Wallin ja rikostutkija Jouni Jussheikki ehtivät vastaamaan Avun kysymyksiin.

Wallinin mukaan huumeongelma Haaparannassa on jatkuvasti kasvanut. Tämä näkyy sekä poliisin, tullin että sosiaalityöntekijöiden työssä.

Jussheikki ja Wallin ottavat heti puheeksi poliisin tulevan kenttävalvontaprojektin, joka koskee sekä Ruotsin että Suomen poliisia. He odottavat helpottuneina sen toteutumista, koska sen ansiosta maiden poliisit voivat tehdä enemmän yhteistyötä yli rajan.

–  Tällä hetkellä Ruotsin poliisi ei voi tulla apuun, jos Suomen puolella on iso hälytystilanne päällä, eikä vastaavasti Suomen poliisi voi tulla Ruotsiin. Poliisin toimivalta on rajallinen toisella puolella, Wallin sanoo.

Tämä on Wallinin mukaan haaste myös huumerikollisten paljastamisessa.

– Se on sama kuin Helsingin läpi vedettäisiin viivoittimella raja ja sanottaisiin, että poliisi ei saa toimia toisella puolella, Jussheikki lisää.

Eräs poikkeus hälytystilanteissa kuitenkin on:  Jos vaikka Suomessa on takaa-ajotilanne tai vastaava iso välitön tilanne, ja rikollinen pakenee rajan toiselle puolelle, poliisi saa kyllä seurata sitä rajan yli. Tämän täytyy kuitenkin ottaa välittömästi yhteys Ruotsin poliisiin, joka ottaa tilanteen haltuun heti, kun pystyy.

Haaparannan poliisin rikostutkija Jouni Jussheikki (vas.) ja ryhmänjohtaja Ulf Wallin kertovat, että Suomen ja Ruotsin välinen raja hidastaa rikollisten kiinni saamista. – Ruotsin poliisi ei voi tulla apuun, jos Suomen puolella on iso hälytystilanne päällä, eikä vastaavasti Suomen poliisi voi tulla Ruotsiin, Wallin sanoo.

Rikoskomisario Murtolan mukaan Suomen rikolliset käyttävät hyväkseen sitä, että Ruotsin puolella poliisilla on vähemmän resursseja kuin Suomen puolella. Tämä johtuu siitä, että Ruotsissa Haaparanta kuuluu harvemmin asuttuun alueeseen kuin Tornion alue on Suomessa. Poliisin alue on Ruotsin puolella isompi.

– Suomalaiset harmittelevat, että heillä on vähän resursseja, mutta meillä poliisivoimaa on vielä vähemmän, Wallin kommentoi.

Wallinin mukaan Ruotsin tulli on poliisia isommassa roolissa juuri huumeita rajan yli salakuljettavien kiinnisaamisessa.

Pohjoinen reitti löytyi 10 vuotta sitten

Tullin toimipiste Haaparannassa on piilossa keskustassa, Nuuskakuninkaan ja Pizzeria Milanon nurkan takana samassa kiinteistössä. Haaparannan rikollisten keskuudessa tullin toiminta kuitenkin näkyy: tullin tekemien huumetakavarikoiden määrä on lisääntynyt merkittävästi vuoden sisällä, kertoo Ruotsin tullin tiedottaja Erika Karlsson.

– Olemme saaneet jopa erittäin isoja lasteja kiinni, Karlsson sanoo.

Karlssonin mukaan Ruotsin tulli tekee yhteistyötä Suomen tullin kanssa ja on lisännyt resurssejaan huumeongelman vähentämiseksi.

Erikoistutkija Jari Leskinen keskusrikospoliisista kertoo, että rikolliset löysivät pohjoisen reitin noin 10 vuotta sitten.

– Se oli yksi reitti, jota salakuljettajat ryhtyivät kokeilemaan. Siitä lähtien se on valitettavasti säilynyt vahvassa asemassaan, Leskinen kertoo.

Kaksi muuta isoa reittiä ovat Tallinnasta laivalla Helsinkiin ja Tukholmasta laivalla Turkuun.

– Näiden reittien lisäksi Suomi on huumeiden kauttakulkumaa Venäjälle, Leskinen kertoo.

Krp:n Leskisen ja Lapin poliisin Murtolan mukaan Suomesta on tullut kauttakulkumaa myös Norjaan suuntautuville huumeille.

Pohjois-Norjassa on viranomaisten tietojen mukaan iso huumeongelma. Lisäksi on mahdollista, että Norjan puolelta saapuu huumeita Suomeen, mutta siitä ei ole vahvistettua tietoa.

Huumeongelman laajuutta Suomen ja Ruotsin rajalla tai muilla huumereiteillä ei kokonaisuudessaan tiedetä. Kun huumeita vastaan taistellaan, rikoksia myös paljastuu enemmän.

Valvontajohtaja Hannu Sinkkonen Suomen Tullista painottaa, että reittien suosittuus vaihtelee jonkin verran kausittain.

– Kun rikolliset huomaavat, että jollakin reitillä jää erityisen paljon porukkaa kiinni, reittiä vaihdetaan, Sinkkonen sanoo.

Huumetilanne pohjoisessa

Salakuljetus

Poliisin ja tullin viranomaisten mukaan huumeongelma on pahentunut ja salakuljetuksia saadaan kiinni yhä enemmän.

Tilastojen tulkitseminen huumausainerikosten suhteen on osin haasteellista. Lapin poliisilaitoksen rikoskomisario Olli Murtolan kenttähavaintoja tukee se, että poliisi ja tulli paljastivat Lapin alueella törkeitä huumausainerikoksia 25 vuonna 2013, kun vuonna 2018 törkeitä huumausainerikoksia paljastettiin jo 47.

Lapin poliisilaitos on paljastanut 24 törkeää huumausainerikosta vuonna 2018. Vuonna 2017 luku oli 10, toissavuonna 10, vuonna 2015 se oli 13, vuonna 2014 luku oli 17 ja vuonna 2013 vain 4.

Tulli on paljastanut viiden viime vuoden sisällä keskimäärin 10 törkeää huumausainerikosta vuosittain. Huippuvuosi oli vuonna 2016, jolloin törkeiden huumausainerikosten tutkintoja tehtiin 16. Viime vuonna niitä oli 9.

Tornion ja Haaparannan välisen Suomen ja Ruotsin maanrajan ylittää vuosittain 20 miljoonaa ihmistä. Tulli pysäyttää rajalla tuhansia autoja.

Julkaistu: 31.1.2019