Apu

Pitkä kuuma kesä – ja mitä kaikkea siitä seuraa



Pitkä kuuma kesä – ja mitä kaikkea siitä seuraa

Pitkä helleputki on tuonut kuivuuden ja saanut aikaan myös paljon muuta lämpöhalvauksista pullovesien myyntipiikkeihin.
Teksti Susanna Luikku
Kuvat Joonas Brandt

Hellerajat

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa virallinen helleraja on 25,1 astetta, mutta globaalisti raja vaihtelee kunkin maan ilmaston mukaan. Esimerkiksi Espanjassa helle alkaa vasta 30:stä ja Yhdysvalloissa 32 lämpöasteesta.

Kesästä 2011 alkaen Ilmatieteen laitos on käyttänyt kolmiportaista hellevaroitusta. Keltaisen tunnusvärin tukalassa helteessä päivän ylin lämpötila on +27–30 astetta, oranssin erittäin tukalassa helteessä +30–35 ja punaisen äärimmäisen tukalassa helteessä vähintään +35 astetta.

Yli 30 asteen ylitykset eivät Suomessa ole tavanomaisia. Esimerkiksi kahtena edellisenä vuotena 30 asteen raja ei mennyt rikki kertaakaan.

Trooppiseksi yöksi kutsutaan yötä, jolloin lämpötila ei laske alle 20 asteen. Niitä esiintyy Suomessa yleensä heinäkuun puolenvälin ja elokuun puolenvälin välisenä aikana.

Alueellisuus

Etelä-Suomen läänissä helteisiä päiviä on kesässä keskimäärin 15. Itä-Suomessa hellepäiviä kertyy kesässä 14, Oulun läänissä noin 10 ja Lapissa noin 7. Pohjois-Lapissa hellepäiviä on kesässä yleensä vain 2–3.

Viime vuosina Suomen ja Skandinavian kesät ovat olleet aikaisempaa runsashelteisempiä, vaikka tutkimusten mukaan ilmastonmuutos ei vaikuta kesäsäihin aivan yhtä paljon kuin talviin.

Historia

Maailman korkein luonnonoloissa mitattu lämpötila on Kalifornian Death Valleysta: +56,7 0C vuonna 1913.

Suomen kaikkien aikojen lämpöennätys on 37,2 astetta. Se mitattiin 27. heinäkuuta vuonna 2010 Joensuussa, Liperin lentokentällä.

Tämän kesän toistaiseksi korkein lämpötila mitattiin Turussa tiistaina 17. heinäkuuta eli pari viikkoa sitten: 33,3 astetta.

Kaikkien aikojen hellekausiennätys on Suomessa vuodelta 1972. Tuolloin Inarin Nellimissä mitattiin 30 asteen lämpötiloja kymmenenä vuorokautena. Yli 25 asteeseen yllettiin Kouvolassa Utin lentoasemalla peräti 48 vuorokautena vuonna 2010.

Lähimenneisyydessä helteinen loppukesä ja alkusyksy on koettu vuosina 1997, 2002 ja 2006. Kaksitoista vuotta sitten elo–syyskuussa mitattiin Suomessa hellettä peräti 27 päivänä.

Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas odottaa helteiden rikkovan vielä muutamia ennätyksiä.

– Heinäkuusta tulee todennäköisesti koko mittaushistorian lämpimin, Taalas sanoi alkuviikosta.

Hyötyjät

Päivittäistavarakaupassa helteet näkyvät juomien sekä jäätelön, salaattien ja vesimelonin kaltaisten tuotteiden menekin kasvuna. Pullotettu lähdevesi on vähissä etenkin pienissä kaupoissa, joilla ei ole isoja varastotiloja.

Sekä kaupat että ravintolat tekevät tiliä oluen myynnillä, mutta iisalmelaisen Olvin tuotantojohtajan Lauri Multasen mukaan erityisesti kivennäisvesien ja virvoitusjuomien menekki on kasvanut helteiden takia.

– Olutta menee kesällä aika tasaiseen tahtiin ilmoista riippumatta. Helteiden takia myyntimäärät voivat nousta esimerkiksi 20–30 prosenttia. Aika hyvin kasvanut tarve on ennustettu, mutta kun tuotantokoneisto on äärimmilleen viritetty, kapasiteettia ei voi äkkiseltään kasvattaa. Kivennäisvesien, lähdevesien ja vissyjen menekki on nyt niin suuri, että kaupoissa näkee niitä hamstraavia ihmisiä ja välillä myydään ei-oota, hän arvioi.

Suomessa asuntojen rakentamisessa on perinteisesti keskitytty kylmän ulkona pitämiseen, ei asuntojen viilentämiseen. Edulliset perustuulettimet ovat lopussa suurimmasta osasta niitä myyviä liikkeitä ja tavarataloja, ja valmistajien varastot ovat tyhjentyneet. Esimerkiksi verkkokauppa.com on ilmoittanut saavansa seuraavat tuuletin­erät vasta elokuun lopussa.

Riskiryhmät

Hellekausina unen ja riittävän levon saanti voi vaikeutua. Tukala olo on erikseen, mutta terveydelle vaarallista kuumuus voi olla etenkin pienille lapsille, ikäihmisille ja pitkäaikaissairaille.

Sydän-, verisuoni-, hengityselin- ja munuaissairaudet, diabetes sekä aineenvaihdunta- ja syömishäiriöt ovat esimerkkejä sairauksista, joiden oireita helle usein pahentaa. Nesteenpoisto-, masennus- ja unilääkkeet voivat vaikuttaa kehon lämmönsäätelykykyyn.

Elimistö sopeutuu korkeisiin lämpötiloihin laajentamalla verisuonia ja lisäämällä hikoilua. Se johtaa nestehukkaan, jos riittävästä juomisesta ei huolehdita.

Jos elimistö ei enää pysty sopeutumaan helteeseen, alkaa lämpöuupumus. Lämpöuupumuksen oireet ovat kuiva suu ja heikko olo, pahoinvointi ja päänsärky, kova hikoilu sekä lihaskivut ja kouristukset.

Lämpöuupumus menee yleensä ohi juomisella, levolla ja kehon viilentämisellä. Ääritapauksessa se voi kuitenkin johtaa lämpöhalvaukseen, joka on aina hengenvaarallinen ja vaatii sairaalahoitoa.

Konstit

Helteestä kärsivät perusterveet ihmiset voivat helpottaa oloaan yksinkertaisilla ja tutuilla keinoilla: välttämällä voimakasta ruumiillista ponnistelua, pukeutumalla kevyesti (pää tulee kuitenkin suojata), viilentämällä kehoa kylmällä vedellä ja pysyttelemällä varjossa tai sisätiloissa.

Nesteitä, kuten vettä ja suoloja sisältäviä kivennäisvesiä, tulee nauttia tasaisesti pitkin päivää ja jo ennen janontunnetta. Runsaita määriä alkoholia, kahvia ja runsaasti sokeroituja juomia tulisi välttää.

Sisätilat on hyvä viilentää yön aikana huolehtimalla asunnon tuuletuksesta. Päivällä ikkunat ja verhot kannattaa pitää kiinni. Tuulettimesta tai jäähdyttävästä ilmalämpöpumpusta on apua, jos sellainen on mahdollista hankkia. Helteellä kannattaa hakeutua ilmastoituun julkiseen tilaan, esimerkiksi kirjastoon.

Myös eläimet kärsivät pitkään jatkuneesta kuumuudesta ja kuivuudesta. Lemmikkejä ei saa jättää paahteeseen saati kuumaan autoon, raikasta vettä tulee olla koko ajan tarjolla ja eläimiäkin voi tarpeen tullen viilentää suihkuilla, kylvyillä tai kylmillä pyyhkeillä. Luonnonvaraisille eläimille, kuten linnuille, siileille ja oraville, voi jättää vesiastioita ulkosalle.

Ennusteet

Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin Ari-Juhani Punkan mukaan Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) ennusteet näyttivät keskimääräistä lämpimämpien säiden jatkuvan Suomessa ainakin kuukauden.

Meteorologi muistuttaa, että sään tarkka ennustaminen kymmenen vuorokautta pidemmälle on vaikeaa, ja viileämpiäkin päiviä voi tulla.

Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että ainakin viikko tai puolitoista mennään hellelukemissa tai niiden lähellä suurimmassa osassa maata.

Lähteet: Ilta-Sanomat, Savon Sanomat, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Yleisradio.

Julkaistu: 2.8.2018