Pitääkö merikotkia ampua vain sen vuoksi, että ahvenanmaalaisille metsästäjille jäisi enemmän haahkoja ammuttaviksi?
Ahvenanmaan maakuntahallitus on ilmoittanut sallivansa merikotkien tappamisen Lågskärin saarella, vaikka kyseessä on rauhoitettu laji, toimituspäällikkö Mikko Vienonen kirjoittaa.
Merikotkan pelastaminen sukupuuton partaalta on suomalaisen luonnonsuojelun näyttävimpiä saavutuksia. Viitisenkymmentä vuotta sitten merikotkan poikasia kuoriutui Suomessa yhteensä vain neljä viisi vuotta sitten 450.
Se on eräille jo aivan liikaa.
Ahvenanmaan maakuntahallitus on ilmoittanut sallivansa viiden merikotkan tappamisen Lågskärin saarella, vaikka kyseessä on rauhoitettu laji.
– Kaikki muut alueella kokeillut merikotkien häirintäkeinot ovat osoittautuneet tehottomiksi, perustelee Ahvenanmaan maakuntahallitus tiedotteessaan.
Mitä ihmettä? Miksi merikotkia pitäisi häiritä?
Ei tarvitse olla Mensan jäsen kyetäkseen havaitsemaan yhteyden maakuntahallituksen vaatimuksen ja metsästäjien intressin välillä.
Siksi, että Ahvenanmaalla on huolestuttu Lågskärin haahkakannan tulevaisuudesta. Miksi haahkojen kohtalo sitten huolettaa enemmän kuin merikotkan kohtalo?
Siksi, että ahvenanmaalaiset eivät ole huolissaan haahkoista pelkästään luonnonsuojelusyistä. Ei tarvitse olla Mensan jäsen kyetäkseen havaitsemaan yhteyden maakuntahallituksen vaatimuksen ja metsästäjien intressin välillä.
Sääksisäätiön merikotkatyöryhmän puheenjohtaja Jouko Högmander pitää päätöstä ”suojametsästyksen” sallimisesta surullisena ja huolestuttavana ennakkotapauksena. Hänen mielestään Ahvenanmaalla toivotaan yhä, että perinteinen haahkan kevätmetsästys palautettaisiin sallituksi.
