Pitääkö karsintasarja heittää roskikseen ja nostaa Jokerit kabinetin kautta Liigaan? – asiantuntija tyrmää ajatuksen: "Ei todellakaan pidä"
Tommi Kerttula muistuttaa toistetuista virheistä hetkellä, jolloin Jokereiden kabinettinousuakin vaaditaan Liigaan karsintatappion jälkeen. Historia on jo osoittanut tällaisten päätösten johtavan sarjojen näivettymiseen. Kerttulan mukaan Jokereiden on kuljettava sama urheilullinen reitti kuin Kärpät 2000-luvun alussa – vain se on kestävä tie Liigaan.
Liigakarsintojen paluu oli menestys. Karsintasarjan viiteen otteluun myytiin lippuja 28 629 kappaletta. Maksimikapasiteetista jäi vain 980 lippua myymättä, joten täyttöaste 96,7 prosenttia. Pelien merkityksellisyys oli Jokereille selvä, sillä olihan tavoitteena liiganousu.
Pelicansin osalta huomioitavaa oli, että karsintapelit kiinnostivat enemmän kuin runkosarjapelit. Runkosarjassa Pelicans pääsi yli 4 000 katsojan kolme kertaa: kerran keskellä kautta perjantai-illan pelissä HIFK:ta vastaan ja kahdessa viimeisessä runkosarjapelissä jahdatessaan pudotuspelipaikkaa. Merkityksellisyys ja kilpailu myyvät. Piste.
Sen sijaan playout-pelit eivät kiinnosta yleisöä. Se taisi olla tiedossa vuosikymmenen takaa. Tässä onkin, suurempaa sarjamallireformia odotellessa, kehityksen paikka. Palaan tähän tekstin loppupuolella.
”Jokereiden osalta taloutta on hankalampi hahmottaa. Vahva brändi auttaa kiinnostuksessa.”
Pelicans lähti kauteen megaluokan bisnesriskillä. ”Kolmen miljoonan joukkue” kuulosti ammattipiireissä itsemurhalta. Halvemmalla joukkueella saavutetut finaalipaikat pari vuotta aiemmin, generoivat vain maltillisesti voittoa. Viime kerralla, kun Pelicans oli liigakarsinnoissa, se pelasti talouden nimenomaan karsintapelien avulla.
Tällä kertaa karsintapelit auttavat todennäköisesti vain tappiolukujen torjunnassa. Pelkästään karsintapelien ottelulippumyynnillä Pelicans parantaa tulosta reimasti. Lippukaupasta kertyi liikevaihtoa yli 700 000 euroa.
Jokereiden osalta taloutta on hankalampi hahmottaa. Vahva brändi auttaa kiinnostuksessa. Organisaatio on kuitenkin vasta taaperoiässä. On selvä, että brändistä ei ole pystytty ottamaan kaikkea irti KHL-lommojen jälkeen. Jokereiden kulurakenteessa on muutenkin liikkuvia tekijöitä.
”Nyt ilmassa on nähtävissä käännöstä parempaan Liigan puheenjohtaja Jyrki Sepän johdolla.”
Merkityksellisyys ja kilpailu myyvät. Piste. Herkimmät ja tunteella elävät toimittajat sekä fanit kirjoittivat sosiaalisessa mediassa, että karsintasarja paljasti Mestiksen ja Liigan välisen tasoeron – ”kukaan ei nouse pelaamalla” huudettiin. Tämä triviaali huomio ei tullut jääkiekosta suoraan elantoa saaneille yllätyksenä. Pitäisikö karsintasarja taas kuopata ja ottaa Jokerit kabinetin kautta Liigaan?
Ei. Ei todellakaan pidä. Jatkamalla ja kehittämällä karsintasarjoja, erot tasoittuvat. Jokereiden vuoro koittaa, kun he ovat siihen valmiina.
Se, että tasoero ei revennyt tuota suuremmaksi, oli sen sijaan pieni yllätys. Kun Jukurit nostettiin Liigaan Mestiksen mestarina kaudeksi 2016–2017, alkoi molempien pääsarjojen näivettyminen. Nyt ilmassa on nähtävissä käännöstä parempaan Liigan puheenjohtaja Jyrki Sepän johdolla.
Jääkiekkoliiton puolella pitää myös miettiä onko Mestiksen nykyinen pudotuspelimalli optimaalinen. Voisiko runkosarjan mestari päästä suoraan välieriin, ja kymmenen joukkueen Mestiksessä, sijoille 2–7 sijoittuneet pelaisivat puolivälierissä. Muitakin kehitettäviä ideoita varmasti löytyy. Nykyisellään Mestiksen pudotuspelisysteemi antaa liigajoukkueille etua.
Jokereiden organisaatiossa on potentiaalia. Taustoissa ei vain ollut urheilukokemusta tarpeeksi. Joukkue oli hiukan liikaa nostalgia edellä kasattu. Risto Dufvan jälkeen joukkuetta tankattiin Juhamatti Aaltosella, Antti Pihlströmillä, Ben Bloodilla, Rony Ahosella ja Teemu Suhosella. Tämä osasto, kera Valtteri Filppulan, hävisi Ryan Laschille, Lars Brygmannille, Elias Vilenille, Daniel Niemiselle ja Antti Tyrväiselle 6–0. Myös maalivahtipelissä oli eroa. Jokereiden täytyy jatkossa löytää enemmän pelaajia kärkirooleihin, joiden uran parhaat pelit ovat vielä edessäpäin.
”Liigasta on saatava tippumaan joukkueita B-liigaan kausi kerrallaan kunnes ollaan 12 joukkueessa.”
Playout-pelit voidaan ensi kaudeksi lakkauttaa, ja tuoda mukaan rajumpi ja mielenkiintoisempi ratkaisu. Ehdotan kahta vaihtoehtoista mallia.
Ensimmäisessä mallissa Liigan runkosarjan viimeinen tippuu. Toiseksi viimeinen ja Mestiksen voittaja pelaavat paras seitsemästä sarjan liigapaikasta. Toisessa mallissa Liigan kaksi viimeistä pelaavat nelinkertaisen karsintasarjan Mestiksen välierien voittajien kanssa. Vain minisarjan voittaja pelaisi seuraavalla kaudella Liigassa.
Yhtä kaikki, karsinta kohden A- ja B-liigamallia on aloitettava välittömästä, jotta molempiin sarjoihin saadaan lisää laatua. Liigasta on saatava tippumaan joukkueita B-liigaan kausi kerrallaan kunnes ollaan 12 joukkueessa.
Jokereiden kabinettinousua havittelevat voivat muistella sitä, minkä takia Liiga laajeni kuin pullataikina. Tai minkä seurauksena molemmat sarjat alkoivat näivettyä kaudella 2016–2017. Pelkkä hegemonia, brändi ja vieraspelien potentiaalinen kassakehitys ei ole minkäänlainen peruste Jokereiden nostamiselle. Vielä tätäkin heikompi peruste on areenan omistajien yksittäiset insentiivit.
Toivottavasti jatkossa urheilu laittaa organisaatiot järjestykseen. Jokerit saa sitten sen minkä ansaitsee. Aivan kuten kaikki muutkin. Kun Jokerit joskus nousee urheilullisesti, se tulee kulkemaan samaa reittiä kuin Oulun Kärpät 2000-luvun alussa. Se reitti on kestävä, ja kestettävä.
Korjattu 23.4.2025 kohta '700 000 tuhatta euroa' muotoon '700 000 euroa'.
