Apu

Pippa Laukka on tv- ja lääkärintöiden päälle kuntayhtymän terveysjohtaja: "Virkatyöaikani on 38 tuntia viikossa, joten 130 tuntia jää muuhun"

Pippa Laukka on tv- ja lääkärintöiden päälle kuntayhtymän terveysjohtaja: "Virkatyöaikani on 38 tuntia viikossa, joten 130 tuntia jää muuhun"
Pippa Laukka tunnetaan elämäntapoja neuvovana, sporttisena tosi-tv-lääkärinä, joka kuvaa itseään sanoilla energinen ja tehokas. Mutta hän on ollut myös vuoden ajan Vihti-Karkkila-alueen terveysjohtaja. "Kauheaa, kuulostan joltain superihmiseltä", hän parahtaa.
Julkaistu: 1.12.2021

Nummelan terveysaseman sisääntuloaulassa vastaan tuleva nainen näyttää epämääräisesti tutulta. Kasvot ovat osin maskin peitossa, mutta säkenöivät siniset silmät ja paksu vaalea hiuspehko herättävät huomiota. Mitä televisiossa kansalaisten jääkaappeja tutkiva julkkislääkäri Pippa Laukka, 51, tekee täällä, vieläpä kulkukortti kaulassaan?

– Olen työskennellyt perusturvakuntayhtymä Karviaisen terveysjohtajana viime vuoden marraskuusta. Nummelan terveysasema on työpaikkani, hän selittää.

Työpäivän aikana Perusturvakuntayhtymän terveysjohtaja Laukan puhelin pirisee tämän tästä.

Tämäpä yllätys, moni mieltää Olet mitä syöt -tv-ohjelman Laukan leipätyöksi – niin vahva on tv-näkyvyyden vaikutus. Hänet tunnetaan myös Suomen naisten jalkapallomaajoukkueen, Helmareiden, lääkärinä. Pipan muista töistä tiedetään vähemmän, vaikka lista on vaikuttava. Laukka on työskennellyt vastaavana lääkärinä Mehiläisessä Töölössä, lääketieteellisenä johtajana Hintsa Performance Nordicsissa ja hyvinvointijohtajana Aava Virrassa.

Ei mikään ihme, että hänet valittiin sosiaali- ja terveyspalveluja Vihdin kunnalle ja Karkkilan kaupungille tarjoavan peruskuntayhtymä (PTKY) Karviaisen terveysjohtajaksi. Mikä sai Pohjois-Helsingissä asuvan Laukan tarttumaan tarjoukseen?

"Vihdin alue on aina ollut henkinen kotini"

Painavin syy hakea pestiä oli halu tehdä töitä julkisella sektorilla. Laukka kokeili tätä jo korona­keväänä 2020, jolloin hän aloitti työt julkisen puolen sairaalapäivystyksessä. Hän työskenteli kuuden kuukauden aikana yhteensä seitsemässä toimipisteessä ja ehti nähdä lyhyessä ajassa paljon.

''Opin seitsemän talon käytännöt ja potilastietojärjestelmät. Samalla sain näkemystä siitä, miten asiat kannattaa tehdä ja miten ei. Se oli hyvä ponnahduslauta nykyiseen työhöni.''

Pippa Laukka

Toinen syy tulla Vihtiin oli Pipalle henkilökohtainen.

– Vihdin alue on aina ollut henkinen kotini. Isovanhempani ostivat täältä 40-luvulla rantamökin, joka on suvussamme edelleen. Se on minulle maailman tärkein paikka. Kaikki lapsuuteni merkittävimmät asiat ovat tapahtuneet siellä, lähtien ristiäisistäni, hän sanoo.

Uusi työ merkitsi myös uutta asuntoa, kakkoskotia Nummelan keskustassa. Pippa Laukka viettää siellä 2–4 yötä viikossa. Laukka on ristinyt yksiönsä Piiloksi.

"Isovanhempani ostivat 40-luvulla täältä Vihdistä ranta­mökin. Se on minulle maailman tärkein paikka."

Päivä alkoi tänäänkin Piilosta, aikaisen etäkokouksen merkeissä. Terveysasemalle hän saapui aamupäivällä plarattuaan sitä ennen sähköpostinsa ja hoidettuaan selvittelyä vaativia henkilöstöasioita.

Työhuoneessa odottivat paperityöt. Niiden pariin hän on matkalla nytkin, tehtyään kierroksen terveysaseman eri osastoilla. Terveysjohtajan on syytä olla selvillä, mitä talossa tapahtuu.

– Tänään päivän puheenaiheeksi on noussut piano, josta eräs potilas teki kiivastuksissaan hakkelusta. Nyt sitä kärrätään verstaaseen, jossa se toivon mukaan saadaan korjatuksi, hän naurahtaa.

Työmatka taittuu autolla, koska tuolloin se vie vain pari minuuttia. – Kuntoilu ei ole aina päällimmäisenä mielessäni, Pippa sanoo.

Laukka itse ei tee PKTY Karviaisessa potilastyötä, vaikka jotkut mielisivät hänen vastaanotolleen. Julkkislääkäri on otettu iloisella ylpeydellä vastaan, tyyliin ”meidän terveysjohtaja tekee tämmöistäkin juttua”. Ihmiset saattavat kysellä, josko hän auttaisi heitä elintaparemontissa, kuten hän tekee telkkarissa.

– Olen pitänyt tv- ja muut työni loitolla täältä, jotta puurot ja vellit eivät mene sekaisin. En kuitenkaan ole luopunut niistä, vaan sovimme terveysjohtajan viran vastaanottaessani, että voin edelleen tehdä muita juttuja, jos ehdin ja jaksan. Haluan käyttää sen mahdollisuuden. Virkatyöaikani on 38,15 tuntia viikossa, joten minulle jää melkein 130 tuntia kaikkeen muuhun.

"Onneksi Virve-puhelin ei ole vielä kertaakaan soinut"

Asiaan liittyy pieni mutta: terveysjohtajan työ ei pääty, kun hän sulkee terveys­aseman oven työpäivän päätteeksi. Hänen on oltava puolen tunnin päässä viranomaisverkko- eli Virve-puhelimesta, jotta häneen saadaan hädän tullen yhteyttä.

– Vain minulla ja kuntayhtymän johtajalla on Virve-puhelimet. Se kertoo jotain työni luonteesta. Onneksi puhelin ei ole vielä kertaakaan soinut. Työ seuraa muutenkin kotiin, sillä pyöritän usein asioita päässäni yön yli. Vastaan viime kädessä siitä, että lakisääteiset terveyspalvelut toteutuvat.

Vuosi Karviaisessa on ollut mielenkiintoinen ja haastava. Takana ja edessä on isoja muutoksia, päällimmäisinä koronapandemia ja tammikuun sote-uudistus. Jälkimmäisen myötä PKTY Karviaisesta tulee osa Länsi-Uudenmaan eli LU-hyvinvointialuetta. Se merkitsee ensi vuodelle valtavasti lisää velvoitteita ja toimintoja.

– Monta uutta asiaa päällekkäin tarkoittaa kuntapuolella niukkuuden jakamista. Privaattipuolella maksimoidaan voitot, mutta me minimoimme tappiot, Pippa Laukka summaa.

Hän kuuluu monenlaisiin työ-, ohjaus- ja valmisteluryhmiin, joissa Karviaisen toimintoja kehitetään, jotta siirtyminen LU-hyvinvointialueeseen sujuisi jouhevasti. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on tuoda paremmin asiantuntija­osaamista alueelle. Toinen tärkeä askel on digitaalisten terveys­palveluiden käynnistäminen.

– Kaikki tämä vaatii leveitä hartioita, mutta nämä asiat eivät tapahdu yksin, vaan yhdessä, oman porukan kanssa.

Sote askarruttaa paitsi kuntalaisia, myös Laukkaa itseään. Avainkysymykset ovat terveydenhuollon ammattilaisillekin yhä auki.

– Muutos on välttämätön, mutta onko sote-uudistus oikea tapa? En osaa vastata siihen. Tällä hetkellä kukaan ei tiedä, mihin se tulee viemään. Tilannetta voisi leikkimielisesti verrata siihen, että hyppäisi laivaan tietämättä, minne se on matkalla. Törmääkö se jäävuoreen vai päätyykö se paratiisiin?

On arvioitu, että 75-vuotiaiden vihtiläisten määrä tulee tuplaantumaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Oman Vihti-Karkkila-terveys­alueenkin sisällä on omia pelkoja.

"Tilannetta voisi leikkimielisesti verrata siihen, että hyppäisi laivaan tietämättä, minne se on matkalla. Törmääkö se jäävuoreen vai päätyykö se paratiisiin?"

– Pienessä Karkkilassa pelätään, ettei kovinkaan moni lääkärikään Helsingissä tiedä, että sekin kuuluu LU-hyvinvointialueeseen. Sinne on vaikeampi saada lääkäreitäkin. Nummelassa sen sijaan lääkäritilanne on moneen muuhun paikkaan verrattuna hyvä. Mutta se ei riitä, vaan haluamme olla parhaita ja mahdollisimman valmiita, kun siirrymme Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle.

– Kukaan ei asuntokaupat tehdessäni pohtinut, onko tämä lopun alkua, vaan kaikki näkivät sen järkevänä ratkaisuna. Saan työrauhan eikä minun tarvitse ajaa Helsinkiin huonolla kelillä.

Laukka toivoo, että muutos lisäisi ennaltaehkäiseviä terveyspalveluita. Niillä voitaisiin välttää massiivisia kustannuksia, joita koituu esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen hoidosta. Tautihan on vahvasti sidoksissa elintapoihimme. Siitä aiheesta kansalaisten hyvinvoinnista televisiossa huolehtiva Laukka on aina huolissaan.

– Täällä Karviaisessa tunnuslauseemme on Tukena elämässä. Se sisältää ajatuksen, että sote-ammattilaiset ovat valmennuksellisesti mukana ihmisten arjessa. Aika, jolloin esimerkiksi lääkäri sanoi, että nyt teet näin tai noin, on ohi. Kohtaamiset ovat tasa-arvoisempia.

Joskus niinkin tasa-arvoisia, että lääkäri tapaa potilaan, joka on diagnosoinut vaivansa googlettamalla itse. Hän on varannut ajan vain konsultoidakseen lääkäriä. Tämä on tuttua Laukallekin, joka pitää edelleen yksityisvastaanottoa Lääkärikeskus Aavassa Helsingissä.

''Toisin oli 90-luvulla, jolloin maaseudulla vastaanotolle tuli kahdeksankymppisiä herroja rippipuvussa, hihat puolessa välissä käsivarsia. Kohtaaminen alkoi kumarruksella ”päivää tohtori” ja oli loppuun asti virallinen. Nuori lääkäri tunsi itsensä näyttelijäksi.''

Pippa Laukka

Terveysjohtaja ei ole itsekään terve aina. Lokakuun lopussa lehtiotsikot julistivat Pippa Laukan joutuneen kuumetaudin vuoksi sairaalaan.

Nyt hän paljastaa tuoneensa naisten jalkapallomaajoukkueen Georgian-turnauksesta tuliaisiksi kryptosporidioosin, eksoottisen alkueläimen aiheuttaman taudin. Se tarttuu sairaan eläimen ulosteesta. Turistiversion taudista voi saada ruuasta, jonka valmistuksessa on käytetty sairaan eläimen juomavettä.

Tauti oireili horkkamaisena kuumeena. Olo oli niin huono, ettei Pippa pystynyt syömään eikä juomaan.

– En yleensä syö salaatteja ulkomailla, mutta tällä kertaa söin, koska asuimme koronakuplassa hyvässä hotellissa. Minulle ei tullut mieleenkään, että ruoka voisi olla saastunutta.

Tauti oireili horkkamaisena kuumeena. Olo oli niin huono, ettei Laukka pystynyt syömään eikä juomaan. Vatsassa möyri ja pörisi. Lopulta oli mentävä nesteytykseen sairaalan päivystykseen.

Sairauden syy selvisi laboratorionäytteistä.

– Olin muutaman viikon huonossa kunnossa. Potilaan rooli muistutti minulle, ettei terveys ole itsestään selvä asia.

"En yleensä syö salaatteja ulkomailla, mutta tällä kertaa söin, koska asuimme koronakuplassa hyvässä hotellissa. Minulle ei tullut mieleenkään, että ruoka voisi olla saastunutta."

Pippa Laukka kiiruhtaa terveysaseman ruokalaan. Se on jo tyhjä, koska lounasaika on lopuillaan. Laukka täyttää lautasensa lautasmallin mukaan. Hän pyrkii syömään terveellisesti, mutta hänelläkin on salainen paheensa: jäätelö.

– Sitä minä söisin mieluiten, jos pitäisi valita kaikista ruuista, hän tunnustaa.

Pippa Laukan ruokavalio on salliva. – Syön pullaa, jos sitä tekee mieli.

Ruokailemisen lomassa Laukka kertoo äidin ylpeydellä hienon uutisen: keskimmäinen tytär on uunituore cheerleadingin maailmanmestari. Laukka itse tunnetaan innokkaana triathlonistina. Hän kiertää kisoja miehensä kanssa ja on koko ajan onnistunut parantamaan aikojaan.

– Se on viisikymppiselle hyvin palkitsevaa, mutta lähinnä pidän kisoissa hauskaa. Viime kesänä innostuin potkunyrkkeilystä. Sekin on sikahauskaa.

Salaisena voimavaranaan Laukka pitää hyvää unta. Kahdeksan tuntia yössä on minimi, josta hän ei tingi.

– Vähemmällä unella aivoni sakkaavat. Toki päiväaikainenkin palautuminen on tärkeää. Siinä liikunta on ykkösjuttu. Pohjakuntoni on hyvä myös mentaalisesti. Olen perusluonteeltani energinen ja tehokas. Vahvuuteni on hyvä organisointikyky. Se on olennaista, kun tekee montaa työtä. Tarpeen vaatiessa osaan olla jämäkkä ja kovakin.

Pippa Laukka asuu viikot Nummelassa, kun muu perhe on Helsingissä. Puoliso ja tyttäret eivät pane järjestelyä pahakseen, koska ovat tottuneet siihen, että äiti tulee ja menee.

Tämän sanottuaan hän parahtaa:

– Kauheaa, kuulostan joltain superihmiseltä! En ole superihminen, joka tekee kaiken aina terveys edellä.

"Läpinäkyvyys on yksi johtajan tärkeimmistä ominaisuuksista"

Lounas on syöty ja Pipan tekisi mieli päästä tuulettamaan aivoja ulos, mutta aika ei anna kävelylenkille periksi. Paperitöitä riittää ja perjantai­päivän päätteeksi pitää silmäillä ensi viikkoa.

Maanantaina on johtoryhmän kokous, joka vaatii valmistautumista.

Matkalla työhuoneelle Pippa piipahtaa vaihtamaan sanan koronarokotuksista terveys­aseman toimistosihteerin kanssa. Laukka kiittää naista korvaamattomaksi.

– Minulla on taitavia alaisia, joita on ilo johtaa. Ja sitähän työni käytännössä pitkälti on, esihenkilönä olemista. Yhtenä johtajan tärkeimmistä ominaisuuksista pidän läpi­näkyvyyttä. Se on luottamuksen perusta. Lisäksi on pysähdyttävä rupattelemaan, kuunneltava ja oltava läsnä.

Pippa Laukan puheesta kuuluu innostus ja palo työtä kohtaan. Hän sanoo, että kun menee intohimo edellä, tekemisestä ei tule tahmeaa.

"Muistan hyvin ajat, jolloin Suomessa ei ollut yhtään naista johtavana ylilääkärinä."

Hän kokee olevansa terveysjohtajana nyt omassa elementissään, mutta…

– En ajattele, että päädyn tästä työstä johonkin loppusijoituspaikkaan. En liioin koe tätä työtä urani huipentumana, vaikka muistan hyvin ajat, jolloin Suomessa ei ollut yhtään naista johtavana ylilääkärinä.

– Jos minulle tulee jonain päivänä olo, että olen antanut kaikkeni, joku muu on parempi jatkamaan siitä. Osaan väistyä ja luopua asioista.

Pippa Laukka

  • Syntyi: 1970 Helsingissä.

  • Asuu: Helsingissä ja Vihdissä.

  • Perhe: puoliso sekä kolme tytärtä, joista vanhin on jo lentänyt pesästä.

  • Ura: Liikuntalääketieteen erikoislääkäri, Helsingin yliopisto 2005. Työskentelee perusturvakuntayhtymä Karviaisen terveysjohtajana. Toimii myös Suomen naisten jalkapallomaajoukkueen lääkärinä ja pitää yksityis­vastaanottoa Lääkärikeskus Aavassa. Tullut tutuksi Olet mitä syöt -tv-sarjan asiantuntijana ja keulakuvana. Nähtiin myös kilpailemassa Myyrä-ohjelmassa 2021.

  • Harrastaa: triathlonia ja potkunyrkkeilyä.

  • Ajankohtaista: ensi vuoden alusta Pippa Laukka vastaa Avun lukijoiden terveys- ja hyvinvointikysymyksiin Apu-klinikka -palstalla.

Meikki: Tiina-Maria Valanti.

Kirjaudu ja lue
Haluatko lukea koko jutun?
Voit jatkaa lukemista kirjautumalla palveluun. Lukeminen on maksutonta.
Kommentoi »