
Lassi Alanen: Tässä ovat Pikkuleijonien MM-joukkueen merkittävimmät ja mielenkiintoisimmat yksilöt
Valokeilassa: Lasse Boelius, Matias Vanhanen, Patrik Kerkola, Max Westergård, Vertti Svensk ja Atte Joki.
Pikkuleijonat lähtee Texasissa, Yhdysvalloissa pelattaviin alle 18-vuotiaiden MM-kisoihin kaksijakoisista lähtökohdista.
Kahdet edelliset kisat ovat päättyneet kitkeriin puolivälierätappioihin, vaikka etenkin viime vuonna Suomi sai jalkeille materiaaliltaan varsin kilpailukykyisen joukkueen. Tämänvuotinen kisajoukkue on sen sijaan paperilla selvästi tavallista ohuempi, itse asiassa yksi ohuimmista Pikkuleijonien lähihistoriassa. Tämä tuskin tulee yllätyksenä, jos on yhtään seurannut, kuinka heikolta ensi kesän varaustilaisuus suomalaisittain näyttää.
Toisaalta Ruotsissa pelatusta helmikuun viiden maan U18-turnauksesta Pikkuleijonat otti yllättäen turnausvoiton. Se voitti kolme neljästä pelaamastaan ottelusta maalierolla 14–8 ja otti kookkaan päänahan isäntämaa Ruotsista turnausvoiton ratkaisseessa ottelussa.
Kokonaisuudessaan 2007 syntyneiden ikäluokan menestys on viime vuosina ollut kuitenkin varsin laihaa, joten on hyvin mahdollista, että kyseessä oli vain yksittäinen tähdenlento ja MM-kisoissa on edessä karu paluu todellisuuteen. Toisaalta helmikuun turnaus myös näytti, että kurinalaisella viisikkopuolustamisella, laadukkaalla maalivahtipelaamisella ja ripauksella onnea Suomi kyllä pystyy laittamaan kampoihin turnauksen parhaillekin maille.
Käyn tässä jutussa läpi Pikkuleijonien MM-joukkueen merkittävimmät ja mielenkiintoisimmat yksilöt, jotka tulevat näyttelemään isoa roolia siinä, pystyykö Suomi parantamaan viime vuosista ja etenemään tänä vuonna aina mitalipeleihin saakka.

Lasse Boelius
Lasse Boelius on ollut suomalaisittain tulevan kesän varaustilaisuuden kärkinimi kauden alusta saakka. Ässät-puolustajalle kertyi kuluneella kaudella jo hieman Liiga-kokemusta, vaikka valtaosa kaudesta kului vielä U20 SM-sarjan puolella. Seurajoukkuetasolla Boeliuksen kausi oli jokseenkin epätasainen, mutta maajoukkuetasolla ääni kellossa on ollut toisenlainen. Esimerkiksi helmikuun turnauksessa hän oli kenties koko tapahtuman parhaiten esiintynyt puolustaja, ja jätti otteillaan taakseen esimerkiksi kaikki ruotsalaiset kollegansa. Koko maajoukkuekaudenkin osalta hän on kisoihin lähdettäessä lähes piste per peli -tahdissa.
Boeliuksen valttikortti on hänen luistelunsa, joka on sulavaa, tasapainoista ja tarvittaessa myös räjähtävää. Kun tähän yhdistää varsin hyvät kiekonkäsittelytaidot, on paketti teknisesti erittäinkin lupauksia herättävä. Ykkösylivoiman viivamiehen paikkaa tulevissa kisoissa miehittävältä Boeliukselta löytyy myös varsin hyvä laukaus, ja liikkuvuutensa ansiosta hän pystyy nousemaan tukemaan hyökkäyksiä, ehtien silti ajoissa takaisin omiin. Parhaimmillaan hän on laadukas tekijä myös puolustussuuntaan ja pystyy kontrolloimaan otteluita monipuolisuudellaan. Etenkin jos turnaus on erittäin onnistunut, näen hänet mahdollisena kakkoskierroksen varauksena.

Matias Vanhanen
Jos Boelius on ollut Pikkuleijonien puolustuksen kantava voima tämän kauden osalta, hyökkääjien puolelta tämä titteli kuuluu Matias Vanhaselle, joka johtaa Pikkuleijonien pistepörssiä koko kauden osalta, vaikka hänellä on yksi turnaus vähemmän pelattuna moneen muuhun verrattuna. Liiga-debyyttinsä HIFK-paidassa joulukuun alussa tehnyt laituri oli tällä kaudella myös yksi U20 SM-sarjan parhaita ja tehokkaimpia pelaajia.
Vanhasen pelikäsitys ja syöttötaidot erottavat hänet muista tämän joukkueen hyökkääjistä. Hänellä on vahva kyky rytmittää peliä ja löytää murtavia syöttöjä ykkössektoriin. Koossa ja fysiikassa hän antaa eittämättä tasoitusta ja myös NHL-varaus näyttää tämän vuoksi hyvin epävarmalta, mutta samalla Vanhanen ei pelkää kontaktia eivätkä kamppailutilanteet jää kiinni asenteesta. Vaikka Pikkuleijonien avain menestykseen löytyy kurinalaisesta viisikkopelaamisesta, täytyy sen myös tehdä tarvittavat maalit, ja tässä Vanhasella tulee olemaan iso rooli niin tasaviisikoin kuin ylivoimalla. Näen hänessä potentiaalia aina kansainvälisen tason pelaajaksi myös miehissä.

Patrik Kerkola
Liiga-historiaa nuorimpana aloittavana maalivahtina viime kaudella tehnyt Patrik Kerkola lähti varauskauteensa yhtenä ikäluokkansa kärkivahdeista kansainvälisesti. Vaikka Kerkolan kausi ei ole ollut niin hyvä kuin ennen kautta olisi voinut odottaa, on se kuitenkin ollut nousujohteinen niin KalPan U20-joukkueen kuin myös U18-maajoukkueen tolppien välissä.
Kerkolan asema ikäluokkansa ykkösvahtina on säilynyt läpi kauden, vaikka myös Jooa Sammalniemi on aloittanut paljon otteluita ja pelannut joissain turnauksissa Kerkolaa paremmin. Helmikuun turnauksen voiton ratkaissut Ruotsi-ottelu oli kuitenkin vahva näyttö Kerkolan kyvyistä, ja hän oli 36 torjunnallaan Suomen voiton takuumies myös hiljattaisessa MM-harjoitusottelussa Sveitsiä vastaan. Nyt hänellä on erinomainen mahdollisuus vakuuttaa NHL-kykyjenetsijät siitä, että hän todella on yksi potentiaalisimmista tulevana kesänä varattavissa olevista eurooppalaisvahdeista.
Max Westergård
Kaksi edellistä kautta Ruotsissa kiekkoilleen Max Westergårdin otteet viimeisten kuukausien aikana ovat ylittäneet uutiskynnyksen myös Suomessa, kun hän nousi Frölundan SHL-joukkueen kokoonpanoon pudotuspeleissä ja pelasi paikoin myös kärkiketjujen minuutteja. Myös Ruotsin U20-pääsarjassa Westergård oli tällä kaudella todella tehokas, yksi eniten pisteitä tehneistä varausikäisistä pelaajista. Maajoukkueessa hän on ollut 2007 syntyneiden ikäluokan kantavia voimia 15-vuotiaasta saakka.
Westergårdin ykkösvahvuus on hänen pelilukutaitonsa erityisesti kiekottomana. Hän osaa haistella mahdolliset tekopaikat maalinedustalta erittäin hyvin ja samalla pelata yhteen muiden taitavien pelaajien kanssa. Tämä ominaisuus on hyödyttänyt häntä merkittävästi myös seurajoukkuetasolla, kun hän on päässyt pelaamaan viime vuodet superlupaus Ivar Stenbergin rinnalla niin SHL:ssä kuin junioritasoilla.
Myös Westergårdin luistelu ja kokonaisvaltainen pelaaminen ovat menneet kauden aikana eteenpäin. Vanhasen ohella hän tulee olemaan tässä turnauksessa Suomen tärkeimpiä hyökkääjiä, jonka tuloksentekokyky on edellytys Pikkuleijonien menestymiselle. Westergårdin NHL-osakkeet ovat olleet viime kuukaudet nousussa SHL-otteiden myötä, ja onnistuneista kisoista hän saisi tähän päälle vielä jonkin verran lisäbuustia.
Vertti Svensk
Suomen kolme ensimmäistä puolustajaparia tulevat hyvin todennäköisesti pitämään sisällä kolme puolustajaa, jotka ovat varauskelpoisia vasta kesällä 2026. Heistä 2008 syntyneet Samu Alalauri ja etenkin Juho Piiparinen ovat keränneet toistaiseksi isommat otsikot, mutta loppuvuodesta 2007 syntynyt Vertti Svensk saattaa nousta heistä Suomelle tärkeimmäksi tätä turnausta ajatellen. Helmikuun turnaus oli Svenskin läpimurtotapahtuma; vaikka hän ei vielä räjäyttänyt pankkia tehojen muodossa, hän oli useissa otteluissa Suomen parhaita puolustajista, joissain jopa paras.
Svensk saattaa hyvinkin olla luistelijana puolustuksen kyvykkäin, jopa Boeliustakin parempi. SaiPaan heti kuluneen kauden alkupuolella JoKP:sta siirtynyt puolustaja on räjähtävä ja vauhtiin päästessään myös erittäin nopea, pystyen luikertelemaan irti kärkikarvaajista ja ristiaskelia hyödyntämällä kuljettamaan pelivälineen yli keskialueen. Luistelu on Svenskille myös puolustuksellinen ase, jonka avulla hän pystyy reagoimaan tilanteisiin nopeasti ja iskemään vauhdikkaasti kiinni vastustajien iholle. Vahva MM-turnaus tekisi hänestä entistäkin mielenkiintoisimman seurattavan pelaajan ensi kautta ajatellen. En ihmettelisi, jos hän pelaisi ainakin osittain Liigaa jo ensi kaudella.
Atte Joki
Keskikaista ei lähtökohtaiesti ole näissä kisoissa Suomen suurimpia vahvuuksia, mutta sentteriosaston edustajista etenkin Atte Joki on herättänyt kiinnostusta myös NHL-seuroissa. Tapparasta Lukkoon muutama vuosi takaperin siirtynyt hyökkääjä on tällä kaudella ollut Pikkuleijonien tehokkain maalintekijä ja auttoi raumalaisseuran U20-joukkueen palaamaan keväällä mestaruuskantaan.
187-senttinen Joki mahtuu perinteisen, työteliään kahden suunnan sentterin muottiin. Hän kamppailee, karvaa ja riistää kiekkoja, ei luista puolustusvelvoitteistaan ja pyrkii pelaamaan nopeasti niin kiekollisena kuin kiekottomana. Ajoittain häneltä voi nähdä myös yksittäisiä oivaltavia syöttöjä, mutta ne ovat lähinnä bonusta kaiken muun päälle.
Teknisesti Joen luistelu ei ole täydellistä, mutta häneltä löytyy enemmän nopeutta moniin muihin tämän joukkueen hyökkääjiin verrattuna. Pelityylinsä ansiosta myös Joki saattaa pelata merkittävissä määrin Liigaa jo ensi kaudella. Tässä joukkueessa hän tulee pelaamaan todennäköisimmin kakkossentterinä ja saamaan merkittävää vastuuta myös erikoistilanteissa.