Petteri Sihvonen paljastaa SaiPan huijauksen, joka murskasi KalPan – "Helminen puijasi Karjalaista"

SaiPa aloitti finaalit vakuuttavasti voittamalla KalPan vieraissa murskalukemin 6–2. Juuso Heikkilä nousi yllättäväksi sankariksi tekemällä hattutempun, ja SaiPan kone käynnistyi toden teolla toisessa erässä. Lasse Lappalainen vei KalPan toisessa erässä johtoon, mutta SaiPa vastasi pikatahdilla. Heikkilän ja Antti Kalapudaksen maalien välissä kului vain 16 sekuntia. Kolmannessa erässä SaiPa karkasi lopullisesti, kun Heikkilä, Ville Petman ja Kalapudas viimeistelivät osuman mieleen.

Aition jääkiekkoanalyytikko Petteri Sihvonen näkee ottelussa ison kuvan: SaiPan taktisen nokkeluuden ja KalPan virhearvioinnin.

– Sanon ison kuvan, ensin läpi runkosarjan ja nyt läpi pudotuspelien SaiPan vastustajat ovat ajatelleet, että SaiPaa vastaa voi rohkeasti paineistaa, vaikka sitten myöhässä. Ei voi! Näyttää, että tämä jatkuu finaalisarjassa KalPan puolelta, Sihvonen toteaa.

KalPa on Sihvosen mukaan pyrkinyt varautumaan SaiPan pelitapaan. Paino sanalla pyrkinyt.

– KalPan päävalmentaja Petri Karjalaisella tosin on nyt pelisuunnitelma, miten Raimo Helmisen SaiPan pitkä syöttö pelataan pois. Ykkönen antaa paineen, kakkonen kärkkyy, kolmas pysyy pelin alla, jos pysyy, ja pakit merkkaavat kärkkyjiä. Eli ikään kuin kolme "topparia" pelaa alla ja kaksi paineistaa. Kyllä, kyllä, mutta mitä hyötyä on koko ajan paineistaan kahdella, mitä se tuottaa? Joo, riistoja silloin tällöin, mutta kaiken aikaa riski kasvaa sille, että jossain kohtaa puolustuksen pohja pettää. Kuten nyt SaiPan 1–1-tasoitusmaalissa.

SaiPan pärjäävä Johtavan mukaan niukemmalla kiekonhallinnalla varsin tehokkaasti.

– Helmisen SaiPa tulee toimeen vähällä kiekkokontrollilla, jopa alhaisella maaliodottamalla. TPS, HIFK, Lukolle ja nyt KalPalle lankeava reima määrä kiekkokontrollia on myös sudenkuoppa. On tuntua peliotteesta, joka sitten näkyy eräänlaisena Pyrrhoksen voittona, Sihvonen sanoo.

SaiPan pelissä on Sihvosen mukaan lisäksi taktisia ulottuvuuksia, joita yleisesti ei tunnisteta.

– SaiPa on ovela. Yleisesti luullaan, ettei SaiPa pelaa trapia, kyllä pelaa! Ne ovat sellaisia nopeasti organisoituja keskialueen ansoja, niillä SaiPa pitää viisikkonsa tiiviinä, ensimmäisessä erässä SaiPa pelasi kuusi kappaletta, toisessa erässä viisi ja kolmannessa 11 trapeja. KalPa pelasi omia trapeja ensimmäisessä erässä viisi, toisessa kaksi ja kolmannessa kolme kappaletta. KalPan trapeissa oli viljalti turhaa ylenmääräistä itseluottamusta niin, että niissäkin ne vähintään kaksi, usein jopa kolme pelaajaa ajoivat vastaan.

KalPan pelitavassa Sihvonen havaitsee ongelmia. Näin jatkamalla se tuskin Suomen mestaruutta tulee voittamaan.

– KalPa pelasi kohtuullista, mutta sittenkin hieman puolivillaista kiekkokontrollia, puolivillaisuus tulee pyrkimyksestä pelata nopeaa kiekkokontrollia, ja joka tapauksesta tästä asetelmasta ei missään tapauksessa synny niin hyvää pelaamisen rakennetta, että KalPa voisi koko ajan paineistaa SaiPaa nyt nähdyllä tavalla.

Sihvonen kiinnittää huomiota Karjalaisen valintoihin. Samaan miinaan ovat jo astuneet muutkin.

– Petri Karjalaiselta esikuntineen on jäänyt tajuamatta sama, joka meni ohi Ville Peltoselta esikuntineen ja Tomi Lämsältä esikuntineen, että SaiPaan purisi parhaiten perinteinen 1-4-trap. SaiPa ei ole ollenkaan viivelähtöjen joukkue, joten sen pitäisi antaa tai lähes pakottaa pelaamaan viivelähtöjä.

Sihvonen on asiastaan varma: Helminen voitti taktisen taistelun selvästi Karjalaista vastaan.

– Odotin ennen peliä, kumman peli-identiteetti sulattaa toisen peli-identiteetin, kumpi vetää toisen mukaan omaan peli-identiteettiin, kumpi höynäyttää toista, ja tässä ei ole kahta sanaa, SaiPa höynäytti KalPaa, Helminen puijasi Karjalaista.

SaiPan puolustuspelaaminen saa kiitosta.

– SaiPan puolustusalueen puolustuspelistä on sanottava se, että se on loistavaa. Tässäkin, joistakin maalipaikoista huolimatta KalPa sai perusteetonta itseluottamusta hyökkäysalueen rotaatiopelistään. SaiPan laiturit pelaavat hienosti aluetta eivätkä lähde seuraamaan KalPan pakkeja näiden kurkatessa syvälle. Vastaavasti SaiPan alakolmiossa pelaavat pakit ja sentteri osaavat noukkia hienosti uudestaan hieman myöhemmin pakin paikalla käväisseen äsken pitämänsä KalPan hyökkääjän.

Sihvonen arvioi, että pallo on nyt Karjalaisella. Hänen on keksittävä jotain muuta päihittääkseen hurmosmaista kevättä pelaavan SaiPan.

– SaiPalle sopii oikein hyvin, että lauantaina KalPa jatkaa pidäkkeetöntä prässäämistään jopa kuopiolaisten trapin sisällä, kahdella, kolmella vastaan hellurei. Sekin sopii SaiPalle, ettei KalPa keskity huolella syöttelemään SaiPan karvaajien ohi lavasta lapaan.

Sihvonen antaa lopuksi tunnustusta SaiPan pelaajien henkiselle ylivoimalle.

– SaiPan pelaajien itseluottamusta voi vain ihailla. Se ei murentunut ollenkaan, vaikka KalPa näennäisesti hallitsi ottelua alun puolitoista erää. Toistan vielä, Saipa ei tarvitse määrällistä pelinhallintaa, sille riittää hetkittäinen laadullinen pelinhallinta. Sitten sieltä iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta joku Juuso Heikkilä SaiPasta hattutempun. Ja Kari Piiroinen hoitaa maalilla kaiken tarvittavan.

– Odotan vesi kielellä, miten lauantaina Helmisen SaiPa jatkaa omaa peliään, mutta mikä on Karjalaisen KalPan vastaus, Sihvonen päättää.

Finaalisarja jatkuu lauantaina Lappeenrannassa. Historiansa ensimmäistä Suomen mestaruutta jahtaavat joukkueet tarvitsevat unelmansa toteutumiseksi neljä otteluvoittoa.