Petteri Sihvonen lähettää tylyt terveiset Liigan keltanokkavalmentajalle: "Valejääkiekkoa!"
Peli näyttää kaiken. Petteri Sihvonen otti armottomaan käsittelyynsä lauantai-illan kaikki ottelut: Kärpät-Tappara, Ilves-KooKoo, JYP-K-Espoo, Lukko-Ässät, Pelicans-SaiPa, Jukurit-KalPa ja TPS-Sport.
Katsoin lopulta SM-liigan lauantaikierroksen kaikki seitsemän ottelua alusta loppuun. Teen seuraavassa hieman taiteelliset ja kokonaisvaltaisuutta korostavat huomioni otteluista. Valpas lukija saa kiinni kunkin ottelun tärkeimmästä, käänteen tekevästä solmukohdasta.
”Kun sitten Kärppien olisi pitänyt ottaa omansa eli pisteet ottelusta, pelaajien mielentila ei kyennyt muuttumaan tasaiseksi, käytännölliseksi ja voittavaksi.”
Kärpät-Tappara 2–4
Miesmuistiin Tappara ei ole ollut niin huono, mitä se oli lauantai-iltana Raksilassa. Aivan kuin Rikard Grönborg olisi saanut pelaajansa jopa pelkäämään valmentajaansa, omaa pelaamistaan ja suoritustaan. Voitto Kärpistä oli Tapparalta väärin voitettu.
Petri Matikainen oli jälleen valmistanut joukkueensa hyvään iskuun. Vaan oliko siinä jokin mennyt yli? Oli. Se, että Kärpät onnistui prässillään tuhoamaan lähes kokonaan Tapparan pelinrakentelun, tuli lopulta maksuun myös Kärpille itselleen. Moinen prässi, niin kohtuullisen hyvän pelaamisen rakenteen päälle kuin se tulikin, vaati pelaajilta hurjaa mentaliteettia. Kun sitten Kärppien olisi pitänyt ottaa omansa eli pisteet ottelusta, pelaajien mielentila ei kyennyt muuttumaan tasaiseksi, käytännölliseksi ja voittavaksi.
”Ilveksen hyökkäävien pelaajien sijaintien edes hieman pettäessä KooKoo sai käyntiin ja otetta nerokkaan kääntöpelinsä myötä.”
Ilves-KooKoo 1–2 (VL)
Tommi Niemelän Ilves sai ja ei saanut omaa pelitapaansa esiin kunnolla Jouko Myrrän KooKoota vastaan. Ilves pelasi ikään kuin puoliksi omaansa, vain puoliksi, koska se ei sittenkään saanut tylsymään KooKoon pelaamista, KooKoo pääsi kuin pääsikin pelaamaan omin ehdoin.
Sanalla sanoen Ilves uskoi liikaan itseensä ja etenkin hyökkäysvoimaansa, se tarkoitti käytännössä sitä, ettei Ilveksen hyökkääminen sisältänyt kaiken aikaa riittävästi puolustusvalmiutta.
Ilveksen hyökkäävien pelaajien sijaintien edes hieman pettäessä KooKoo sai käyntiin ja otetta nerokkaan kääntöpelinsä myötä. Kääntöpelin ja riittävän kiekollisen pelaajan pelaajakohtaisen rytmittämisen myötä KooKoo tasasi peliotteen ja pelin hallinnan puntit ottelussa.
”Lopulta Pelicansin esitys särkyi SaiPan ollessa vain ja ainoastaan oma itsensä.”
JYP-K-Espoo 3–0
JYP pelasi viisaammin kuin K-Espoo. JYP luisteli vähemmän, se piti kiekkoa kitsaammin, viisikon sisällä pelaajien väliset etäisyydet olivat lyhyemmät, se pelasi espoolaisia ripauksen puolustusorientoituneemmin ja teki yhden ylivoimapelimaalin.
Näki, että jyväskyläläisillä oli koko sielu pelissä mukana. Ei ollut vara hävitä tätä ottelua. Tappio olisi tiennyt suurta vaaraa joutua playout-sarjaan Jukureita vastaan. Auki oleva SM-liiga, putoamisen vaara, sai JYPin pelaajat blokkaamaan kiekkoja, ottamaan mustelmia pohkeen ja takareiden reunaan.
Kahdesta ruotsalaisesta valmentajasta SM-liigassa Johan Pennerbornin JYP pelasi ja pelaa enemmän suomalaisittain. Jyrki Ahon K-Espoo ei pelannut yhtä säntillistä rytmiä kuin JYP pelasi.
Kiekko-Espoon saavutustarve ei ollut JYPin luokkaa. JYP sai tukea myös 3 600 hengen yleisöltään.
”Lukko kykeni määräämään Ässiä enemmän pelin tahdista ja rytmistä. Se teki pelivälineestä vallan välineen itselleen.”
Lukko-Ässät 2–0
Tomi Lämsän Lukko oli perjantain tapaan lauantaina edellä Jarno Pikkaraisen Ässiä. Edellä kaikkineen.
Molemmilla joukkueilla on selkeä pelitapa. Ässät pelasi yksinkertaisemmin, Lukko hieman monimutkaisemmin, monipuolisemmin on oikea sana.
Lukko kykeni määräämään Ässiä enemmän pelin tahdista ja rytmistä. Se teki pelivälineestä vallan välineen itselleen.
Kummankin alivoima onnistui torjumaan toisen ylivoiman. Ero Lukon hyväksi syntyi tasakentällisin. Ässät pyrki enemmän tuhoamaan, kun taas Lukko rakentamaan.
Monet puntit olivat kuitenkin melko tasan lauantai ottelussa Raumalla. Lukon monipuolisempi, enemmän kiekkokontrollia tuottava pelitapa kera ripauksen parempien pelaajien jätti Ässät nuolemaan tappioiden haavojaan.
”SaiPa oli Saipa, sama SaiPa, mitä se on ollut läpi kauden.”
Pelicans-SaiPa 3–4
Pelicansin tuore päävalmentaja Sami Kapanen oli selvästi problematisoinut pelaajilleen Raimo Helmisen SaiPan jatkuvasti päälle vyöryvän prässin. Kapanen ja pelaajat eivät onnistuneet viemään asiaa rennosti perille. SaiPa otti kuin ottikin peliotteen itselleen – juuri kyseisellä prässillä. Pelicansin pelaajilla prässistä selviäminen meni ajatuksen puolelle, se ei tullut rennosti selkärangasta.
SaiPa oli SaiPa, sama SaiPa, mitä se on ollut läpi kauden; hieman pystyyn peliä pakottava hurjilla pelaajien uudesti syntyneillä itseluottamuksilla operoiva SaiPa. Helminen ja SaiPan pelaajat olivat liikaa Kapaselle Pelicansin pelaajille.
Näytti, että Kapanen oli pumpannut pelaajansa kovan luokan pelivalmiuteen psyyken puolella. Yhtälö on hankala, koska haaste – se SaiPan prässi ja sitä seuraava myrsky, hyökkäysalueen hyökkäyspeli – olisi vaatinut enemmän kylmäpäistä ovelaa ja organisoitua syöttelyä kuin kovaa yrittämistä.
Lopulta Pelicansin esitys särkyi SaiPan ollessa vain ja ainoastaan oma itsensä.
Toki pelistä tuli lopulta hyvin tasainen näytelmä. Juoni meni niin, että hieman paremmalla itseluottamuksella, ”omalla pelitavalla”, yhden ylivoimapelimaalin ja ehkä ripauksen paremmalla maalivahtipelillä lappeenrantalaiset onnistuivat ryöstöretkellään Lahteen.
”Virtanen vaikuttaa teknisesti ilmaisten jonkinlaiselta Dufvan omais- tai saattohoitajalta.”
Jukurit-KalPa 2–9
Kalpa oli hävinnyt edellisellä kierroksella kivuliaasti kotonaan K-Espoolle ja Jukurit vuorostaan voittanut onnekkaasti SaiPan Kisapuistossa. Asetelmassa oli ukkosmyrskyn merkit ilmassa jo ennen ottelua. KalPa kun tahtoo päästä runkosarjan päätteeksi peräti neljän sakkiin.
Jonne Virtasen Jukurit pelaa ja pelasi myös KalPaa vastaan hieman sellaista valepelitapaa, valejääkiekkoa. Se on ikään kuin näön vuoksi paikoin jopa haihattelevaa kiekkokontrollilätkää. Virtasella on ollut täysi työ kilvoitella ja saavuttaa kuutta voittoa päävalmentajan SM-liigassa. Kuusi voittoa on kai jonkinlainen kipuraja valmentajan maineen kannalta.
Marko Tuomaisen komennossa Jukurit ei olisi romahtanut KalPalle 2–9. Tuomainen olisi ollut uskottava valmentaja viemään Jukurit playout-sarjaan ja siitä mahdollisesti Risto Dufvan Jokereita vastaan karsintasarjaan. Virtanen vaikuttaa teknisesti ilmaisten jonkinlaiselta Dufvan omais- tai saattohoitajalta.
Petri Karjalaisen KalPa ei tuntenut sääliä Kalevankankaalla. Kuopiolaisten pelaajat nauttivat sydämensä kyllyydestä antaessaan kunnon karttukylpyä Jukureille. Nyt ei vain "naatittu", lisäksi "laakastiin".
”TPS pakotti Sportin ikään kuin ulos taktisesta kuorestaan mittaamaan pelaajien taito- ja tahtotasoa 1 vs.1”
TPS-Sport 3–2
Back-to-back -pelit pistein 5–1 TPS:lle Vaasan Sportia vastaan. Tommi Miettisen Palloseura ajoi itsensä pisteen päähän Juuso Hahlin Sporttia sarjataulukossa, vaasalaisilla on yksi peli enemmän pelattuna kuin turkulaisilla. Ennen tuplapelejä pisteet sarjataulukossa olivat vaasalaisten hyväksi 77–72, nyt tilanne on 78–77.
Perjantaina ja etenkin lauantaina kävi ilmi, että Miettisen TPS:llä on jäänyt kauden mittaan piippuun, nyt sitä vajaata suoritusta saatiin täydemmäksi. TPS pelasi pelaajien osalta sitoutuneesti ja taistellen, pelitapa oli monipuolinen. Sävyisä ja rytmikäs. Sport oli aivan kuin koko ajan hieman jäljessä. Ei paljoa, mutta hieman.
TPS pakotti Sportin ikään kuin ulos taktisesta kuorestaan mittaamaan pelaajien taito- ja tahtotasoa 1 vs.1. Kun näin kävi, Sport jäi aavistuksen jälkeen. Tuossa oli se lasikatto, johon Hahlin Sport on läpi kauden uudestaan ja uudestaan törmännyt. Kun sen olisi pitänyt vielä pikkuisen lisätä taktiikka taktiikkaan, se ei ole onnistunut siinä. Kiekonhallinta meni lauantaina tasan, kun ottaa huomioon, että TPS:llä oli pari jäähyä enemmän. Perjantaina Kuparisaaressa kiekonhallinnan voitti TPS. Näillä kiekkokontrolliprosenteilla TPS tienasi viisi pistettään, Sport jäi yhteen.
