Petteri Sihvonen avaa miksi Mikko Rantasen NHL-ura on nyt vedenjakajalla – "Ero on kuin yöllä ja päivällä"
Petteri Sihvonen näki Mikko Rantasen Carolina-debyytissä jo hyviä signaaleja Sebastian Ahon kanssa. Samalla hän varoittaa: Rantasen ympärillä on paljon mullistuksia.
Aition jääkiekkoanalyytikko Petteri Sihvonen katsoi tuoreeltaan Mikko Rantasen tulikasteen uudessa seurassaan Carolina Hurricanesin nutussa. Sihvonen kertoo nähneensä lupaavia merkkejä Coloradosta shokkisiirron tuoreeltaan tehneen Rantasen Carolina-debyytissä, vaikka suomalaistähti jäi ilman tehopistemerkintöjä New York Islandersia vastaan hävityssä ottelussa.
Rantanen kellotti ottelussa vajaa 19 minuuttia peliaikaa ja pelasi toisen suomalaistähden, Sebastian Ahon, kanssa ykkösketjussa. Islanders vei ottelussa voiton lukemin 3–2 Brock Nelsonin jatkoaikaosuman siivittämänä.
– Eräs joukkuepallopelien korkein luokka on siinä, kun kaksi pelaajaa alkaa pelata sellaista peliä, jossa kummallakin on siinä pelin tuoksinassa "silmät selässäkin" toisen pelaajan sijainnin ja aikeiden suhteen. Tähän luokkaan Rantanen ja Aho voivat yltää, Sihvonen uskoo.
– Jo ensimmäisessä ottelussa oli korkeimman luokan parityöskentelystä merkkejä. Enemmän niin päin, että Aho ruokki muutamin nerokkain ylimääräisin syötöin Rantasta. Rantanen taas haki Ahon suuntaan sellaisia mukavia lyhyitä peliä edistäviä syöttöjä hyökkäysalueen hyökkäyspelissä. Oli todella lähellä, ettei Rantanen avannut maalitiliään jo Islandersia vastaan.
Sihvonen havaitsi ja tulkitsi Sebastian Ahon nauttivan uudesta ketjukaveristaan.
– Vaikka Aho piti pelipokerinsa hyvin ulospäin, hänestä aisti, että hän nautti pelata Rantasen kanssa, se selvästi inspiroi häntä. Ja sekin on sanottava, että oli hyvä, ettei Ahon sinänsä tarvinnut muuttamalla muuttaa omaa pelaamistaan Rantasen takia, hänen oma pelaamisensa kuva on niin vahva.
”Nyt Carolinassa on tehtävä taikoja ja tehoja vähemmistä tilaisuuksista.”
Vaikka moni asia näyttää teoriassa paperilla hyvältä Rantasen Carolina-siirron osalta, Sihvonen näkee Rantasen siirtymisessä Coloradosta Carolinaan myös tiettyjä haasteita. Suurin sopeutumista edellyttävä muutos on joukkueiden erilaisessa pelifilosofiassa.
– Päävalmentaja Jared Bednarin Avalanche pelaa rytmitettyä viisikkopeliä kaistoilta ja kenttätasapainolla, se on eräänlaista NHL:n Meidän peliä. Kun taas Rod Brind'Amourin Hurricanes pelaa enemmän pystysuunnan lätkää, niukalti rytmiä ja hyökkääjien kaistoilla pysymistä on vain siteeksi. Ero pelitavoissa on lähes kuin yöllä ja päivällä.
Pelitavan muutos voi vaikuttaa merkittävästi Rantasen peliin, Sihvonen arvioi.
– Rantanen hyötyi aivan valtavasti Bednarin pelitavasta. Tohdin sanoa, että edellisessä seurassaan Rantanen sai säännöllisesti ja säännönmukaisesti tietyllä tavalla kiekon jatkuvasti itselleen. Brind'Amourin pelitavassa niin ei tule käymään. Toivottavasti tuo ei turhauta Rantasta. Nyt on sitten tehtävä taikoja ja tehoja vähemmistä tilaisuuksista.
Myös keskushyökkääjän vaihtuminen Nathan MacKinnonista Sebastian Ahoon aiheuttaa muutoksia.
– Sebastian Aho on pelinero. Hän on tehnyt suorastaan taidetta Brind'Amourin pelaajan kannalta vapaasta ja väljästä pelitavasta. Sanoisin, että Aho ei ole keskushyökkääjä, hän on hyökkääjä, vieläpä eräänlainen vapaan roolin hyökkääjä. Kun taas MacKinnon on melko perinteinen sentteri.
”Saattaa olla, että tämä senttereiden ja pelitavan ero vähentää Rantasen mahdollisuuksia tehdä pisteitä.”
Miten tämä kaikki tulee sitten vaikuttamaan Rantasen kykyyn tehdä tulosta. Coloradossa Rantanen on ahnehtinut tehopisteitä kovalla kädellä, mutta miten on Carolinassa? Sihvonen pitää mahdollisena jopa Rantasen pistetahdin vähenemisen, mutta näkee siinäkin hopeareunuksen.
– Saattaa olla, että tämä senttereiden ja pelitavan ero vähentää Rantasen mahdollisuuksia tehdä pisteitä. Tosin varmaa se ei ole. Nimittäin MacKinnon ei ruokkinut ylimääräisin "silmät selässä" -syötöin Rantasta. Heidän välisensä syöttöketjut olivat pitkälti seurausta siitä pelin luonnollisesta virrasta, miten Avalanchen peli rullasi, Sihvonen sanoo.
Sihvonen kiinnitti huomiota myös puolustajien merkitykseen.
– Eikä uudessa seurassa Rantasen alla pelaa Cale Makarin tasoisia pakkeja. Onhan Carolinassa toki Shayne Gostisbehere, Brent Burns ja Dmitri Orlov, mutta kun pelitapa ei mahdollista sitä pelin rytmittämistä siitä niin kutsutusta Makarin toimistosta ylemmin viivelähdöin. Hurricanesissa lähes jokainen huippupelaaja joutuu antamaan kärkivastustajille tasoitusta johtuen Brind'Amourin viidakkolätkästä.
Luonnollisesti myös ylivoimapeli uudessa joukkueessa asettaa Rantaselle uuden asetelman.
– Rantasen normaali sauma tehdä tulosta on tietysti ylivoimapelissä. New York Islandersia vastaan Rantanen pelasi omasta maalivahdista nähden oikealla siivellä, Aho vasemmalla, viivassa oli Gostisbehere sekä keskellä ja maaliedustoilla Seth Jarvis ja Andrei Svetšnikov. Minä en pidä Ahon ja Rantasen kummankin vasen käsi alhaalla pelaamista pulmana.
Sihvonen näkee Ahon ja Rantasen yhteispelissä myös mahdollisuuksia Leijonille.
– Asiahan ei minulle kuulu, mutta yksi mahdollisuus Antti Pennasella olisi peluuttaa Leijonissa 4 Nations Face-Off -turnauksessa Rantasta ja Ahoa laituriparina jonkun nohevan sentterin kanssa.
