Petteri Sihvonen antaa välittömästi lahjomattoman tuomionsa: Saiko Mikko Manner Liigan pohjanoteerauksen peliin mitään ryhtiä?
Aition jääkiekkoanalyytikko Petteri Sihvonen katsoi Mikko Mannerin ensimmäisen pelin HPK:n valmentajana. Näkyikö pelin periaatteissa mitään muutoksia?
HPK on viime päivinä ollut kohujen ja kriisiotsikoiden keskellä. Seura hoiti kömpelösti ja onnettomasti viestinnällisesti päävalmentajanvaihdoksensa, mutta lopputulos on joka tapauksessa sama: Matias "Maso" Lehtosen aika päävalmentajana on ohi ja kapula on vaihtunut Mikko Mannerin käteen.
Mannerin ensimmäinen peli HPK:n päävalmentajana oli Petteri Sihvoselle oikea analyytikon makupala. Oliko mikään muuttunut Liigassa hätää kärsimässä olleen HPK:n osalta vai ei?
TPS vei lopulta ottelun nimiinsä voittolaukauskilpailun jälkeen 6–5. Sihvonen ei kuitenkaan analysoi tulosta, vaan peliä ja käy sen läpi erä erältä.
– Ensimmäisessä erässä näytti, ettei HPK ollut äkillisesti edistynyt missään pelaamisen osa-alueella Mikko Mannerin johdolla sitten Lehtosen potkujen. Päinvastoin pelitapaan näyttäisi otettu mukaan ns. ylijuoksut omalta alueelta hyökätessä, se on taktisesti selvä heikennys entiseen. Kerhon pelaajat olivat todella aneemisia ensimmäisessä erässä, Sihvonen sanoo.
Toiseen erään Mannerin HPK näytti Sihvosen mukaan kuitenkin jotakin sellaista, mitä Lehtosen johdolla ei juuri koskaan saatu aikaan.
– Erätauolla oli selvästi käynyt Mannerilta tiukka käsky hyökkääjien nostaa karvauspeliään ja pakkien kääntää peliä ylöspäin nopeammin. Tämä HPK:n nykäisy jätti TPS:n pitkäksi aikaa telineisiin. Taktinen veto oli erinomainen siirto Mannerilta. Ensimmäisen erän 1–0-tappiotilanne oli äkillisesti 2–1-johto Kerholle, Sihvonen sanoo.
Vaikka moni HPK:n pelaaja kuten onnistui napsimaan pisteitä hämeenlinnalaisille harvinaisessa viiden maalin illassa, se ei sokaise Sihvosen arvioita.
– HPK:n muodonmuutos ensimmäisen ja toisen erän välillä oli silmiinpistävä. Mutta. Kerhon kokoonpanossa on sellaisia niukin naukin liigatason pelaajia kuten Lundell ja Kukkonen, joiden heikko henkilökohtainen pelaaminen palautti peliotteen, hallinnan ja tuloksen TPS:lle. Kolmanteen erään lähdettiin TPS:n 3–2-johdossa, Sihvonen paaluttaa.
”Tällainen pelaaminen tulee ennemmin tai myöhemmin tiensä päähän Kerhon pelaajamateriaalilla.”
Kolmanteen erään Manner lähetti jälleen hyökkääjänsä prässäämään ja jatkopelejä pelaamaan kärkkäinä. Tästä rohkeudesta syntyi Korhosen 3–3-tasoitus erän alussa. Samoin Korhosen 4–3-alivoimamaali oli seurausta rohkeudesta, tällä erää alivoimakarvauksen aloitteellisuudesta.
– Oli Mannerilta viisasta sallia viisikoiltaan läpi kolmannenkin erän, myös johtoasemassa, viljellä aktiivista prässiä. Tosin TPS:n 4–4-tasoitusmaalissa tuo uhkapeli maksoi maalin. Kerhon 5–4-johtomaali alustettiin sekin voimakkaalla prässipelillä. Kunnes taas TPS:n 5–5-tasoitusmaalin alla oli HPK:n turhan korkealle asetettu trap, ja sen jälkeen vietiin Kerhon puolustusalueen puolustuspeliä, joka on ollut heikkoa koko syksyn, Sihvonen sanoo.
Sihvosen mukaan Mannerin voi sanoa tuoneen välittömästi HPK:hon oman valmentajapersoonsa karismaa sillä tavalla, että sen myötävaikutuksella hän sai pelaajiinsa liikettä, kamppailuvoimaa, aloitteellisuutta, uskoa ja energiaa. Tätä tällaista karismavalmentamista ei nähty Lehtosen aikakaudella ollenkaan HPK:ssa.
– Kauden jatkoa silmällä pitäen on vaikea uskoa, että tällainen pelaajien rohkaiseminen ja psyykkaaminen voisi riittää Kerholle siinä määrin, että se pääsisi pelkästään sillä nousemaan pudotuspelijunaan. Tällainen pelaaminen tulee ennemmin tai myöhemmin tiensä päähän Kerhon pelaajamateriaalilla. Joka tapauksessa oli tärkeää HPK:n kannalta, että jotakin muutosta Manner sai heti aikaan peli-ilmeeseen.
