Petteri Sihvonen äimän käkenä: Murska-arvio Liiga-finaalien toikkaroinnista – "Ei tunnistanut enää yhtään mistään"

SaiPa sai jatketuksi sensaatiomaista kauttaan hakemalla peräkkäisten pettymysten jälkeen jälleen merkittävän voiton niin sanotusti veitsi kurkulla. SaiPa voitti Kuopiossa KalPan, pilaten samalla kuopiolaisten mestaruusjuhlasuunnitelmat. Finaalisarja on nyt tilanteessa 3–2 KalPan hyväksi.

KalPa sai otteluun toivotun alun, kun kultakypärä Patrick Curry vei joukkueen johtoon avauserässä. Vieraat kuitenkin tasoittivat pelin hetkeä myöhemmin Saku Salmisen laukauksella. Suurin käänne nähtiin toisessa erässä, kun SaiPa iski 28 sekunnin sisällä kaksi maalia. Maalintekijöinä kunnostautuivat Roni Karvinen ja Mikko Petman. Lopulta SaiPa vei ottelun nimiinsä luvuin 4–2.

Aition jääkiekkoanalyytikko Petteri Sihvonen näkee KalPan veivailleen pelitapaansa silmittömällä tavalla.

– Petri Karjalaisen KalPa oli ennen viidettä finaalisarjan ottelua pelannut ensin kaksi kohtuullista, yhden surkean, sitten yhdeksän loistavaa ja nyt kotipelissään todella kehnon ensimmäisen erän. Erikoiseen paikkaan, kun koko sarja oli kotijoukkueelle katkolla, KalPa pelasi niin vähäverisesti kuin ikinä vain voi avauserän, Sihvonen taivastelee.

– Ydinongelma oli siinä, että KalPa palasi sarjan ensimmäisen ottelun liki pidäkkeettömään prässipelaamiseen kahdella paineistajalla.

Myös SaiPan pelitapa oli aggressiivinen, mikä johti villiinkin peliin.

– Raimo Helmisen SaiPa tuli Niiralan monttuun rinta rottingilla, niin ikään prässäämään ilman pelinlukua, joka olisi peruuttanut myöhästyvän prässin. KalPan 1–0-maalissa SaiPa paineisti KalPaa kolmella hyökkääjällä kuopiolaisten maalin taakse. Tämä hurlumhei-lätkä alkoi kuitenkin hiljalleen sataa ensimmäisessä erässä SaiPan suuntaan. KalPa yritti johtomaalinsa jälkeen hieman jäsentää pelaamistaan, mutta SaiPa oli haistanut veren.

Sihvonen antaa KalPan touhuista murska-arvion. Hänen mielestä ensimmäinen erä ei ollut Liigan finaalien arvoista taktista lätkää. Erityisesti KalPa saa tylyn löylyn avauserän pelistään.

–KalPa menetti siinä kohtaa saumansa jatkaa suvereenia pelaamistaan ja hallintaa, joka olisi ollut otettavissa järkevällä pelaamisella. Tuli mieleeni, että joko päävalmentaja Karjalainen ei ollut aivan tilanteen tasalla johtamisotteensa puolesta tai sitten hän vain haksahti väärään taktiikkaan. Ei joku Jussi Tapola valmentanut Tapparaansa koskaan finaalisarjoissa näin epätasaisesti, Sihvonen tinttaa.

KalPan hallitseva elementti, kiekollinen pelaaminen, ei toiminut lainkaan.

– Kuvaavaa on sekin, että kiekkokontrolli oli 50–50 ensimmäisen erän jälkeen. KalPa ei onnistunut edes leipälajissaan. SaiPa ryösti erän itselleen.

Toisessa erässä KalPan pelaaminen muuttui Sihvosen mukaan vieläkin omituisemmaksi.

– Toisessa erässä KalPaa ei tunnistanut enää yhtään mistään KalPaksi. Se oli seuraidentiteetin sulaminen 20 minuutiksi, tosin sulaminen oli alkanut jo ensimmäisessä erässä. Enemmän Kalpa pelasi sen minkä pelasi kuten SaiPa pelaa, etelä-pohjoinen-suunnassa pitkällä viisikolla. Eli jos SaiPa ensin ryösti ensimmäisen erän, sitten se löi KalPan pelaamisen pirstoiksi toisessa periodissa.

Välillä kuopiolaisten peli Sihvosen mielestä oli jopa hämmentävän heikkoa.

– Jos ennen ottelua SaiPan onnistumiseksi olisi riittänyt, että se pitää pelin maalin pelinä, nyt KalPa sai olla tyytyväinen, että peli eteni pitkälle lukemissa 1–1 sen heikkoudesta huolimatta. Näytti, että sen minkä SaiPa oli saanut viisikkoaan hieman tiiviimmäksi oman pään lähdöissä, KalPa oli omaansa vastaavasti venyttänyt toiseen suuntaan.

Sihvonen näkee KalPan intensiteetin menneen liiallisuuksiin. Paketti ei pysynyt kasassa, ja siksi finaalisarja jatkuu eikä mennyt poikki.

– SaiPan toisen erän 2–1-johtomaalissa KalPan kolme hyökkääjää pelasi itsensä liian syvälle, kuinka ollakaan. Se, miten pelin aloittaa, se seuraa usein syntinä mukana läpi ottelun. SaiPan 3–1-maalissa KalPalta kävi peräti neljä pelaajaa todella syvällä SaiPan päässä. SaiPa pääsi vyöryttelemään lukemattomia tasa- ja ylivoimaisia hyökkäyksiä KalPan päähän.

SaiPan tekemät maalit sen sijaan saavat kiitosta osakseen.

– SaiPan toisen erän molemmat maalit vastahyökkäyksistä olivat upeita. Ensin Roni Karvinen Miska Siikosen ja Antti Kalaputaan syötöistä, ja sitten Mikko Petman yksin.

Sihvonen näkee ottelun suhteen selvän taktisen häviäjän: KalPan.

– Kahden erän jälkeen peli oli sillä mallilla, että Helmisen SaiPa oli lyönyt Karjalaisen KalPan sekä taktisesti että henkisesti. SaiPan pelaajat pääsivät takaisin itseluottamuslätkäänsä. Helminen ja pelaajat olivat onnistuneet lähtemään todella pelotta kovaan paikkaan Niiralan monttuun. SaiPa sai kuin saikin ammennettua koko kauden mentaalihistoriastaan. Kahden erän suoritus oli SaiPalta maaginen, Sihvonen petaa.

– Sitä ei selitä vain se, että Karjalaisen KalPa pelasi hämmentävällä tavalla tähän paikkaan kauden melkeinpä huonointa, oikeastaan sitä jotain samaa, mitä oli runkosarjan ensimmäisessä pidemmässä tappioputkessa.

Päätöserässä KalPa yritti kiriä, mutta tehottomuus jatkui.

– Kolmannessa erässä KalPa kehitti sillä tavalla näennäisen takaa-ajon, että se pelasi kosolti hyökkäysalueen hyökkäyspeliä, jonka SaiPa kuitenkin puolusti huolella pois. Kuvaavaa oli, ettei KalPa tähänkään kohtaan saanut aikaiseksi toisteisia, samankaltaisia hyökkäyksiä omasta päästä käyntiin.

– SaiPa jatkoi rohkeaa, jopa yltiörohkeaa pelaamista johtoasemassa. SaiPa ei pelannut juurikaan trapia edes kolmannessa erässä. Kuten jo taisin sanoa, SaiPa haistoi veren torsosta KalPasta ja päästeli 60 minuuttia koko lailla urku auki.

Sihvonen näkee syyn KalPan pelilliseen romahdukseen olevan valmennukselliset valinnat.

– Josko KalPan pelaajat olivatkin tähän otteluun lähtiessään hermostuneita, SaiPa oli all-in, rohkea, olisi Petri Karjalaisen pitänyt tukea pelaajiaan tiiviin viisikon jääkiekolla, sillä samalla, jolla se voitti kolme edellistä peliä. Tämä menee minun papereissani Karjalaisen piikkiin. Kyllä pelaajat olisivat totelleet, jos Karjalainen olisi kehottanut välttämään myöhässä prässäämistä ottelun alussa.

Sihvonen myöntää samalla oman arvionsa olleen virheellinen. Löyly lähtee poikkeuksellisesti omalle peilikuvalle.

– Ehdotin peliä ennen, että SaiPan olisi pitänyt pelata runsaasti trapia. Se ohjeeni näyttää ja tuntuu nyt naurettavalta. Tosin en voinut ikimaailmassa uskoa, ettei KalPa pelaakaan tiivistä viisikkoa.

Sarjan jatkonäkymistä Sihvosella on jälleen olemassa selvä arvio. Sihvosen mukaan Karjalainen ei voi töpeksiä enää kuten tässä ottelussa.

– Kuudenteen peliin nähdään sitten taas tiiviin viisikon KalPa. Mutta sekään ei välttämättä riitä, koska SaiPa haistoi nyt sen veren, jossa on psyyken, taktiikan, tekniikan ja fysiikan tuoksu.

Ottelun viime hetkillä nähtiin myös huolestuttavia merkkejä SaiPan maalivahdin Kari Piiroisen osalta.

– Toivottavasti SaiPan maalivahti Kari Piiroinen on kunnossa. Hän joutui jättämään jään dramaattisella hetkellä ottelun lopussa. Tuollaiseen ei toivo mestaruuden ratkeavan.

Sihvonen näkee koko finaalisarjan monin tavoin erilaisena kuin Liigan finaaleissa on aiemmin nähty. Viha näkyy jäällä.

– Sillä tavalla tämä finaalisarja on erilainen kuin moneen, moneen vuoteen Suomessa on nähty, että KalPan ja SaiPan pelaajien välille on muodostunut jopa lieviä vihollisuuksia. Fyysisiä, henkisiä ja suusanallisia.

Molemmat joukkueet ovat taidollisesti rajallisia Sihvosen silmissä. Se on Sihvosesta hämmentävää, sillä nyt pelataan kuitenkin Kanada-maljasta eikä piirinmestaruuskisoista.

– Se, ettei kummankaan kyky pelata ylivoimaa ei riitä vastustajan alivoimaa vastaan kielii siitä, että pelaajien taitotasossa hyökätä on isoja puutteita. Näin ei ollut Ruotsin ja Sveitsin finaalisarjoissa, Sihvonen huomauttaa.

Sarjan jatkonäkymistäkin Sihvosella on sanottavaa.

– Jotenkin nyt on sellainen kutina, että KalPan ja SaiPan finaalisarjassa mennään aina seitsemänteen peliin asti, Sihvonen pohtii.

Kanada-maljan kohtalo on yhä auki, sillä ottelusarja jatkuu heti lauantaina Lappeenrannassa, jossa KalPalla on jälleen mestaruuskatko edessään.