Kun Pernilla Böckerman seurusteli narsistin kanssa, äiti uskalsi puuttua

Nyt kuolen, Pernilla Böckerman ajatteli 15-vuotiaana, kun perheen rivitaloasunnon takaoveen kolkutettiin tarmokkaasti. Hän oli yksin kotona ja lyyhistyi ikkunoiden alle lattialle piiloon. Ovella oli Pernillan ystävä, mutta melko tuore muisto oli saanut hänet epäluuloiseksi. Juuri tuolle puolelle taloa oli heitelty aiemmin lumipalloja ja kananmunia.

– Lumipallot olivat ihan ok, jos niiden sisällä ei ollut kiviä, suurelle yleisölle fitness-urheilijana ja Tanssii tähtien kanssa -ohjelman 16. tuotantokauden voittajana tunnetuksi tullut Pernilla toteaa.

Somesta oli tullut kolmessa kuukaudessa teini-ikäisen koululaisen työ. Ja hänestä oli tullut suuri sometähti.

Pernilla Böckerman nousi nuorten keskuudessa supersuosioon juuri 15-vuotiaana. Vaikuttajaura lähti nousukiitoon räjähdysmäisesti. Hän kuvasi ensimmäisen Youtube-videonsa rippijuhliaan seuranneena päivänä, kun oli päässyt ostamaan kauan toivomansa järjestelmäkameran rippirahoilla ja pullonkeräyksestä tienatuilla säästöillä.

Youtube-kanavalla oli 10 000 tilaajaa vuorokausi sen jälkeen, kun hän julkaisi videon, jossa hän vastaili sosiaalisen median kautta saamiinsa kysymyksiin. Vuoden kuluttua seuraajia oli yli 100 000.

Tässä kaikessa oli ihmettelemistä niin Pernillalla kuin hänen perheelläänkin.

Äiti Riikka Böckerman oli se, joka jynssäsi tiilitalon seinästä kananmunista – suureen seuraajamäärään mahtui myös asiatonta käytöstä.

Osaa Pernillaa vihastutti, ja he kirjoittelivat tyhmyyksissään anonyymejä tappouhkauksia Pernillalle somessa. Osaa Pernilla taas ihastutti – vähän liikaakin.

Tubettajat olivat siihen aikaan kuin rokkistaroja ja aiheuttivat hysteriaa nuorten keskuudessa.

– Jengiä pyöri kodin ympärillä, ja kauppakeskukseen kun meni, niin meidät suljettiin johonkin vaatekauppaan. Tehtiin semmoinen barrikadi siihen oven eteen, ettei päästetä ulos, Riikka muistelee katsoen vieressään istuvaa tytärtään.

Nuorilla oli palava halu päästä lähelle tähteä.

– Meillä oli siinä kyllä sellainen suojelu päällä, ettei se karkaa käsistä. Hirmu vahtiminen. Onneksi sitä ei kestänyt kauan, Riikka sanoo.

Pernilla muistaa, miten häntä pelotti kulkea puiston halki käydessään kuntosalilla. Huutelijoita riitti, osa lähti joskus peräänkin. Siksi vanhemmat kuskasivat häntä paljon. Se on osasyy myös siihen, miksi Pernilla ei vieläkään juuri liiku iltaisin missään.

– Ja jos vaikka olisi ystävän luona illalla kylässä ja matka olisi 800 metriä, niin menen senkin matkan autolla.

Nyt Pernilla on ollut sosiaalisen median vaikuttajana kymmenen vuoden ajan. Tällä välillä hän on myös valloittanut fitness-maailman ja voittanut junioreiden bikini fitnessin maailmanmestaruuden pituusluokassaan vuonna 2021. Hän on tanssinut voittoon Tanssii tähtien kanssa -kisassa. Hän on noussut nopeasti huipulle sisäsoudussa, mihin Pernilla on nyt uppoutunut täysillä.

Sisäsoutu kuulostaa yllättävältä lajivalinnalta, mutta Pernillan tuntevat tietävät, että se tuli hyvin luontaisesti hänen elämäänsä. Pernillan isä on entinen sisäsoutaja ja Pernillan fitness-aikojen treeniohjelmaan kuului 500 metrin sisäsoutu.

– Se meni ihan näppärästi ja kivasti. Puhuin soutuajoistani isän kanssa. Isä oli vaan, että nyt sä olet kolmanneksi paras Suomessa.

Se oli suora syöttö Pernillan lapaan. Kilpailuvietti oli herännyt.

Riikka kuvailee tytärtään varmistelijaksi. Silloinkin, kun Pernilla oli saanut Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa tuomareilta kymppejä viikko toisensa jälkeen, hän soitti aina esityksen jälkeen vanhemmilleen kysyäkseen, oliko kaikki mennyt hyvin.

Pernilla haluaa kuulla, jos hän on onnistunut jossain. Sillä hän hoitaa pientä koululaista sisällään – sitä Pernillaa, joka ei tuntunut olevan se penaalin terävin kynä. Hänellä on lukihäiriö, eikä hän saanut koulumaailmassa koskaan kehuja – paitsi liikunnassa.

Pernilla on kaikessa määrätietoinen. Ja työssään mieluummin ”spicy spice”, mielipiteitä jakava, kuin kädenlämpöinen. Pernilla ei epäröi kertoa mielipiteitään ääneen, ja äiti Riikka on samasta padasta. He ovat sanavalmiita, tunteet isosti tuntevia, yltiörehellisiä herkkiksiä.

– Mut on opetettu siihen, että puhu, puhu, puhu. Ja sit mä puhun. Mä oksennan kaiken ulos ja aika lailla heti. Ja yleensä kyllä sulle, Pernilla sanoo äidilleen.

– Joitain juttuja voit säästää jollekin muullekin, Riikka nauraa.

Esimerkiksi silloin, kun Pernilla oli menossa katsomaan lentopallopeliä ja autoili uudenlaista reittiä. Kun hän oli ajanut kahdesta rampista väärin, oli soitettava äidille kaiken sen sekamelskan keskellä vain siksi, että sai päästellä höyryjä ulos.

Äidilleen Pernilla soitti myös silloin, kun hän nauhoitti uuden Toinen totuus -podcastinsa ensimmäistä jaksoa, jossa hän kertoo entisestä parisuhteestaan narsistin kanssa. Tuolloin pelko meinasi ottaa vallan Pernillasta, mutta äidin kannustava puheenvuoro auttoi häntä eteenpäin. Pernilla sai varmistettua äidiltä, että kyllä hän siihen pystyy.

Silloin kun Pernilla oli parisuhteessa narsistin kanssa, äiti ja muu perhe näkivät, ettei hän voinut hyvin. Elämäniloinen ja energinen tytär alkoi kadota.

Silloin Riikka otti riskin ja antoi aika voimakastakin, joskin rakentavaa, palautetta tyttärelleen. Se oli ehkä ensimmäinen tilanne, jolloin Pernilla kyseenalaisti äitinsä ajatukset.

– Mutta mä luotin meidän suhteeseemme. Mä luotin siihen, että vaikka sieltä tulee se kevyt protesti, että hei mulla on kaikki ihan hyvin, niin kyllä se herätys tulee. Ja se tuli tosi nopeasti, Riikka kertoo.

– Jos olisin ollut yksin siinä tilanteessa, kaikissa niissä tilanteissa, mitä on ollut, niin en tiedä, missä jamassa mä olisin nyt. Varmasti olisin kiinni siinä suhteessa vieläkin, Pernilla pohtii.

Narsistinen kumppani ei onnistunut kiilaamaan hänen ja perheen väliin.

Päämäärätietoinen liikunnallinen lahjakkuus, sellainen Pernilla oli pikkulapsesta lähtien. Kun Riikka sitoi kaksivuotiaalle tyttärelleen luistimet jalkaan ensimmäisen kerran, tyttö lähti saman tien omin avuin luistelemaan.

– Sen näki jo ihan kävelemään lähtiessä, että mitä tämä daami haluaa, Riikka muistelee.

Kun kolme vuotta vanhempi isoveli hyppäsi uima-altaaseen, pikkusisko hyppäsi perässä. Jos joku antoi Pernillalle mailan käteen, hän alkoi pelata. Voimisteluharrastuksen hän sai aloittaa erikoisluvalla alaikäisenä, jo kolmevuotiaana. Ihan sama mikä liikuntalaji oli kyseessä, Pernilla otti sen omakseen.

Riikka Böckerman on hyvillään siitä, että Pernillan ympärillä on ollut aina hyviä valmentajia ja muita aikuisia. Esimerkiksi fitness-maailmassa pyörii paljon pahuuttakin.

Riikka kuuluu itsekin näihin esimerkillisiin aikuisiin. Konkreettinen esimerkki tästä on se, ettei hän ole ikinä mittaillut itseään suuntaan eikä toiseen peilin edessä, eikä kommentoinut muiden ulkonäköä. Samalla hän on luonut tyttärelleen turvallisen alustan kasvaa urheilijana.

– Jos olisin saanut sitä kommentointia, että äiti olisi vaikka sanonut, että kyllä sun pitää nyt laihtua tai syödä vähän enemmän, tai jos äiti olisi kommentoinut itseään tai valmentaja olisi kommentoinut johonkin suuntaan… Aivan varmasti olisin täynnä syömishäiriöitä, koska olen yliajattelija, joka jää vatvomaan asioita, Pernilla pohtii.

Peilin edessä keikistelyn sijaan Pernilla on nähnyt äidin tunteilemassa. Molemmat ovat herkkiä. Siinä missä heidät saa helposti nauramaan, myös itku on herkässä. Joskus itku tulee, kun he puhuvat itselleen tärkeistä asioista, kuten vaikka perheestä.

– Välillä mietin, että pitikö taas itkeä, mutta se on osa mua, Pernilla toteaa.

– Ou jes, Riikka huokaa ja alkaa nauraa.

Tunteet toimivat myös hälytysmerkkinä – jos niitä ei herää, joku mättää.

Siinäkin on tekemistä, että joku onnistuu mahduttamaan itsensä tämän perheen sekaan. Joillekin perheen ainutlaatuisen tiivis yhteiselo on ollut liikaa.

– Jos haluat olla mun kanssa, kaupan päälle tulevat äiti, isä, veli ja koira.

Äidin ja tyttären suhteen ainutlaatuisuuteen kuuluu esimerkiksi se, etteivät he väsy toistensa seuraan. He voivat olla perheen yhteisellä mökillä Haminassa useamman viikon putkeen ilman, että toisen naama alkaa kyllästyttää.

Osaltaan siinä auttaa se, etteivät he liimaudu toisiin. Molemmat osaavat antaa toisilleen tilaa. Riikka väistää esimerkiksi silloin, kun Pernilla saa ”ihmeellisen kohtauksen” ja alkaa yhtäkkiä vaikka treenaamaan kesken kaiken.

– Meillä on kuitenkin ihan omat elämät, Pernilla huomauttaa.

Äidin ja tyttären roolit ovat muuttuneet iän myötä. Pernilla on nyt 25-vuotias, aikuinen nainen. Jos lapsena äiti oli hänelle auktoriteetti ja kaikki kaikessa, nyt niiden rinnalle on kiivennyt vahvasti myös ystävyys. He eivät aina enää keskustele kuin äiti tyttärelle ja tytär äidille, vaan aikuinen aikuiselle.

– Mutta kyllä aina pidän siinä kuitenkin semmoisen rajan, että olen äiti. En ole se frendi, Riikka sanoo.

Jos Pernilla kysyy hänen mielipidettään, hän saa äidin mielipiteen, ei ystävän.

Ja jos Riikka piti aiemmin huolta esimerkiksi siitä, että Pernilla osasi 15-vuotiaana maksaa alvit oikein, nyt myös Pernilla antaa äidilleen bisnesvinkkejä.

Silti Pernilla kysyy äidiltään yhä luvan, jos hän haluaa ostaa vaikka hintavammat kengät tai laukun, vaikka olisi jo selittänyt luvan itse itselleen. Kyllä hän voisi rahansa tyhmemminkin käyttää.

– En kuluta rahaa alkoholiin, en juurikaan syö ulkona, enkä matkustele usein, Pernilla luettelee.

– Niin, koska sun pitää aina päästä kotiin Prismaan, Riikka sanoo viitaten matkustelun vähyyteen.

Pernilla myöntää sen pitävän paikkaansa. Rutiinit pitävät pään kasassa. Hän keksii 15 syytä, miksi jää mieluummin kotiin kuin lähtee ulkomaille. Kolmen päivän pyörähdys Lontoossa vielä menettelee, mutta sitä pitemmät reissut hän jättää mieluummin väliin.

– Mä haluan treenaamaan, mä haluun tietää, missä on lähin vessa ja mikro ja sairaala ja kaikki. Joku kontrollifriikkihän mä myös olen.

– Oot sä kyllä, Riikka vahvistaa.

Mutta äidin kanssa Pernilla voi matkustaa kolme päivää pitemmille matkoille. Äiti on hänen turvansa. Hänen seurassaan on helppo olla, voi hengittää vapaasti.

– Äiti ei triggeröi mua ollenkaan.