Image

Peliin tiikerin tuot eli miksi Jani Leinonen viritti Toni Tiikeri -ärsytyspommin



Peliin tiikerin tuot eli miksi Jani Leinonen viritti Toni Tiikeri -ärsytyspommin

Jani Leinosen kohutaiteen huipennus ei ollut suuri näyttely Kiasman kattokerroksessa. Hän on salaa valmistanut Hollywoodissa mainosvideoita, joilla muromaskotti Toni Tiikeri rohkaisee ihmisiä väkivaltaan. Seurasimme, miten ärsytyspommi viritettiin.
Teksti Tero Kartastenpää
Kuvat Jani Leinonen

Johan on pellejä. Jani Leinosen selän takana tuijottavat Leninin ja Buddhan päät, jotka on maalattu Ronald McDonaldeiksi. Lehtikaalipirtelöä punavuorelaisgalleriassa imevä taiteilija ei edes huomaa uusia teoksiaan, kun hän keskittyy hymyilemään tuoreen kirjansa vedoksille. Katalogin sivut ovat yhtä värikkäät kuin ympäristökin: täynnä kuvia nauravista mainosmaskoteista ja kirkuvista logoyhdistelmistä.

Zetterberg Galleryn seinällä roikkuu Elovena-tyttö ristillä. Teos tuo mieleen Harro Koskisen Sikamessias-veistoksen vuodelta 1969. Koskinen pilkkasi kristillisiä ja valtiollisia symboleita ja sai niskaansa halveksuntaa ja tuomion jumalanpilkasta. Leinosen poptaiteessa sikojen tilalla ovat kaupalliset maskotit, joiden pilkkaamisesta voi joutua oikeuteen.

Nykytaiteen museo Kiasman yläkerroksessa tammikuuhun asti nähtävän Tottelemattomuuskoulun seinälaudat ja pahviset kattopellit ovat vielä nojallaan gallerian seinää vasten. On kesäkuu ja Leinonen vasta valmistelee näyttelyään. Siihen liittyy myös Arilyn-applikaatio käyttö, jolla voi osoittaa vaikkapa yritysten logoja kaupassa. Fazerin logoa osoittamalla ruudulle ponnahtaa Leinosen naama, joka saarnaa Finnwatchin tuottamaa faktaa: ”Hei, tiesitkö, että Fazer ostaa kaakaota Länsi-Afrikasta, jossa yli miljoona lasta työskentelee kaakaotiloilla.”

Saarna päättyy mainoslausepilkkaan.

”Sano Fazer, jos haluat hämärissä olosuhteissa tuotettua suklaata.”

Suomalaisten rakastama suklaamerkki ei kuitenkaan ole se kohde, jota vastaan hyökkäämällä Leinonen, 37, tavoittelee kansainvälistä taidekohua.

ääkiekkojuniorilla on maalinteko-ongelmia. Poika harmittelee, kun kiekko ei uppoa maaliin helposta paikasta. Yhtäkkiä animoitu tiikeri ehdottaa sokerihuurrettujen murojen syömistä, ja kappas, pian poika tekee maalin ja pääsee nostelemaan pokaalia.

Leinosen läppäriltään näyttämä Kellogg’sin mainosvideo on vuodelta 1991, mutta aivan nuori ei ole murojen maskotti Toni Tiikerikään. Siitä lähtien, kun murot tulivat markkinoille vuonna 1951, niitä on mainostanut punahuiviin pukeutunut amerikanitalialainen Tony Tiger, joka edelleen huudahtaa lapsille: ”They’re Grrrrrreat!”,”Hurrrrjan hyviä.”

Leinosella on koneellaan myös toisenlaisia videoita Toni Tiikeristä. Elintarvikealan kriitikko on tällä kertaa ottanut hampaisiinsa kuivaruokajätti Kellogg’sin.

Yhdessä videossa huppariin ja lippikseen piiloutunut nainen hieroo hermostuneesti käsiään amerikkalaisen dinerin pöydässä, kun Toni Tiikeri istahtaa hänen viereensä. Tiikeri lohduttaa naista ja tarjoaa aamiaismuroja. Vasta tiikerin kannustamana nainen uskaltaa nousta ylös käytävälle ja paljastaa vartaloonsa kiedotut pommit.

Leinonen on tehnyt kolme netissä levitettävää päivitettyä mainosvideota, jotka ovat tyyliltään täsmälleen murofirman mainosfilmien näköisiä. Videoissa alkuperäismainosten lapset ovat kasvaneet ja heillä on aikuisten kieroutuneet ongelmat. Yhden mainoksen päähenkilö on poliisi, joka ei tahdo uskaltaa pamputtaa kansalaisia. Tunnelmaltaan mainosklippi on kuin rotumellakoita käynnistänyt video, jossa neljä poliisia hakkaa tummaihoista taksikuskia Rodney Kingiä. Pommittajavideon loppusekunneilla dinerin ruokailijat kirkuvat ympärillä, kun hermostuksensa muroilla karistanut nainen on valmiina painamaan laukaisijaa. ”Hahhahhhaa, on nämä kaikki tuollaisia”, Leinonen nauraa.

Loppurallatus etenee nopeasti kuin sokerihumalassa: ”The taste of Kellogg’s frosted flakes brings out the tiger in you. And you!” Sloganin käännöksessä muroja syömällä ”peliin tiikerin tuot”. Leinonen elää mukana ja huudahtaa loppulauseen. ”Niin tuot!”

elkkä leikki muromainoksilla ei tietenkään vielä riitä. Osa hanketta on mysteeri:  viraalikampanjan tekijää ei paljasteta. Toni Tiikeri lähettää medialle omissa nimissään tiedotteita, joiden mukaan hän on palannut ratkaisemaan aikuisten ongelmia. Videoita tästä voi mennä katsomaan niiden omalle nettisaitille.

Murovideot kuvattiin alkukesästä Los Angelesissa, jossa paikallinen tuotantoyhtiö roolitti antimainokset taiteilijan määritelmien mukaan. Elokuvanteko oli kuin yhdistelmä Leinosen aiemmista töistä: hän maalasi liikkuvia kuvia kuin taulua, teki töitä ryhmässä ja käytti hahmoja teoksissaan. Puolen minuutin videot etenevät rivakasti alle sekunnin leikkauksilla, joten ilmaisu on hiukan ylinäyteltyä. Kaikki hoitui viikossa, kuvaukset kestivät yhden päivän ja yhden yön.

”Näyttelijät olivat ihan täpinöissään, mikä tämä juttu on. Varsinkin kun näytin jotain aikaisempia töitäni, kuten Ronald-keissin.”

Leinonen tarkoittaa kansainvälistä huomiota saanutta Ronald McDonaldin ryöstöä. Taiteeseen naamioitu aktivismi huomataan, pyysihän esimerkiksi yhteiskuntakriittinen katutaiteilija Banksy Leinoselta teosta Dismaland-taidehuvipuistonäyttelyynsä.

lkuperäiset Toni Tiikeri -mainokset pyörivät samaan aikaan Suomessa, kun vuoden 1992 Los Angelesin mellakat käynnistänyt Rodney Kingin pahoinpitelykohu oli kovimmillaan. Roturistiriidat hätkähdyttivät hyvinkääläisen poliisin poikaa, joka kuunteli NWA:ta ja Public Enemyä ja seurasi sitä kautta kansalaisaktivismia.

”Se vaikutti ihan absurdilta. Tapauksessa oli niin paljon symboliikkaa rotutaistoista ja taistoista oikeudenmukaisuuden puolesta, että halusin olla kansalaisoikeusaktivisti silloin skidinä.”

Mainokset ovat Leinosesta esimerkkejä siitä, miten auktoriteetin neuvot voivat vaikuttaa, jos niitä kuuntelee orjallisesti.

”Toni Tiikeri on auktoriteettihahmo, jota skidit fanittaa superisti. Entä jos se pyytääkin tehdä asian, jota ei pitäisi tehdä, niin mikä tilanne on.”

Hän haluaa yhdistää kaksi asiaa: mainosmaisuuden ja hätkähdyksen.

”Samalla hyvin realistisia ja mitä vittua.”

Kun kampanja etenee, Toni tajuaakin toimineensa väärin. Lopulta hän pyytää anteeksi, että on lähtenyt vallan, ystävien ja rahan takia mukaan pahoihin töihin.

”Toni tajuaa, ettei näin voi tehdä. Se mikä toimi 25 vuotta lasten kanssa ei toimi enää näiden aikuisten kanssa. Se on pihalla ja pyytää apua, miten voisi toimia paremmin, ekologisemmin tai eettisemmin.”

TonyIsBack.com-sivuston livechatissa voi kysyä Tonilta suoraan aiheesta (Leinonen kirjoittaa vastaukset), minkä lisäksi eri hahmot, kuten Ronald McDonald, tulevat tukemaan Tonia sivustolle. Videoiden alla on twiittipainikkeet, joilla voi lähestyä suoraan Kellogg’sia.

”Tarkoitus on tietysti tökkiä sinne.” Tietysti. Se on tämän taiteilijan ammattitaitoa: luoda muutaman päivän kärhämä. Kun hän perusti Hunger King -ravintolan Budapestiin kritisoimaan Unkarin tapaa käsitellä vähäosaisia, Unkarin hallituksen pressivastaava lähetteli useita vihaisia viestejä Suomen suurlähettiläälle.

Kellogg’sia Leinonen kritisoi sademetsien tuhoamisesta, uusiutumattoman materiaalin käytöstä ja huonoista työoloista. Nämä eivät ole yksin Kellogg’sin syntejä, vaan videotempauksessa puhutaan yksittäistä yritystä enemmän yleisestä yritysvastuusta.

”Vähän kuin Mäkkärissä, että ensin on se idea ja sitten kaivetaan ne faktat sieltä.”

McDonald’sin Ronald McDonald on ollut Leinosen vakihahmo vuosia, mutta hän joutui hampurilaisyrityksen kanssa oikeuteen, kun varasti vuonna 2011 Ronald McDonaldin patsaan ja antoi ymmärtää leikanneensa sen pään irti. Poliisi vangitsi Leinosen 28 tunniksi Pasilan selliin. Vaikka oikea patsas palautettiin, Leinonen tuomittiin Helsingin käräjäoikeudessa 60 päiväsakkoon väärennyksestä ja petoksesta.

Tälläkin kertaa Leinosen tähtäimessä on mahdollisimman suuri huomio mahdollisimman pitkäksi ajaksi. Hyvässä tapauksessa se voisi tarkoittaa paria viikkoa kuten Ronald McDonaldin ryöstössä, parhaassa tapauksessa pääsyä konservatiivisen Fox-kanavan pääuutisiin.

Moni ohittaisi videot, jos tietäisi niiden olevan taidetta. Samalla tavalla aktivismi mitätöidään Leinosen mielestä liian helposti hippien puuhasteluksi. Siksi Tiikerin alkuperä kannattaa pitää mysteerinä.

lokuussa Leinonen istuu jalka paketissa galleriassa: urheiluhaverissa katkenneet nivelsiteet on leikattu. Myös Toni Tiikerille pitää tehdä jotain, sillä alkuperäinen aikataulu on venynyt ja rahoituksessa on ongelmia.

Budjetista uupuu aiemmin jo myönnetty tukipotti, koska Suomen elokuvasäätiössä on alettu epäröidä, rikkovatko Leinosen Toni Tiikeri -teokset tekijänoikeuslakia. Leinosen tekijänoikeusasiantuntijoilta kokoamat perustelunivaskat taiteilijan oikeudesta kritisoida kaupallisia merkkejä eivät ole vakuuttaneet säätiön lakimiehiä. Tämän lehden mennessä painoon kuukausia kestäneet neuvottelut eivät olleet päättyneet.

Vääntö on tuttua. Leinonen joutui tekijänoikeuskiistaan esimerkiksi joulukuussa 2014, kun tokiolainen Spiral Art Space pyysi poistamaan kaikki japanilaiset tuotemerkit Leinosen ja kenkäsuunnittelija Minna Parikan yhteisnäyttelystä. Leinosella on omat epäilyksensä elokuvasäätiön epäröinnistä.

”He eivät halua vaarantaa koko omaa rahoitustaan meidän pikkuprojektin takia. Rahoitus on vaarassa, koska hallitus on muuttunut ja sillä on nyt tendenssi leikata kulttuurista. Esimerkiksi yritysten vastuullisuutta valvovalta Finnwatchilta on leikattu.”

Joka tapauksessa Toni Tiikeri -videot ovat valtion tukemia, sillä Yleisradio esittää mainokset Uusi Kino -ohjelmassa. Yle on myös luvannut 16 000 euroa sillä ehdolla, että Leinosen työryhmä tekee faktaa ja fiktiota sekoittavan seurantaelokuvan projektista.

Vaikeuksien välttämiseksi Toni Tiikeri kertoo kysyttäessä nettisaitilla, että videoilla ole mitään tekemistä Kellogg’sin kanssa, vaan ne olivat hänen ideansa.

uinka todennäköistä sitten on, että mysteeri muromainosten tekijästä kestää? Ei kovinkaan, murotiikeri on melko helppo yhdistää juuri Leinoseen.

Tottelemattomuuskoulun esittelykuvassa joukko hahmoasuihin pukeutuneita ihmisiä istuu luokkakuvassa. Solidarity No Charity -kyltin takana seisoo myös pörröpukuinen Toni Tiikeri. Kiasman näyttelyssä Kellogg’s-kukko roikkuu ristillä ja Toni Tiikeri karjahtelee useissa teoksissa. Päätyhuoneessa eduskuntaa vastapäätä roikkuu tiikeripuku muiden pehmoisten hahmoasujen keskellä.

Tiikeri on jatkoa Leinosen pakkomielteelle muroista. Päällemaalatut muropaketit ovat hänen perustuotteensa, teos joita tehdään ja myydään jatkuvasti. Silti Leinonen uskoo, että Amerikassa tehdyt videot eivät paljastu heti hänen tekemikseen.

”Ne on niin makeasti tehtyjä, ettei kukaan voi yhdistää. Kun yleensä tämä on niin räkäistä.”

Leinosta on arvosteltu siitä, että hän tuottaa paljon maalauksia ja veistoksia, joiden jälki ei ole aina huippuluokkaa. Viime vuosina hän on voinut panostaa hyviin alihankkijoihin ja avustajiin. Nytkin kaksi työntekijää maalaa teoksia. Se ei ole mikään pyhä salaisuus tekijälle, joka on kulkenut taiteen suurten kaupallistajien kuten Damien Hirstin ja Jeff Koonsin perässä.

Tosin alku-uransa jälkeen Leinonen on kääntänyt huomion yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Varakkaissa keräilijäpiireissä onkin supistu huolestuneesti, että onko Leinosesta tulossa liian vasemmistolainen, radikaali.

”Kuten Koulussakin puhuva pastori Marjaana Toiviainen sanoo: ’Missä vaiheessa ihmisten auttamisesta on tullut radikaalia toimintaa.’”

Tottelemattomuuskoulu lähtee isoon AroS-museoon Tanskaan, ja Banksyn näyttelyn myötä yhteydenottojen määrä ulkomailta on kasvanut huomattavasti. Hänen toiveensa töiden näkyvyydestä kotimaisessa ja ulkomaisessa mediassa on jälleen toteutunut. Silti Leinonen on syyskuussa selvästi hiukan pettynyt, että Kiasman näyttelyn teemoista on puhuttu vain ymmärtävästi. Ainoa pikkukohu syntyi, kun Leinonen palkkasi kaksi romanikerjäläisnaista avajaisiin.

Onneksi paha Toni Tiikeri voi luoda uutta taidedraamaa.

”Kyllä me jotain hässäkkää saadaan.” ■

Julkaistu: 23.10.2015