Apu

Pekka Haaviston valinta on hyvä Vasemmistoliitolle, huono kokoomukselle

Pekka Haaviston valinta on hyvä Vasemmistoliitolle, huono kokoomukselle
Vihreät hakivat seuraajaa Touko Aallolle. Haussa oli henkilö, joka veisi puolueen vaaleihin ja saisi uskon Vihreisiin palautumaan. Uutta virtaa puolueeseen tuomaan valittiin ex-puheenjohtaja Pekka Haavisto, 60.
Julkaistu: 6.11.2018

Pekka Haavisto oli ainoa looginen valinta tässä tilanteessa vihreiden pätkäpuheenjohtajaksi: valmiiksi tunnettu, uskottava ja kokoava ehdokas. Näin arvioi valtio-opin professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista.

Vihreän liikkeen veteraani, entinen puheenjohtaja, kaksinkertainen presidenttiehdokas, entinen ministeri, rauhantekijä ja kansanedustaja tuli jälleen hätiin pelastamaan johtajuuskriisiin ja kielteiseen julkisuuteen ajautuneen puolueen. 60-vuotias Haavisto vie naisten ja kaupunkilaisten puolueen ensi kevään eduskunta- ja eurovaaleihin ja väistyy kesäkuun puoluekokouksessa.

Haavisto vakuuttaa, että hänellä on virtaa ja intoa kampanjointiin.

– Totta kai omaa motivaatiotaan joutui miettimään. Kun on politiikkaan lähtenyt, uudet tilanteet ja haasteet kiinnostavat. Onhan muissakin puolueissa ollut puheenjohtajavaihdoksia, jotka ovat tapahtuneet lennosta, Haavisto kertoo Avulle.

Äänestäjien luottamus palautettava

Haaviston ensimmäinen tehtävä on vihreiden puoluekentän rauhoittaminen ja äänestäjien luottamuksen palauttaminen.

Touko Aallon dramaattisen, masennuksesta ja uupumuksesta johtuneen eroilmoituksen jälkeen puolue näytti ulospäin olevan paniikkitilassa. Tunnelma puoluevaltuuskunnan kokouksessa oli silmin nähden helpottunut, kun Haavisto kukitettiin puheenjohtajaksi murskaluvuin 40–1.

Vastaehdokas, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto ei saanut nostetta omiltaan tai medialta. Moni ihmetteli, kuinka tosissaan on ehdokas, joka osallistuu valintakokoukseen etäyhteydellä lomamatkaltaan Japanista.

Vihreiden poikkeuksellista puheenjohtajaprosessia on seurattu tarkasti myös muissa puolueissa, kun puolueet miettivät taktiikkaansa huhtikuun eduskuntavaaleihin.

Grönlundin mukaan puheenjohtajuutta väliaikaisesti hoitaneen Maria Ohisalon tai kansanedustaja Emma Karin valinta puheenjohtajaksi olisi profiloinut vihreät enemmän vasemmalle. Haavisto sijoittuu ideologisesti keskikohtaan.

– Mielestäni kokoomuksen pitäisi olla enemmän huolissaan. Haaviston johdolla voidaan iskeä sivistyskeskiluokkaan ja se voi rokottaa enemmän kokoomusta kuin vasemmistopuolueita, arvioi Kimmo Grönlund.

Antaa tilaa Vasemmistoliitolle

Vihreiden entinen puoluesihteeri, N2 Commsin osakas Panu Laturi on samoilla linjoilla. Haaviston valinta antaa toisaalta Vasemmistoliitolle ja erityisesti sen puheenjohtajalle mahdollisuuden erottautumiseen.

Li Andersson voi olla tyytyväinen. Siihen suuntaan ei ole tunkua, mutta muiden kohdalla tilanne on vaikeampi. Pekan kokemus tulee näkyviin erityisesti vaalikeskusteluissa, Laturi uskoo.

Eduskuntavaalien repivät, sisäpolitiikan kysymyksiin iskevät puheenjohtajatentit voivat olla rauhalliselle ja presidentinvaalien sivistyneeseen menoon tottuneelle konkarille haaste.

Haavisto haluaa kuitenkin palauttaa hyvän keskustelun politiikkaan, vaikka se olisi taistelua tuulimyllyjä vastaan.

– Välillä näyttää siltä, että politiikka on muuttunut urheiluksi ja poliittinen journalismi nyrkkeilymatsien selostamiseksi. En ole ollut sellainen henkilö, joka vetää nyrkkeilyhanskat päälle. Monet kansalaiset ovat kysyneet, miksi puhutte toistenne päälle, huudatte toisillenne ja miksi politiikassa ei ole hyvää argumentaatiota.

– Itse ainakin odotan, että tuleva pääministeri pystyy sovittelemaan näkemyksiä yhteen, Haavisto pohtii.

Tavoitteena valtakunnallinen puolue

Vihreiden tavoitteena on murtautua oikeasti valtakunnalliseksi puolueeksi. Käytännössä se tarkoittaa, että kaikista vaalipiireistä saataisiin ehdokas läpi.

Touko Aallon edeltäjän Ville Niinistön puheet noususta jopa pääministeripuolueeksi ovat nyt realistisemmat. Haaviston mukaan unelmatulos olisi nousu kolmen suuren puolueen joukkoon eduskuntavaaleissa.

Vihreät joutuvat myös laskemaan kannattaisiko Haaviston vaihtaa Helsinki Uudenmaan vaalipiiriin. Vaalit ratkaisevassa vaalipiirissä on paljon ääniä vailla kotia, kun moni kansansuosikki on jättänyt politiikan.

Nykyisillä kannatusluvuilla vihreät lisää eduskuntapaikkojaan ja on siksi vaalivoittajana tyrkyllä myös hallitusneuvotteluihin.

Tähän liittyy pätkäpuheenjohtajuuden iso ongelma. Mikä on äänestäjän kuluttajansuoja, kun Haavisto tarjoaa yhdenlaisen vihreyden ja kesäkuussa puolue jo valitsee uuden puheenjohtajan?

Lisäksi Porin puoluekokouksen aikaan hallitusneuvottelut voivat olla vielä kesken. Uudelle puheenjohtajalle täytyy raivata myös tärkeä salkku.

Seuraava puheenjohtaja nainen?

Hallitusneuvotteluihin aiemmin osallistunut Laturi tunnistaa ongelman. Tosin kaikki potentiaaliset Haaviston seuraajat osallistuisivat myös neuvotteluihin.

– Olisi hyvä, jos hallitusneuvottelut olisivat ohi ennen kuin seuraava puheenjohtaja valitaan. Ei ole helppo tilanne, että puheenjohtajaehdokkaat joutuvat ottamaan vahvasti kantaa hallitusohjelmaan ja neuvottelujen kulkuun, jos tilanne on vielä kesken, Panu Laturi sanoo.

Vihreiden hallitustaipaleen mörkönä kummittelee myös tuttu ongelma eli ydinvoima. Seuraavan hallituksen pöydällä ovat Olkiluoto 3:n ja Fennovoiman Hanhikiven hankkeiden eteneminen sekä Loviisan reaktoreiden korvaaminen.

Vihreiden tulevaisuuden kyvyt eivät vielä tarttuneet pätkäjohtajuuteen, mutta kesäkuusta voi melkoisen varmasti sanoa sen, että puolueen seuraava puheenjohtaja on nainen.

Ennakkosuosikit ovat samat eli nykyiset varapuheenjohtajat Maria Ohisalo ja Emma Kari.

Kommentoi »