Pato ei pidä ja kyttyrälohta tulvii Tenoon nyt ennätystahdilla – Vedenalainen video näyttää vieraslajin hurjan rynnistyksen

Luonnonvarakeskuksen videosta näkee, millaista tahtia kyttyrälohta nousee Polmakin kaikuluotauspaikan kohdalla.

Kyttyrälohen nousu Tenojokeen on täydessä vauhdissa. Vieraslajin määrissä saattaa tulla tänä kesänä uusi ennätys huolimatta siitä, että kyttyrälohta on yritetty torjua kalapadolla Tenon alajuoksulla Tana brussa. Tenon alkuperäisen lohen tilanne näyttää sen sijaan edelleen heikolta. Luvassa on viides peräkkäinen laiha lohivuosi.

Heinäkuun kymmenenteen päivään mennessä Tenoon oli noussut ainakin 20–25000 kyttyrälohta, arvioi Luonnonvarakeskuksen (Luken) tutkija Panu Orell torstaina 13. heinäkuuta Avulle Utsjoelta.

– Ja nyt viime päivinä on mennyt ihan valtavasti lisää.

Kyttyrälohi on levinnyt Tenoon Venäjän puolen joista. Niihin vieraslaji istutettiin jo 1950-luvulla, mutta onnistuneet istutukset tehtiin vasta 1980-luvulla.

Tenoon suuria määriä kyttyrälohia on noussut vasta viime vuosina.

Lohipato vuotaa pahasti

Kun kyttyrälohia nousi Tenoon viimeksi vuonna 2021, niitä tuli kaikkineen noin 50–60000 yksilöä.

– Tänä vuonna ei välttämättä tule hirveästi enempää, Orell sanoi.

Toisin kuin toissa vuonna, kyttyrälohia on nyt yritetty torjua järein keinoin. Norjalaiset ovat rakentaneet Tenon alajuoksulle kalapadon, jonka pitäisi ohjata nousulohet pyydykseen. Tästä pyydyksestä kyttyrälohet voidaan kerätä pois, tappaa ja käyttää ruoaksi ja päästää Atlantin lohet ja meritaimenet jatkamaan nousupuuhiaan.

Näyttää kuitenkin siltä, ettei pato toimi kunnolla. Orellin mukaan kyttyrälohi on utelias kala, joka etsii sinnikkäästi padon aukkopaikat. Atlantin lohi taas on varovaisempi ja epäluuloisempi, minkä vuoksi pato haittaa ehkä juuri sen nousua enemmän.

– Padosta on saatu noin tuhat kyttyrälohta ja meidän seurannastamme parikymmentä kilometriä ylävirtaan näkee, että kymmeniä tuhansia on mennyt läpi. Samalla pato hidastaa tai estää Atlantin lohen nousemista. Meidän ja myös norjalaisten tutkijoiden viesti on se, että tässä tilanteessa patoa pitäisi avata reilusti, tai ottaa se kokonaan pois.

Luke seuraa yhdessä norjalaisten tutkijoiden kanssa Tenoon nousevien vaelluskalojen määrää Polmakin kohdalla, lähellä Nuorgamia Norjan puolella. Siinä kohti joki kapenee riittävästi, jotta kalojen nousua voi tarkkailla kaikuluotaimilla.

Atlantin lohen vuosi näyttää heikolta

Atlantin lohen nousu alkaa jo toukokuussa, kun suurimmat ja vanhimmat lohet nousevat mereltä Tenoon ja sivujokiin kutemaan.

– Kevätkesällä näytti jonkin aikaa hyvältä, kun isoja kaloja nousi jokeen enemmän kuin muutamana aiempana vuotena.

Suurin osa Tenoon nousevista kotoisista lohista on kuitenkin pienempiä yksilöitä, jotka palaavat kotijokeensa yhden vuoden merivaelluksen jälkeen. Tämän ikäluokan kalat nousevat Tenoon kesäkuun puolivälistä eteenpäin.

– Hyvän alun jälkeen näiden pikkulohien, eli tittien vaellus ei oikein käynnistynyt. Kyllä tästä tulee viides heikko lohivuosi putkeen.

Atlantin lohen kalastus on Tenolla kiellettyä myös tänä kesänä, joten jokeen päässeet lohet selviävät sentään kutupaikoilleen.

Kyttyrälohia sen sijaan yritetään pyytää pois myös joessa ja vielä kutupaikoillakin. Luke on jo kokeillut nuottapyyntiä, jossa saalista tulikin, vaikkei mitenkään valtavasti. Myöhemmin heinä-elokuussa kyttyrälohia yritetään pyytää niiden kutupaikoilta ajoverkoilla.

– Tämä on kokeilua. Katsotaan, mikä on toimiva tapa pyytää, ja miten paljon tulee sivusaalista. Etsitään niitäkin tapoja, joilla paikalliset voisivat pyytää kyttyrälohia vastaisuudessa, ehkä syötäväksikin.

Vaikka kyttyrälohi nousee Tenoon samaan aikaan kuin Atlantin lohi, kyttyrälohen kutu on elokuun loppuun mennessä käytännössä ohi. Silloin kotoperäiset lohet vasta alkavat valmistautua lisääntymiseen. Näin kyttyrälohet eivät tuhoa Tenon omien lohien mätiä kutupuuhissaan.