Apu

Parodontiitti: tulehdus muhii suussa ja vaikuttaa moneen – näin ehkäiset sitä

Parodontiitti: tulehdus muhii suussa ja vaikuttaa moneen – näin ehkäiset sitä
Salakavala parodontiitti tekee suussa tuhojaan huomaamatta. Jos sitä ei hoida, hampaat voivat alkaa heilua ja jopa irrota. Käy tarkastuksessa, viritä hammaslankasi ja aloita ehkäisy!
Julkaistu: 21.11.2020

Kun tulet kypsään keski-­ikään ja vanhemmaksi, suussasi on tapahtunut todennäköisesti yhtä ja toista: reikiä, hammaskiveä ja ientulehduksia. Jos olet hoitanut suusi hyvin, on mahdollista, että omat hampaat pysyvät suussa loppuun asti. Kun ikää tulee lisää, hampaiden hoitoon pitää kuitenkin keskittyä enemmän.

Hammaslääketieteen professori Eija Könönen Turun yliopistosta sanoo, että hampaiden hoitoon suhtaudutaan liian reikäkeskeisesti. Parodontiitti eli kiinnityskudossairaus voi jäädä tutkimatta.

– Parodontiittia kutsutaan joskus vakavaksi ientulehdukseksi, mutta se on harhaanjohtavaa.

Koska parodontiitti ei tuota kipua, sitä on vaikea huomata itse.

Parodontiitin vaikutukset – luukato ja hammasta kiinnittävien sidekudossäikeiden tuhoutuminen – ovat pysyviä mutta eivät silmin nähtävissä. Ientulehdus taas aiheuttaa ikenien näkyvää turvotusta, punoitusta ja verenvuotoa, mutta se paranee. Parodontiitti tosin syntyy pitkään kestäneen ientulehduksen seurauksena.

Koska parodontiitti ei tuota kipua, sitä on vaikea huomata itse. Potilaat saattavat sanoa, ettei heillä ole ollut mitään vaivaa.

Parodontiitti vaikuttaa ikenien kätköissä sidekudossäikeisiin, joilla hammas pysyy kiinni leukaluussa. Jos säikeet häviävät kokonaan, ientasku kiertää hampaan ympäri, hammas irtoaa ja leukaluun harjanne madaltuu pikkuhiljaa pois. Ihmiseltä voi irrota hammas tai useampi.

Jos kiinnityskudossairautta ei hoideta, se etenee hitaasti mutta varmasti.

Ientaskumittaus pitäisi tehdä säännöllisesti

Parodontiitti löytyy ientaskumittarilla. Lääkäri ujuttaa pienen mittarin ientaskuihin hampaan ympärillä. Toimenpide pitäisi tehdä vähintään neljästä suunnasta. Se ei satu. Jos mittari uppoaa neljä millimetriä tai enemmän, asia pitää tutkia tarkemmin.

– Tämä pitäisi tehdä säännöllisesti, mutta valitettavasti mittaus saattaa jäädä tekemättä, Könönen sanoo.

Jos parodontiitti havaitaan, lääkäri puhdistaa ientaskut bakteeripeitteistä ja hammaskivestä. Joskus vaikeaa parodontiittia sairastava voi saada antibioottikuurin. Hyvin syviä ientaskuja voidaan hoitaa kirurgisesti, mutta vaurioita ei koskaan pystytä korjaamaan kokonaan. Potilas jää ”tarkempaan syyniin” loppuiäksi.

– Jos hammaslääkäri suosittelee parodontiittipotilaalle tavanomaista kahden vuoden tarkastusväliä, se on heitteillejättöä. Pitää seurata tiheämmin. Sopiva käyntiväli määritetään potilaan riskiprofiilin perusteella, Könönen kertoo.

Ikääntyminen lisää sairauden riskiä. Suurin yksittäinen riskitekijä on tupakointi. Se kannattaa lopettaa.

– Ulkonäöstä puhuminen on monelle potilaalle viimeinen pisara, joka saa ottamaan asian vakavasti. Jos hampaita menetetään tai kiinnityksen pettäessä yläetuhampaat alkavat viuhkaantua, se vaikuttaa ulkonäköön.

Viuhkaantuminen tarkoittaa sitä, että hammasrivistöön alkaa muodostua rakoja.

Tulehdus voi vaikuttaa koko elimistöön

Bakteerit voivat levitä suusta verenkierron mukana muualle. Laaja-alainen kiinnityskudosten tulehdus vaikuttaakin koko elimistöön, sanoo ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula Terveystalosta.

–Hampaiden ja suun hoito ei saa olla pintapuolista. Jos otetaan röntgenkuvia ja todetaan jossain juuren kärjen ympärillä tulehduspesäke, hammaslääkäri antaa asian olla, koska potilaalla ei ole oireita eikä suurta halua mahdolliseen uusintajuurihoitoon tai hampaan poistoon.

"Jos verensokeritaso ei tavallisilla keinoilla laske, potilas kannattaa lähettää hammaslääkärille."
ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula

Oireettomatkin infektiot pitäisi kuitenkin hoitaa tarkasti.

Parodontiitti lisää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Vastavuoroisesti sen hoitaminen voi alentaa diabetesta sairastavan liian korkeaa verensokeritasoa.

– Jos verensokeritaso ei tavallisilla keinoilla laske, potilas kannattaa lähettää hammaslääkärille, Ketola-Kinnula sanoo.

Parodontiitin, valtimonkovettumataudin ja aivoinfarktin yhteys

Myös valtimonkovettumataudilla ja parodontiitilla on yhteys. Valtimonkovettumatauti on yleisin aivoinfarktin syy. Parodontiittia sairastavilla on 70 prosenttia suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kuin tervesuisilla. Kun parodontiittia hoidetaan, valtimoiden sisäpintojen toiminta kohenee.

Suun pitää olla terve ennen rintasyövän sytostaattihoitoja. Hoidossa käytettävä solumyrkky voi saada aiemmin oireettoman infektion riehaantumaan. Tämä tulehdus voi johtaa vakavaan yleistyneeseen infektioon. Syöpähoidot pitää ehkä keskeyttää.

Ennen tekonivelleikkausta potilaalla pitää olla hammaslääkärin todistus siitä, ettei suussa ja hampaissa ole infektioita.

Suusta leviää elimistöön monenlaisia bakteereita. Osalla niistä on kyky tarttua kiinteisiin pintoihin, kuten tekoniveleen. Tekonivelen ja luun väliin syntyvä infektio voi johtaa tekonivelen vaihtamiseen.

Ennen tekonivelleikkausta potilaalla pitää olla hammaslääkärin todistus siitä, ettei suussa ja hampaissa ole infektioita.

– Jos tekonivelleikkaus on puolen vuoden kuluttua, aika tutkimukseen kannattaa varata heti. Ei niin, että yrittää kolme viikkoa ennen leikkausta saada todistuksen. Suurimmalla osalla löytyy paljonkin hoidettavaa, Ketola-Kinnula sanoo.

Mitä tapahtuu viime tipassa hammaslääkäriin hakeutujalle? Ehkä muiden hammashoitojonossa olevien aikoja pitää siirtää, ehkä nivelleikkaus lykkääntyy. Odotellessa nivelrikko voi edetä.

Ennen ­leikkausta ­voidaan joutua poistamaan 4–5 hammasta.

Eräässä tutkimuksessa käytiin läpi 952 Peijaksen sairaalan tekonivelleikkausta. 30 prosentilla potilaista oli ollut suussa hoitoa vaativa infektio. Tekonivelleikkauksen takia oli jouduttu poistamaan kaikkiaan 432 hammasta.

– Ennen leikkausta voidaan joutua poistamaan 4–5 hammasta. Potilaat ovat pettyneitä: miksei tätä ole hoidettu?

Näin ikä vaikuttaa

Hammaslääkärin ei koskaan pidä syyllistää potilasta hampaiden huonosta hoidosta, sanoo Eija Könönen. Sen sijaan sairastunutta pitää opastaa puhdistuksessa. Hampaat harjataan aamuin illoin. Välit puhdistetaan joka päivä hammas­väliharjalla, silikonitikulla tai hammaslangalla. Näistä hammasväliharja on paras.

Ikääntyessä käsien hienomotoriikka alkaa heikentyä jokaisella, jolloin tarkka puhdistus ei onnistu. Harjaus sähköharjalla helpottaa hyvän tuloksen saamista.

Ikääntyessä moni kärsii suun kuivumisesta. Se voi johtua lääkkeistä. Vesilasi tai -pullo kannattaa aina pitää käden ulottuvilla, silloin kulauttelu ei unohdu.

Suuta voi kosteuttaa myös purskuttelemalla tavallista ruokaöljyä tai kuivan suun aineita, joita saa apteekeista ja kaupasta.

Vaikuttaa muihin ­sairauksiin

  • Parodontiitti on riskitekijä sydän- ja verisuonisairauksille ja sydäninfarktille.

  • Sairaus nostaa todennäköisyyttä sairastua tyypin 2 diabetekseen.

  • Se voi myös johtaa syövän sytostaattihoidon keskeyttämiseen ja heikentää sen tehoa.

  • Se vaikuttaa reumalääkkeiden ja luulääkkeiden tehoon.

Kommentoi »