Pariisin olympialaiset alkavat terrorismiuhan keskellä – urheilijat tarjottimella
Olympialaisten keskellä Seine-jokea järjestettävä avajaiskulkue herättää huolta, sillä Ranskaan kohdistuu ilmeinen terrorismiuhka.
Olympialaisten avajaisiin kuuluu tietenkin urheilijoiden paraati. Yleensä se on järjestetty stadionilla, mutta Pariisissa perjantain avajaiskulkue pidetään iloisesti keskellä Seine-jokea. Siellä sitten urheilijat heiluttavat yleisölle veneistä ja proomuista.
Ulkoministeriön mukaan Ranskan viranomaiset ovat nostaneet terrorismin uhkatason korkeimmalle mahdolliselle tasolle. Sillä ei kuitenkaan näytä olevan väliä olympialaisten järjestäjätaholle, joka asettaa urheilijat tarjottimelle.
“Tämä on niin ihana idea, että sitä ei voi perua”
En tietenkään ole ehdottamassa, että olympialaisten avajaiset järjestettäisiin jossain Putin-tyyppisessä bunkkerissa, jossa ei ole yleisöä ollenkaan. Sieltä sitten salaisesta sijainnista striimattaisiin kilpailuja ja istuttaisiin viisimetrisen pöydän päässä pitämässä tiedotustilaisuuksia.
Sen sijaan sitä kyllä ihmettelen, miksi järjestäjä sivuuttaa suhteellisen turvallisen perinteen eli stadion-avajaiset. Jostain kumman syystä avajaiset on päätetty pitää koko kaupungin halki kulkevalla Seine-joella, jota on mahdoton eristää ja vartioida koko matkalta.
Päätös Seine-joen avajaisista on tehty jo syksyllä 2022. On perin outoa, että Hamasin viimesyksyinen terrori-isku, siitä seurannut Gazan sota sekä lukuisat mielenosoitukset ja mellakat Euroopassa eivät ole saaneet järjestäjiä muuttamaan suunnitelmiaan.
Ymmärrän kyllä, että peruminen ja suunnitelmien vaihtaminen olisi noloa ja ikävää. Silti on moninkertaisesti ikävämpää, jos joku tekee väkivaltaiskun avajaisten ojentamalle tarjottimelle.
Avoimen yhteiskunnan hinta
Soitin Suomen Olympiakomitean viestintäjohtajalle Mika Noroselle, joka kuvaili minulle Suomen joukkueen kriisiviestintäsuunnitelmaa. Siinä on varauduttu myös ulkoisiin uhkiin kuten hybridivaikuttamiseen, väkivaltaan ja jopa terrori-iskuihin.
Kysyin Noroselta, eikö avajaisten formaatti huolestuta. Hänen vastauksensa oli diplomaattinen:
– Meidän pitää vain luottaa järjestelyihin. Turvallisuuteen on varauduttu hyvin: Pariisissa on olympialaisten aikaan 20 000 poliisia ja 40 000 sotilasta.
Noronen korosti, että avoimen yhteiskunnan hintana on aina tietyt turvallisuusriskit. Niitä pyritään hallinnoimaan ehkäisemällä ongelmia ja varautumalla poikkeamiin.
– Teemme yhteistyötä Kansainvälisen Olympiakomitean, kisojen järjestäjän, Suojelupoliisin ja ulkoministeriön kanssa. Heidän kanssaan on pidetty useita valmistelevia kokouksia.
Sain Noroselta nähtäväkseni Olympiakomitean joukkueinfosta pari sivua, joissa keskitytään kriiseihin ja poikkeamiin. Sen suhteen ei ole syytä huoleen, sillä fokus on oikeissa asioissa.
”Jokainen riski toteutuu tietyllä prosentuaalisella todennäköisyydellä. Se ei ole koskaan nolla, vaikka sitä pyritään toki minimoimaan.”
Kriisiviestintä ei pelasta, vaan se vain purkaa
Kriisiviestinnän tehtävänä ei tietenkään ole vastata turvallisuudesta. Sen sijaan kaikki Suomen kriisiviestijät tekevät kolmea asiaa:
Etukäteen viestintä tekee preventiivistä kriisiviestintää. Se siis auttaa ehkäisemään viestintä- ja mainekriisejä ohjeistamalla ja kouluttamalla ihmisiä. Älä tviittaa kännissä. Ota toiset huomioon. Noudata lakeja. Ole kiva muille.
Kriisin aikana se tekee akuuttia kriisiviestintää eli juuri sitä näkyvää toimintaa. Neuvoo omaa porukkaa, mitä nyt pitäisi tehdä. Antaa lausuntoja, kirjoittaa tiedotteita, katkoo huhuilta siipiä. Tukee kohun keskelle joutunutta ihmistä. Pyytää poistamaan typeriä somepäivityksiä ja joskus tekee jopa rikosilmoituksia.
Jälkikäteen kriisiviestinnästä vastaava tiimi tekee yleensä purkua ja debriefingiä, koska tavoitteena on ottaa opiksi seuraavia kertoja varten.
Tämän vuoksi jokaisen kriisiviestijän kannalta hankalin asia ovat nimenomaan järjestelyiden tai puitteiden luomat turvallisuusuhat. Kyllähän kriisiviestijä hoitaa oman tonttinsa, mutta hän ei mielellään halua tontilleen ylimääräisiä riskejä.
Jokainen riski toteutuu tietyllä prosentuaalisella todennäköisyydellä. Se ei ole koskaan nolla, vaikka sitä pyritään toki minimoimaan.
Kriisiviestijää tarvitaan erityisesti silloin, kun riski toteutuu. Noronen totesikin, että on ihan mukavaa olla haastateltavana kerrankin ennen kriisiä.
– Yleensä minun pitää puhua medialle vasta silloin, kun jotain ikävää on jo ehtinyt tapahtua.
”Maallikkokin ymmärtää, että vedessä seilaava kulkue on melkoinen riski.”
Jokisaattue tuo omat riskinsä
Palataanpa vielä Pariisin avajaisiin. Miksi ihmeessä Seine-seilaaminen on muka vaarallisempaa kuin stadionilla marssiminen? Onhan vedessä seilaava kulkue upean näköinen, ja Seinen käyttö mahdollistaa satojen tuhansien katsojien osallistumisen paikan päällä. Miksi jokiparaatia ei muka voisi tehdä?
Maallikkokin ymmärtää, että vedessä seilaava kulkue on melkoinen riski.
Ensinnäkin vesireitti on kankea pakoväylä, jos syntyy jokin hässäkkä. Veneestä on hidas rantautua, eikä alusten tyhjentäminen ole kovin nopeaa. Sen sijaan stadionin radat ja nurmikkokentän pystyy tarvittaessa evakuoimaan varsin vauhdikkaasti.
Toisekseen kaupan päälle tulee myös vesionnettomuuden riski. Kulkueessa on yli 10 000 urheilijaa. Vaikea kuvitella, että jokaisella olisi valmiiksi yllään pelastusliivit, vaan kaikki tietenkin edustavat oman maansa asuissa.
Kolmannekseen avajaisten muoto on altis erilaisille iskuille. Turvallisuuden kannalta on nimittäin hankalampaa hallita pitkää hitaasti etenevää letkaa kuin stadionin seinien sisäpuolella tapahtuvaa toimintaa.
Neljännekseen avajaisten avoimuus on riski. Kukaan ei pysty turvatarkastamaan kaikkia reitin varren kerrostaloja, vaikka autoliikenne katkaistaankin alueelta.
”Siksi toivon, että jokainen terrori-iskua suunnitteleva saisi kunnon vatsataudin ja istuisi vessassa olympialaisten ajan.”
Kädet ristiin
Toivon tietenkin, että perjantaiset juhlallisuudet sujuvat juuri niin upeasti ja turvallisesti kuin on suunniteltu. Turvallisuustoimet ovat valtavat, ja kriisiviestintäsuunnitelmat ovat kunnossa.
Paras kriisiviestinnän suunnitelma on sellainen, jota ei koskaan tarvitse käyttää.
Siksi toivon, että jokainen terrori-iskua suunnitteleva saisi kunnon vatsataudin ja istuisi vessassa olympialaisten ajan.
Kirjoittaja on tietokirjailija, kriisiviestinnän kouluttaja ja Aition kolumnisti.
