Apu

Astronauttien paluu Maahan oli vaikea – 50 vuotta ensimmäisestä kuulennosta


Neil Armstrong, Buzz Aldrin ja Michael Collins tekivät historiaa ensimmäisinä ihmisinä Kuussa 20.7.1969. Valtava julkisuus vaikutti monin tavoin heidän yksityiselämäänsä – seurasi avioeroja ja alkoholismia.
Kuvat All Over Press

Hetki ennen Apollo 11 -raketin komentomoduuliin nousemista astronautti Edwin ”Buzz” Aldrin mietti, miten onnellinen hänen elämänsä ja elämäntilanteensa onkaan.

– Katsoin auringonnousua ja tunsin olevani oikeassa paikassa oikeaan aikaan, Aldrin kertoi Helsingissä vuonna 2012.

Hän vitsaili siitä, miksi Neil Armstrong sai kunnian olla ensimmäinen ihminen Kuun pinnalla.

– Voisi ajatella, että syynä oli ilmavoimien käytäntö, jossa komentaja on aina ensimmäinen. Toisaalta Neil oli lähempänä ovea kuin minä!

Legendaarisen lennon kolmikosta elossa ovat yhä Buzz Aldrin ja Michael Collins. Lennon komentaja Neil Armstrong kuoli 82-vuotiaana vuonna 2012.

Juhlitut sankarit eivät loppujen lopuksi olleet niin onnellisia kuin Aldrin tunsi olevansa juuri ennen Apollo 11 -lentoa.

Vuosien valmistautuminen kuulennolle fyysisine ja henkisine rasituksineen sekä lennon saama valtava maailmanlaajuinen julkisuus veivät pohjan normaalilta elämältä.

Paluu maahan ja normaalielämään kaikkine seurauksineen oli kovempi kokemus kuin kuulento.

– Meidät otettiin vastaan sankareina, ei vain kolmena astronauttina vaan sinä mitä me edustimme – koko ihmiskuntaa. Jatko olikin paluun jälkeen vaikeampaa, Buzz Aldrin kertoi Helsingin-vierailullaan.

Armstrong menetti 2-vuotiaan tyttärensä

Neil Armstrongin elämästä kertova elokuva Ensimmäisenä kuussa (First Man) kertoo miehestä, jonka luonteessa oli erakkomaisia ja vaikeita piirteitä jo nuorena.

Korean sodassa hävittäjälentäjänä palvellut Armstrong koki yksityiselämänsä raskaimman menetyksen jo ennen kuulentoa, kun hänen kaksivuotias tyttärensä Karen menehtyi parantumattomaan sairauteen. Hänellä oli tyttären lisäksi kaksi poikaa, Eric ja Mark.

Armstrong erosi vuonna 1994. Hän oli tavannut toisen vaimonsa Carol Held Knigtin vuonna 1992 golfturnauksessa, ja he menivät naimiin kaksi vuotta myöhemmin.

Lopetettuaan uransa NASAssa Neil Armstrong ehti vielä opettaa Cincinnatin yliopistossa, ja hän osallistui Challengerin onnettomuuden tutkimuskomiteaan vuonna 1986. Avioiduttuaan toisen kerran hän vetäytyi lähes täysin julkisuudesta Ohiossa sijainneen maitotilansa hiljaisuuteen.

Vuonna 2005 ilmestyneessä James R. Hansenin kirjoittamassa elämäkerrassa First Man: The Life of Neil A. Armstrong hän kertoo avoimesti kuulennon järisyttävistä vaikutuksista elämäänsä.

Armstrong: "Avaruuskilpailu oli rauhanomaista kilpailua"

Armstrong ja Aldrin kertoivat kokemuksistaan vuonna 2009 kuulennon 40-vuotisjuhlassa Smithsonian-instituutin Kansallisessa ilmailu- ja avaruusmuseossa.

– Avaruuskilpailu oli rauhanomaista kilpailua Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä. Molemmat saattoivat tavoitella korkealle tieteen, oppimisen ja tutkimuksen saralla, Armstrong sanoi.

Kollegaansa puheliaampi Buzz Aldrin pisti vielä paremmaksi:

– Oli hienoa kävellä Kuun pinnalla, mutta nyt on aika matkustaa pidemmälle. Voimme matkustaa Marsiin saakka Amerikan tulevaisuuden vuoksi. Mars saattaa kuulostaa kaukaiselta määränpäältä, mutta niin Apollo-ohjelmankin määränpäätä, Kuuta, kutsuttiin. Ja he olivat väärässä, Aldrin sanoi.

Aldrin sanoi uskovansa, että siirtokunnan perustaminen Marsiin on tulevaisuudessa mahdollista.

Michael Collins yksin Kuun pimeällä puolella

Michael Collins oli luultavasti universumin yksinäisin mies, kun hän ohjasi yksin komentomoduuli Columbiaa Armstrongin ja Aldrinin laskeutuessa Kuuhun.

– Kukaan ei ole luultavasti ollut Aatamin jälkeen yksinäisempi ihminen kuin minä Kuun pimeällä puolella. En pelännyt, enemmänkin olin haltioissani lentomme onnistumisesta, Collins on kertonut.

Rautahermoinen, vaativan astronauttikoulutuksen saanut mies hallitsi tunteensa, hän odotti Eaglen eli Kotkan paluuta ja otti kamerallaan lähikuvia kuun juustomaisen röpelöisestä pinnasta.

Collinsilla oli jo ennen kuulentoa hurjia kokemuksia avaruudessa työskentelystä. Hän osallistui vuonna 1966 Gemini 10 -avaruuslennolle ja teki John Youngin kanssa korkeusennätyksen lentämällä 764 kilometriä maan yläpuolella. Collins suoritti myös avaruuskävelyn.

Collins jätti NASAn jo vuonna 1970. Seuraavana vuonna hän alkoi työskennellä Smithsonian-instituutissa avaruusmuseon ensimmäisenä toiminnanjohtajana, ja 1980-luvun alussa hän toimi konsulttina avaruushankkeissa.

Collins kirjoitti kokemuksistaan astronauttina kirjan Carrying the Fire.

Buzz Aldrin kävi Suomessa

Buzz Aldrin on ollut kuulennon jälkeen kolmikosta eniten esillä. Vuonna 2012 Neste Oil toi mainoskasvonsa vierailulle Suomeen.

Elämä oli kuulennon jälkeen hetken yhtä juhlaa, mutta sitten Aldrinin elämältä putosi pohja.

Kokemukset kuulennolla olivat järistyttäviä, ja Aldrin on maininnut Discovery-kanavan haastattelussa nähneensä Apollo 11 -lennolla avaruusaluksen lähistöllä tunnistamattoman esineen. NASA vaati tiedon salaamista kolmekymmentä vuotta, ja todennäköisesti astronautit näkivät vain kantoraketista irronneen paneelinpalasen.

Aldrin sortui viinaan. Rankkoja juomakausia seurasi avioero, ja kamppailu alkoholismia vastaan kesti vuosia.

– Alkoholi vei vuosikymmenen aktiivielämästäni. Lopetin juomisen vuonna 1978, Aldrin kertoi Finlandia-talon tilaisuudessa.

Aldrin kaipasi kuulennon jälkeenkin haasteita. Selvittyään alkoholismista hurjapäinen mies retkeili Pohjoisnavalla ja laskeutui sukellusveneellä tutkimaan Titanicin hylkyä.

Aldrinin elämästä on kirjoitettu kaksi elämäkertaa, kirjat Return to Earth (1973) ja Magnificent Desolation (2009).

Neil Armstrong (1930–2012)

Tausta: skotlantilaiset ja saksalaiset sukujuuret.

Astronautiksi: Korean sodassa laivaston hävittäjälentäjä, valmistui vuonna 1955 Purduen yliopistosta. Valittiin avaruusohjelmaan vuonna 1962. Gemini 8 -lennolla vuonna 1966, Apollo 8 -lennon varamiehistön komentajana 1968.

Michael Collins (1930–)

Tausta: syntyi Roomassa isänsä palvelessa Italiassa Yhdysvaltojen maavoimissa. Perhe muutti toisen maailmansodan aikana Washingtoniin.

Astronautiksi: opiskeli West Pointin sotilasakatemiassa, valmistui vuonna 1952 ja liittyi Yhdysvaltojen ilmavoimiin. Valittiin avaruusohjelmaan vuonna 1963, osallistui 1966 Gemini 10 -avaruuslennolle.

Edwin ”Buzz” Aldrin (1930–)

Tausta: syntyi Glen Ridgessä New Jerseyssä.

Astronautiksi: valmistui West Pointin sotilasakatemiasta. Oli Korean sodassa taistelulentäjänä ja saavutti kaksi ilmavoittoa. Valittiin mukaan avaruusohjelmaan vuonna 1963, osallistui Gemini 12 -avaruuslennolle vuonna 1966.

Julkaistu: 14.7.2019