Palkittu tutkija: Tavoitteena täsmälääke, joka hoitaa ihmistä ja säästää luontoa
Farmasian tohtori ja diplomi-insinööri Tiina Sikanen havahtui jo nuorena siihen, että lääkkeiden ympäristökuorma voi olla suuri mutta teho ihmiseen pieni. Sikasen tutkimustyötä pidetään rohkeana ja kekseliäänä.
Tiina Sikanen, 42, on saanut Unescon ja L’Orèalin For Women in Science -tiedepalkinnon. Hänen tutkimusryhmänsä kehittää mikrosirupohjaisia menetelmiä, joilla tutkitaan lääkeaineiden metaboliaa.
Sikasen kymmenen tutkijan tiimi kehittää tarkkoja ja nopeita mikrosirupohjaisia menetelmiä, joiden avulla voidaan määrittää lääkeaineiden käyttäytymistä elimistössä – parhaimmillaan yksilökohtaisesti.
Nykyään tiedostetaan yhä selvemmin, että lääkkeet vaikuttavat eri ihmisten elimistössä hyvin eri tavoin. Jokaiselle ihmiselle ei sovi sama lääke ja sama annos, vaikka lääke sinänsä olisikin hyvä.
Yksilölle räätälöity lääkehoito
Sikasen mukaan osalla ihmisistä aineenvaihdunta on synnynnäisesti niin nopea, että lääkeaine poistuu elimistöstä liian nopeasti. Lääke ei tehoa.
Sen sijaan hitaan aineenvaihdunnan omaavilla ihmisillä lääke poistuu liian hitaasti ja voi aiheuttaa vakavia sivuvaikutuksia.
Nykyään puhutaan paljon yksilöllisestä, personoidusta lääkehoidosta. Sikasen tutkimuksen lopullisena tavoitteena on se, että jokaiselle ihmiselle löytyisi ihanteellinen lääkeannos. Tämä vähentäisi myös luontoa turhaan kuormittavia lääkejäämiä.
Lapsuus apteekin odotustilassa
Sikanen työskentelee Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa Viikin kampuksella. Uran ja tutkimuskohteen juuret ovat lapsuudessa.
– Minulle apteekki on hyvän mielen ympäristö. Vietin lapsena paljon aikaa apteekissa, sillä äitini on farmaseutti.
Myös apteekkari Eeva Teräsalmi teki nuoreen Tiina Sikaseen vaikutuksen. Apteekkari nosti keskusteluun lääkkeiden ympäristövaikutukset. Hänellä oli merkittävän roolin Sikasen tutkimussuunnan muotoutumisessa.
Sikanen opiskeli proviisoriksi ja teki tohtorin väitöskirjan Helsingin yliopistossa. Mikrosiruteknologian kehitystä ovat tukeneet kemian tekniikan opinnot. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Aalto yliopistossa.
Lääkkeet valuvat vesistöihin
– Lääkekehitysputkessa on maailmanlaajuisesti tuhansia uusia yhdisteitä. Kehitystyön kulut ovat miljardiluokkaa. Suuri osa yhdisteistä epäonnistuu, koska ne aiheuttavat haittoja tai ovat tehottomia. Siksi lääkekehitys on hidasta, Tiina Sikanen sanoo.
– Haastetta lisää se, että ihmiseen kohdistuvan tehon ja turvallisuuden rinnalle on nousemassa kolmas tekijä, lääkkeiden ympäristövaikutukset. Myös näitä tulisi pystyä tulevaisuudessa ottamaan huomioon entistä paremmin.
Ihmisten käyttämien lääkkeiden jäämät vesistöissä vaikuttavat esimerkiksi kalojen lisääntymiseen ja käyttäytymiseen.
Lääkkeiden aiheuttama ympäristökuorma kasvaa, kun väestönkasvu kiihtyy ja ikääntyneidän määrä kasvaa. Haitta-aineet kasautuvat kasvukeskusten tuntumaan.
Sikanen kehittää mikrosirumenetelmiä myös ympäristövaikutusten ennustamiseen laboratorio-olosuhteissa, minkä ansiosta eläviä koe-eläimiä tarvitaan vähemmän.
Mikrosiruteknologialla voidaan tehdä yhtä aikaa monia rinnakkaisia tai peräkkäisiä analyyseja, mikä vähentää analyyseissä tarvittavien kemikaalien määrää ja niiden aiheuttamaa ympäristökuormitusta.
Miten nopeasti Sikasen tutkimusryhmän tulokset ovat kaupallisessa käytössä? Siihen Sikanen ei vielä pysty vastaamaan.
– Laitteita vielä kehitetään. Jotta saadaan äärimmäisen luotettava menetelmä ihmisen biologisen lääkevasteen selvittämiseen, siihen menee ehdottomasti vuosia
Rahoituksen hakeminen vie työajan
Arkisin Sikanen johtaa tutkimusryhmäänsä, kommentoi tutkijoidensa aineistoja ja väitöskirjoja sekä hoitaa raha-asioita.
– Vastaan siitä, että tutkijoille riittää palkkarahaa. Ison osan ajasta teen rahoitushakemuksia. Tyypillistä on, että vain 10 prosenttia hakemuksista tuottaa tulosta.
Unesco ja L’Orèal palkitsee tiedenaisia eri puolilla maailmaa. Suomen-palkinto jaetaan joka toinen vuosi. Palkintosumma 15000 euroa on osoitettu henkilökohtaisesti Sikaselle.
– Toivon, että se mahdollistaisi minulle lähtemisen kansainväliseen tutkimusvaihtoon. Pystyisin jalkautumaan ja keskittymään taas hetkeksi käytännön tutkimustyöhön.
Palkittu tieteellisestä rohkeudesta
Unesco ja L’Orèal jakaa palkintoja uransa keskivaiheilla oleville naistutkijoille ympäri maailmaa. Naisille siksi, että kansainvälisesti tiedemaailmassa naiset ovat alakynnessä. Tutkijoista 29 prosenttia on naisia. Merkittävissä tutkijarooleissa naisia lasketaan olevan 11 prosenttia. Tieteen Nobeleista kolme prosenttia on mennyt naisille.
– Olin tavallaan jopa yllättynyt näistä lukemista. Itse en ole kokenut, että Suomessa olisin naisena huonommassa asemassa tutkijana, Sikanen sanoo. Hän on paitsi tutkija myös kahden lapsen äiti.
Tiina Sikanen on saanut alallaan useita palkintoja. Hän sai Euroopan tutkimusneuvoston arvostetun nuorelle tutkijalle tarkoitetun Starting Grant -rahoituksen vuonna 2013 ja maksan entsyymiaktiivisuuden pikatestin kaupallisia mahdollisuuksia selvittävän ERC-apurahan vuonna 2019. Kevätkaudella 2020 Suomen Akatemia antoi hänelle akatemiapalkinnon tieteellisestä rohkeudesta.
