
Avioerosta voi selvitä satasilla tai siihen voi polttaa tuhansia euroja – Eron jälkeen sekä kulut että tulot voivat nousta
Mitä sopuisampi avioero, sitä halvemmaksi se tulee. Riitely ei ole kuitenkaan ainoa taloudellinen sudenkuoppa.
Avioero on raskas ennen kaikkea henkisesti, mutta pahimmillaan se voi aiheuttaa myös tuntuvaa taloudellista rasitetta. Tästä jutusta löydät tietoa niin avioeron välittömistä kuluista kuin myös sen myötä muuttuvista menoista ja tuloista.
Jos avioehtoa ei ole, parin välillä on voimassa aviovarallisuusjärjestelmä nimeltään avio-oikeus. Se koskee niin ennen avioliittoa kuin myös sen aikana hankittua omaisuutta. Nettovarallisuus lasketaan kummankin osalta ja erotus tasataan niin, että selvästi varakkaampi puoliso maksaa tasinkoa toiselle.
Omaisuuden arvioinnissa huomioidaan säästöjen, asunnon, sijoitusten ja henkilökohtaisen velan lisäksi esimerkiksi auto. Tasinkoa ei tarvitse maksaa rahana, vaan se voidaan toteuttaa myös omaisuutta siirtämällä, eli toinen saa vaikkapa auton. Omaisuuden arvon määrityshetki on se hetki, kun ositus tehdään – ei se, koska omaisuus on hankittu.
Yhteistä velkaa kuten asuntolaina voidaan jakaa tai sopia, että toinen ottaa vastuun, jos pankki sen hyväksyy. Lasten asiat, kuten jälkikasvun huolto, asuminen ja elatus eivät vaikuta omaisuuden jakoon. Ne hoidetaan erikseen.
Riitely voi nostaa eron hintaa tuhansilla euroilla.
Jos ositus sujuu sopuisasti, sen voi tehdä ilman juristia yhdessä laaditulla ositussopimuksella, joka on kirjallinen ja molempien puolisoiden sekä kahden esteettömän todistajan allekirjoittama. Itse tehtynä tai valtion oikeusaputoimiston avustamana sopimus voi olla jopa maksuton. Verkosta on mahdollista löytää valmiita sopimuspohjia, mutta kannattaa huomioida, että myös itse laaditun sopimuksen pitää olla täyttää lain vaatimukset. Halvimmillaan sopimuksen saa ammattilaisen tekemänä noin 300 eurolla.
Jos kiistaa ilmenee, pesänjakaja voidaan hakea käräjäoikeudelta. Tehtävään määrätään yleensä asianajaja. Pesänjakaja laskuttaa asiaan käytetyistä tunneista, ja riitaisassa avioerossa kulut voivat nousta jo tuhansiin euroihin. Sopuisassakin tilanteessa saattaa olla hyödyllistä konsultoida perhe- ja perintöoikeuteen erikoistunutta asianajajaa, joka osaa neuvoa, miten omaisuuden jakamisesta seuraavien verojen määrän saa minimoitua.
Avioero voidaan hakea ilman ositusta, jos puolisot niin sopivat. Tällöin molempien omaisuus ja velat pysyvät heidän henkilökohtaisena omaisuutenaan myös avioeron jälkeen. Tällöinkin on syytä laatia ositussopimus, sillä muuten avio-oikeus säilyy voimassa ja puolisot vastaavat yhteisistä veloistaan. Osituksen voi tehdä myöhemminkin, mutta sen tekemättä jättäminen voi johtaa ongelmiin, jos toinen osapuoli kuolee. Viimeistään perunkirjoitus ja perinnönjako edellyttävät ositusta.
Keväällä 2025 hallitus on esittänyt 10 vuoden määräaikaa, jonka jälkeen entisen aviopuolison omaisuutta kohtaan ei voisi enää esittää vaatimuksia. Lakimuutosten tavoite on kannustaa tekemään ositus ajoissa, jotta kuolinpesän osakkaiden tai pesänselvittäjän ei tarvitse etsiä vanhaa osituskirjaa tai pyrkiä tavoittamaan vainajan entisiä aviopuolisoita, kun erosta tai avioliiton kumoamisesta on yli 10 vuotta. Lakimuutos tulisi voimaan keväällä 2026.
Avioeron voi saada kuuden kuukauden harkinta-ajan jälkeen tai sen jälkeen, kun puolisot ovat asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset kaksi vuotta. Rekisteröityä parisuhdetta koskevat samat säännöt.
Käräjäoikeuden hakemusmaksut avioeron ensimmäisestä ja toisesta vaiheesta ovat yhteensä 310 euroa.
Eron välittömiä kuluja:
Muuttofirman käyttö maksaa useista sadoista euroista noin tuhanteen euroon.
Käräjäoikeuden maksut 310 euroa
Ositus, joko pariskunnan kesken tai esimerkiksi pesänjakajan tekemänä ilmaisesta jopa tuhansiin euroihin.
Tiettyjä huonekaluja, kodinkoneita ja muita kodin tavaroita tarvitaan jatkossa kahdet kappaleet.
Esimerkkiperheessämme on kaksi vuonna 1994 syntynyttä vanhempaa ja yksi 4-vuotias lapsi. Vanhemmat ovat naimisissa ja perhe asuu Tampereen Tammelassa. Pariskunnalla ei ole avioehtoa.
Kummankin vanhemman bruttopalkka on 3000 euroa kuussa, mistä jää verojen, eläke- ja työttömyysvakuutusmaksun, kirkollisveron ja ay-maksun jälkeen noin 2240 euroa kuussa. Yhdestä lapsesta maksetaan lapsilisää 94,88 euroa kuussa. Talouden nettotulot ovat siis ennen eroa noin 4575 euroa.
Eron jälkeen on kaksi taloutta. Toisen nettotulot ovat 2240 euroa kuussa, toisen 2408. Yhden lähihuoltajan taloudessa lapsilisä on yksinhuoltajakorotuksen myötä 168,18 euroa, vaikka kyseessä olisi yhteishuoltajuus.
Perhe asui ennen eroa vuokralla kolmiossa. Tammelassa edullisimpien kolmioiden vuokrapyynti on toukokuussa 2025 noin 1200 euroa. Eron jälkeen molemmat vanhemmat muuttavat tahoillaan kaksioon. Kaksion saa Tammelasta edullisimmillaan noin 750 eurolla, eli kahden asunnon vuokra on noin 1500 euroa.
Muuton yhteydessä kuluja tulee mahdollisesti käytetystä muuttofirmasta, minkä lisäksi tiettyjä huonekaluja ja kodinkoneita ja vaikkapa astiastoja täytyy hankkia toiset kappaleet.
Vaikka lapsi vaihtaa asuntoa vuoroviikoin, myös hänelle pitää todennäköisesti hankkia lisää tavaroita, jotta kaikkea ei tarvitse kantaa mukana. Mikäli perheessä on ollut auto, tarvitaanko jatkossa kaksi autoa?
Koska varhaiskasvatuksessa maksu määräytyy lähivanhemman tulojen myötä, eron seurauksena perheen ei todennäköisesti tarvitse enää maksaa lapsen päivähoidosta, sillä tuloraja ei ylity. Siitä kertyy noin 81 euron säästö kuukaudessa. Yhden vanhemman taloudessa kuukausittainen tuloraja ilmaiselle päivähoidolle on 4 066 euroa, kahden vanhemman taloudessa 5 245 euroa.
Eron jälkeen voi olla mahdollista hakea esimerkiksi yleistä asumistukea, jos tulot ja vuokrakustannukset sen sallivat. Esimerkkiperheellemme ei tukea myönnettäisi.
Erosta seuraavia kuluja:
Asumiskulujen kasvu
Kahdessa asunnossa asuvan lapsen tavaroiden ja vaatteiden mahdolliset tuplakappaleet
Erosta seuraavia tuloja tai etuja:
Yksinhuoltajakorotus
Mahdollinen päiväkotimaksun poistuminen
Mahdollinen oikeutus esimerkiksi yleiseen asumistukeen rahatilanteen muutoksen vuoksi
Juttua muokattu 23.5. kello 14:20: Lisätty tieto hallituksen esittämästä lakimuutoksesta.