Apu

Palestiina: Miehitetyssä Betlehemissä kiistellään suomalaisesta suklaasta – Mutta rakkaudella – Video

Palestiina: Miehitetyssä Betlehemissä kiistellään suomalaisesta suklaasta – Mutta rakkaudella – Video
Näissä palestiinalaisissa ystävyksissä on jotakin perin kummallista: he rakastavat suomalaisia yli kaiken – ja erityisesti Fazerin sinistä suklaata.
Julkaistu: 15.1.2020

Betlehemiläisessä matkamuistomyymälässä käy kuhina marraskuisena iltapäivänä.

Kauppias Majdi Amron, 56, miesasiakkaat ovat lähdössä lukuisten kädenpuristusten ja poskisuudelmien kera seuraavan tutun luo, kun Amro yhtäkkiä huikkaa: ”Onnitelkaa Muhammedia sitten uudesta vaimosta!”

Majdi Amro matkamuistomyymälänsä edessä.

Lähtijät ovat ihmeissään: ei iäkkäällä Muhammedilla ole uutta vaimoa. ”Mutta sehän juuri hauskaa onkin, hän joutuisi nukkumaan ensi yön taivasalla, kun vaimo ei uskoisi selittelyjä!” Majdi käkättää.

Käy selväksi, että tämän Betlehemin rakastaman kauppiaan ominta huumorinlajia ovat ilkikuriset kepposet.

"Kutsuin Mikon kauppaani ja esittelin tsekkiläisen rouvan, joka oli ainakin 90-vuotias! Vakuutin, että kaikki, mitä hän on elämässään halunnut, on tässä."
Majdi Amron

Seuraavalle asiakkaalle, eläkeikäiselle italialaiselle pyhinvaeltajarouvalle Amro jutustelee sujuvasti tämän äidinkielellä. Usean korun kokeiltuaan rouva lähtee kaupasta lopulta hopeasormus kädessään, ja Majdi pinoaa kaupanpäälliseksi oliivipuisen joulukoristeen.

Amron asiakkaat valuvat kauppaan jokaisesta maailman kolkasta, vähintään juomaan kupin huolella valmistettua arabialaista kahvia.

– Kaikki kansallisuudet ovat erilaisia: skandinaavit ostavat keramiikkaa, oliivipuisia esineitä ja palestiinalaishuiveja, puolalaiset Kuolleen meren kosmetiikkaa, japanilaiset ovat kiinnostuneita puisista leikkuulaudoista, hän selittää.

Mutta suomalaisiin Majdilla on aivan erityinen suhde, kuten on hänen lapsuudenystävällään Ibrahim Nuaimillakin.

Video: Ibrahim Nuaimi kertoo suhteestaan Suomeen

Muumi ja Fazerin sinistä

Majdin kaupan seiniltä löytyy valokuvia ovesta sisään virranneista härmäläisistä, ja hyllyllä istuu muumipehmolelu. Tässä kaupassa on autettu, viihdytetty ja naitettu suomalaisia – eikä sitä asiaa löydykään, jota Majdi ei Fazerin maitosuklaasta tekisi.

– Joku suomalainen toi kerran rasian Fazerin sinistä, ja minä söin sen. Myöhemmin Ibrahim soitti, etten ollut huomannut rasiaan kiinnitettyä korttia: suklaat oli tarkoitettu hänelle! Tiedätkö, ne olivat elämäni parhaat suklaat, Amro hihittää.

Suomalainen Reetta Alanko ja Ibrahim Nuaimi poseeraavat Betlehemissä vuonna 2013.

Majdin kaupassa on syntynyt yksi suomalainen rakkaustarinakin. Yleisradion toimittaja Mikko Lindqvist ja hänen avovaimonsa Reetta Alanko tapasivat Betlehemissä vuonna 2012, Majdin ansiosta.

– Reetta oli käymässä kaupassani, ja sanoin tuntevani toisenkin suomalaisen, Mikon, joka oli juuri lomailemassa Palestiinassa. Soitin saman tien Mikolle Tel Aviviin. Tapaaminen järjestyi lopulta Jeesuksen synnyinkirkon aukiolle, ja yhdessä he ovat tänä päivänäkin, Majdi muistelee.

"25- ja 30-vuotiaat poikani valitsivat itse vaimonsa muutama vuosi sitten, toisin kuin minä 30 vuotta sitten."
Majdi Amron

Tarinalla voisi olla toisenlainenkin loppu. Hulluttelevaan tapaansa Majdi oli nimittäin tarjoutunut etsimään Mikolle vaimon jo vuosia aikaisemmin.

– Kutsuin hänet kauppaani ja esittelin tsekkiläisen rouvan, joka oli ainakin 90-vuotias! Vakuutin Mikolle, että kaikki, mitä hän on elämässään halunnut, on tässä, Majdi kertoo nauraen.

Katolinen nunna kosi

Naimakaupoilta Majdi on itsekin vaivoin välttynyt. Ystävällinen muslimi, kuuden lapsen eroisä on kuulemma erityisesti kristittyjen nunnien mieleen. Yksi tarjokas oli 39-vuotias puolalaisnunna, joka ilmestyi kauppaan eräänä päivänä kaksi vuotta sitten.

– Hän ryhtyi kyselemään, onko minulla tyttöystävää ja jutteli kaikenlaista elämästä. Lopulta hän tarjoutui avioitumaan kanssani. Paikalla ollut The Guardian -sanomalehden toimittaja kysyi myöhemmin, mitä oikein tein naiselle, ja vastasin, etten mitään: olimme koko ajan toimittajankin silmien alla! Majdi pudistelee päätään.

– Ei rahaa, ei mahaa. Svenskatalande, bättre folk, Majdi Amro tapailee muistamaansa suomen kieltä ja toista kotimaista.

Lapsiakin Majdi on ehtinyt kasvattaa: kolme omaansa ja kolme nuorena syöpään kuolleen veljensä lasta.

Nuorin veljenlapsista oli 11-kuukautinen, kun setä otti hänet siipiensä suojaan 22 vuotta sitten.

Nyt kaikki kuusi lasta ovat aikuisia, ja viidelle halukkaalle on maksettu yliopisto-opinnot sandaalikauppiaan tienesteillä.

– Minulla on kaksi lastenlastakin. 25- ja 30-vuotiaat poikani valitsivat itse vaimonsa muutama vuosi sitten, toisin kuin minä 30 vuotta sitten. Luojan kiitos lapseni ovat kunnollisia, rehellisiä ihmisiä, ja tulevat toisten kanssa toimeen.

"Pahimmillaan turistin käsiiin tarttuu halpa palestiinalaishuivi, joka on tehty Kiinassa."
Majdi Amron

Ihmissuhteet ovat Majdista hänen työssään parasta. Puodissaan hän päivystää seitsemänä päivänä viikossa, useimmiten aamuyhdeksästä iltakymmeneen.

– Lomaa pidän vain paastokuukauden, ramadanin aikana.

Avuliaisuudestaan tämä hurmurikauppias on kuuluisa. Turistit Majdi ottaa vastaan kuin perheenjäsenensä, ja matkalaisten pulmia ratkotaan vuorokaudenajasta riippumatta: etsitään hotellihuonetta, ajetaan ostamaan piilolinssinestettä, soitellaan luotettavia taksikuskeja – ja vastaillaan turistien läheisten sähköposteihin, kun nämä eivät saa omiinsa yhteyttä.

– Kun autat toisia, saat sen jonakin päivänä takaisin. Ei ihmisten kansalaisuudella ole väliä. Auttaminen kuuluu olennaisesti arabikulttuuriin, ja teen sen mielelläni, Majdi selittää.

Israelin miehitys haittaa bisnestä

Kaikkien betlehemiläisten kauppiaiden bisnestä haittaa Israelin valtion miehitys palestiinalaisalueilla. Turismi Länsirannalla on vähentynyt viidenneksellä vuodesta 2015, ja vierailijat on peloteltu Betlehemin turvallisuustilanteella.

Jotkin tiedotusvälineet esittävät palestiinalaiset terroristeina, vaikka he ovat tavallisia ihmisiä, jotka haluavat vain elää elämäänsä. Vaarat kaupungissa ovat miehityksen aiheuttamia.

– Turistiryhmien oppaat kiidättävät matkailijat usein suorinta tietä uskonnollisiin nähtävyyksiin, ja me paikalliset elinkeinonharjoittajat jäämme nuolemaan näppejämme. Pahimmillaan turistin käsiiin tarttuu halpa ”palestiinalaishuivi”, joka on tehty Kiinassa, Majdi toteaa.

Majdin kaupan keramiikkaesineet tulevat pieniltä tehtailta Hebronista, nahkasandaalit Al-Badawin tehtaasta ja villaiset joulukoristeet betlehemiläisestä Ma’an lil-Hayat-työpajasta, jossa L’Arche-järjestö työllistää mielenterveysongelmista kärsiviä avopotilaita.

– Suosin paikallisia tuottajia, siten voin tarkistaa laadun. Minun keramiikka-astiani kestävät mikroaaltouunia ja tiskikonetta, toisin kuin kiinalaiset tuotteet, Majdi hymähtää.

Tervetuloa Majdin kauppaan. Hyvät hinnat ja mahtavaa teetä. Kaikki selvällä suomen kielellä.

Suomen kesä lumosi Ibrahimin

Ibrahim Nuaimin, 59, rakkaussuhde Suomeen juontaa juurensa hänen lapsuuteensa: betlehemiläispoika rakasti pöytätenniksen pelaamista, ja kerran hänen pelikumppaneikseen osui kaksi kaunista suomalaisnaista.

Seuraavan kerran hän törmäsi suomalaisiin 2000-luvun alussa, kun Diakonia-ammattikorkeakoulun mediahanke ryhtyi tekemään yhteistyötä hänen työpaikallaan Betlehemin yliopistossa. rään hankkeen suomalaiskouluttajan kanssa Ibrahim ystävystyi niin hyvin, että hän lähti lopulta matkalle SuomeenIbrahim osallistui jokaiselle kurssille ja oppi tuntemaan suomalaisia niin hyvin, että heistä tuli kuin perheenjäseniä.

– Rakastan mediaopintoja, ja suomalaiset tulivat tänne toteuttamaan unelmani. He olivat hyvin ystävällisiä ja mukavia, autoin heitä kaikenlaisissa asioissa ja tutustutin maahan, vein pakolaisleireille ja kulttuurihistoriallisiin nähtävyyksiin, Ibrahim kertoo.

Ibrahim Nuaimi on käynyt Suomessa jo neljä kertaa. Uimataidottomana hän tyytyy soutelemaan järvellä.

– Ne kaksi viikkoa kesä-Suomessa tekivät suuren vaikutuksen! Sää, luonto ja ihmiset olivat niin ihania. Suomi on jumalan paratiisi maan päällä, Ibrahim hehkuttaa.

Paratiisista löytyi myös sata-asteinen pätsi, ja palestiinalainen sortui aloittelijan virheeseen.

– Menin ystäväni kesämökillä saunaan ilman suihkua, joten opin läksyni. Mutta sauna oli uskomattoman hieno kokemus! Valitettavasti en osaa uida, joten järveen en hypännyt.

Parasta Suomessa ovat Ibrahimin mielestä luonto ja ihmisten ystävällisyys – sekä Fazerin maitosuklaa. Sitä tämä yliopisto-opettaja söisi vaikka joka päivä, jos voisi.

– Se on maailman parasta suklaata! Rakastan kaikkea Fazerin suklaata, ja olen nykyään eri laatujen asiantuntija, hän röyhistelee.

Palestiinalainen Ibrahim Nuaimi Suomessa talvella 2006.

Ei asiaa ulkomaille Israelin kautta

Nykyään Ibrahim tunnetaan Betlehemissä lempinimellä ”The Finn Guy”, ja hän on käynyt maassamme jo neljästi. Israel ei salli palestiinalaisten poistua kotimaastaan Tel Avivin lentokentän kautta, mutta Jordanian maarajan yli ulkomaailmaan toistaiseksi pääsee.

Viime Suomen-matka vuonna 2011 tuli Ibrahimille yllätyksenä: Eila Hannula järjesti kaikkien suomalaisystävien kanssa Ibrahimille ja hänen yliopistokollegalleen Minervalle matkan valmiiksi, kuluineen päivineen.

– Eila on kuningattareni! Vietimme kymmenen päivää Suomessa, vierailimme Tallinnassakin: Virossa Fazerin suklaa on muuten halvempaa. Perheeni luulee jo, että minulla on Suomessa salainen vaimo, kun ramppaan siellä koko ajan, Ibrahim vitsailee.

– Jos et anna minulle suklaata, pilaan maineesi loppuelämäksesi! betlehemiläinen Ibrahim Nuaimi uhkailee leikillään lapsuudenystäväänsä Majdi Amroa.

Palestiinalaisopettaja on täynnä kehuja: suomalaiset ovat keskimäärin uskomattoman vieraanvaraisia ja avuliaita, maanläheisiä, lämminsydämisiä. Muslimiuskoisen matkaajan ruokavaliota on aina kunnioitettu, ja Ahvenanmaalla emäntä valmisti Ibrahimin sianlihattoman aterian ennen muiden ruokaa.

– Suomalaisten ainoa huono puoli on se, etten keksi heistä mitään moitittavaa! Kun tapaat uuden suomalaisen, hän kohtelee sinua kuin perheenjäsentä. Suomalaiset eivät kiertele, vaan ovat aina rehellisiä. Hyvin samanlaisia kuin me palestiinalaiset, Ibrahim summaa.

Tämä valokuva löytyy Majdi Amron kaupan seinältä. Toimittajat Mikko Lindqvist ja Tuomas Keränen matkasivat Majdin kanssa Mar Saban luostarista Betlehemiin huhtikuussa 2009.

Lätkän MM-kultaa juhlittiin myös Palestiinassa

Suomen kieltä tämä arabi lausuu hyvin, ja hän oppisi kielen kuulemma nopeasti, jos ei olisi liian laiska.

– Osaan sanoa: ”Mitä kuuluu, kiitos, huomenta, terve”. Puhuisin suomea sujuvasti, jos opettelisin kaksikin sanaa joka päivä. ’Näkötornikin’ on minulle helppo lausua, suomalaiset aina ihmettelevät sitä.

Ehkä palestiinalaisopettajan kehuissa on perää: eräs hänen suomalaisystävistään tarjoutui jopa kustantamaan Ibrahimin tyttären korkeakouluopinnot Suomessa, mutta perhe kieltäytyi.

– Vaimoni totesi, että asiat olivat niin huonosti kotona Palestiinassa, että jos tyttö lähtisi Suomeen, hän ei koskaan palaisi luoksemme, Ibrahim selittää.

Ja vaikka Ibrahim yleensä seuraa televisiosta jalkapalloa, Suomen jääkiekon maailmanmestaruusvoitosta hänkin iloitsi.

– Olin niin onnellinen, kun me voitimme!

Ibrahim Nuaimin on palestiinalaisopettaja, joka ihastui maahamme ja kieleemme suomalaisia tavattuaan.

Miehitetty joulukaupunki

Betlehemin kaupunki miehitetyllä palestiinalaisalueella on tuttu mediasta: sen keskellä sijaitseva Jeesuksen syntymäkirkko kuuluu UNESCO:n eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön maailmanperintökohteisiin.

Betlehem on elävä, historiallinen palestiinalaiskaupunki vain kymmenen kilometriä Jerusalemista etelään – vaikka useimmilla palestiinalaisilla ei ole pääsyä koko elämänsä aikana Israelin eristämään pyhään kaupunkiin.

Pääasiassa Betlehem kuuluu pirstotun Länsirannan niin sanottuihin A-alueisiin. Betlehem on periaatteessa palestiinalaishallinnon alaisuudessa, mutta Israelin valtio rakensi vuonna 2002 sen keskelle kahdeksanmetrisen muurin.

Kansainvälinen tuomioistuin totesi sen jo vuonna 2004 kansainvälisen oikeuden vastaiseksi, mutta muurin ja Israelin laittomien siirtokuntien rakentaminen ympäri Länsirantaa jatkuu.

Betlehemissä on kolme YK:n suojelemaa pakolaisleiriä. Niissä vuoden 1948 sodassa kodeistaan ajetut kymmenettuhannet palestiinalaiset odottavat yhä paluuta koteihinsa.

Muurin ja sen yhteydessä sijaitsevien Israelin tarkastuspisteiden olemassaolo aiheuttaa levottomuuksia Betlehemissä, erityisesti israelilaissotilaiden yhä kovenevat otteet kyynelkaasun, äänipommien ja kumiluotien käytössä.

Se näkyi katukuvassa, kun Gazan ja Israelin välit tulehtuivat marraskuussa islamilaisen Jihad-järjestön johtaja Baha Abu Al-Atanin murhan jälkeen.

Turistien on yleensä kohtalaisen vaivatonta liikkua Israelin tarkastuspisteiden läpi, mutta palestiinalaisille Betlehem, kuten koko Länsiranta, on ulkoilmavankila.

Lähde: YK ●

Kommentoi »